Miksi joku haluaa purkaa valtioliittoja sekä miksi ylipäätään on etnisiä vähemmistöjä?

Kun puhutaan valtioiden välisistä suhteista, niin tietenkin välillä tulee eteen tilanne, missä joitakin valtioiden välisiä sopimuksia aletaan arvioida syystä tai toisesta uudelleen. Tuollainen tilanne tulee usein eteen silloin, jos valtioiden välillä on ensin valinnut esimerkiksi avunantosopimus, mikä sitten on muodostunut yksipuolisesti tulikituksi opinkappleeksi, missä toinen osapuoli on vain hyötynyt, tai muuten toiminut sopimuksen henkeä vastaan.

Tuollaisia tilanteita on syntynyt varsinkin kuningasvallan aikaan, kun kuningas on tehnyt sopimuksen jonkin alueen johtajien kanssa, ja ehkä tuo alunperin puolustusta koskeva sopimus on sitten muuttunut sellaiseksi, että toinen osapuoli vain jostain syystä jatkuvasti sivuutetaan. Tuolloin sopimukset olivat kuninkaan omissa nimissään tekemiä, mutta ne sitoivat koko valtiota. Näet tuolloin kuningas oli jumalan edustaja maan päällä, ja ainoastaan paavi oli nimellisesti hänen yläpuolellaan, mutta usein tuo Rooman kirkon johtaja ei mitenkään puuttunut siihen, mitä kuninkaat omilla maillaan tekivät.

Yleensä tuollainen sopimus on saattanut koskea esimerkiksi alue-liitoksia, joissa kumpikin osapuoli on aluksi katsonut hyötyvänsä, ja samoin syy miksi joku alue  on vapaaehtoisesti liittynyt toiseen, on ollut se, että toinen osapuoli on luvannut kunnioittaa tuon alueen ihmisten perinteisiä elinkeinoja kuten kalastus sekä mahdollisesti torikauppaa, Noiden elinkeinojen harjoittaminen on ehkä laissa säädetty siten, että tuon alueen asukkailla on yksinoikeus noihin elinkeinoihin.

Mutta kuten varmasti tiedämme, niin elinkeinorakenteen muutos voi sitten aiheuttaa hyvin ikäviä asioita tuollaisella alueella, koska se saattaa sitten johtaa suhteiden negatiiviseen kehitykseen, ja varsinkin jos torikaupan kaltaisia asioita varataan jollekin kansanryhmälle, niin se sitten aiheuttaa tilanteen, missä joku sitten päättää hyötyä noista asioista. Se mikä tällaiselle alueelle on usein luvattu, on se että torikauppias voi vaatia sitä, että hän palvelee asiakkaita omalla kielellään, ja että esimerkiksi virkamiehen on tuotava tulkki paikalle, jos toinen osapuoli ei sitten tuota kieltä satu osaamaan.

Tällainen tilanne usein sitten saa aikaan sen että esimerkiksi kuninkaan lähipiiri voi silloin ryhtyä kuiskuttelemaan kuninkaan korvaan sellaisia asioita, että “missään muuallakaan ei majesteetin tarvitse tuollaista tehdä”. Tämä tietenkin saattoi aiheuttaa sen, että kuningas ei maksanut palveluksista, joista hänen piti maksaa. Se oliko tuollainen toiminta sitten kuninkaan itsensä komentamaa, vai tehtiinkö sitä muiden toimesta hänen nimiinsä, jotta tuo valtionpäämies voitiin eristää yhteiskunnasta.  Oli paljon parempi kaikille, että  Toki monissa voidaan sanoa, että kuningasta  saatettiin johtaa harhaan, ja ehkä lääninherrat sitten väittivät maksaneensa noista palveluksista, vaikka olivat panneet rahan omiin taskuihinsa tai väärentäneet kuitin. Tilanne saattoi olla myös sellainen, että lukutaidoton sotilas oli yksinkertaisesti ymmärtämättömyyttään laittanut rahan taskuunsa ja lähtenyt oluelle.

Vaikka laki sanoo jotain, niin silloin voidaan kuningasta vaivata sillä, että lakia voidaan aina muuttaa. Samoin nimenomaan vanhoissa sopimuksissa kaupankäynnillä tarkoitetaan nimenomaan torikauppaa eikä mitään supermarketteja. Tuollainen asia saattaa vaikuttaa hyvin pieneltä, mutta se saattaa merkitä tuollaisen etnisen alueen väestölle hyvin paljon. Näet noissa paikoissa ammatit sitten periytyvät isältä pojalle, ja se sitten saattaa aiheuttaa vakavia taloudellisia menetyksiä tuollaisen alueen kalastajille, jos esimerkiksi kalaa aletaan tuoda muualta. Samoin tuo toinen osapuoli sitten saattaa joutua halveksituksi omien ammattiensa takia.

Yksi väestönryhmä joka Euroopassa on joutunut vainon kohteeksi ammattiensa takia ovat juutalaiset, jotka ovat euroopan sisällä oleva pikemminkin uskonnon takia etninen ryhmä, jonka elinkeinot ovat olleet perinteisesti pankkitoiminta sekä myös taiteen tekeminen. Ja tietenkin se että heiltä oli maaan omistaminen kiellettyä, mikä sitten pakotti tuota kansanryhmää myös perimään korkoa esimerkiksi lainaamastaan rahasta, koska piti heidänkin jostain saada rahaa elämiseensä. Syy siihen, miksi nimenomaan juutalaiset joutuivat harjoittamaan rahan vaihtamista sekä pankkitoimintaa ja nimenomaan rahan lainaamista sekä teatteritoimintaa johtuu siitä, että tuohon aikaan toreilla myytiin lähinnä omassa maassa kasvatettuja tuotteita, ja vaikka maat olivat torpparien viljelemiä, niin nuo tuotteet piti tietenkin esittää tuolle alueen työnjohdolle, joten juutalaiset eivät mitään saaneet viljellä.

Tai ainakaan viljelyksien tuotteita ei saanut myydä, joten siksi heidän elinkeinonsa muuttui rahanlainaamiseksi, mikä johti ehkä osittain siihen, että pankkitoiminta sekä talous- ja kulttuurielämä valui heidän käsiinsä.  Kuitenkin tuo koron periminen tietenkin muuttui tuolloinkin  joskus sellaiseksi, että voitiin puhua koronkiskonnasta, mikä sitten sai aikaan sen, että ihmiset saivat kohtauksen. Toki pankkitoimintaa sekä rahan lainaamista harjoittivat myös kristityt, ja kuuluisin rahan lainaamisella rikastunut suku on tietenkin Medicien perhe.

Tietenkin tuollainen toiminta sai aikaan sen, että kun ihmiset eivät viitsineet maksaa velkojaan takaisin, niin silloin he alkoivat syytellä noita rahanlainaajia eli pankkiireja koronkiskonnasta. Kuitenkin pankkitoiminta vaatii vaitioloa, että kukaan uskaltaa sieltä rahaa lähteä hakemaan, ja tuosta rahan lainaamisesta sitten tuli myöhemmin pankkitoimintaa siten, että koska rahanvaihtajat eivät voineet rahaa pitää mukanaan, tai kolikoita tarvitseva ei voinut jäädä kaupunkiin, niin nuo rahanvaihtajat kirjoittivat kuitteja, joita vastaan toisessa kaupungissa oleva vastaavaa toimintaa harjoittava elinkeinonharjoittaja sitten antoi kolikoita takaisin.

Mutta ongelma oli siinä, että kultarahoja vaihtoi hopeaan tai pronssiin lähinnä ritarien luokka, koska tavallisista elintarvikkeista ei kovin suuria laskuja tullut, mutta noita tuotteita sitten ostettiin usein. Kuitenkin kultaraha oli sellainen asia, että sen arvo oli valtavan suuri verrattuna kansan rahaan. Ja silloin piti tuo raha vaihtaa pienempään, koska kojujen pitäjä ei voinut maksaa takaisin kultarahoista, joita hänellä ei saanut olla edes ehkä hallussaan. Ja tietenkin joskus ritarit maksoivat asioista, joista ei olisi pitänyt maksaa. Se sitten altisti nämä ihmiset kiristykselle. Mutta sitten tietenkin papit tekivät samaa, ja joskus seurakunnan kassa sitten päätyi erilaisiin rientoihin.

Jos pappi oli juopotellut sekä tuhlannut kirkon kunnostamiseen varatut rahat, niin silloin hän varmasti joutui luopumaan omasta virastaan, mutta kyllä hätä keinot keksii. Nimittäin tietenkin juutalaisia voitiin syyttää myös tästä asiasta, ja samoja syytöksiä latelivat myös perheenisät, joiden piti tuoda markkinoilta kotiin syötävää, mutta raha meni sitten viinaan. Tuon jälkeen tietenkin lapset ja vaimo olivat nälissään, ja tuollaista toimintaa saatettiin pitää hiukan moraalittomana. Se mistä tuon asian näki, oli usein se että perheen päällikkö oli lihava, ja muu perhe sitten olivat kuin luurankoja. Tällaisten perheiden pojista tehtiin usein sitten santarmeja, joiden tehtävä oli kukistaa kapinoita sekä pitää yllä yleistä järjestystä. Kuitenkin usein oli tapana syytellä juutalaisia tällaisesta asiasta, ja muutenkin yhtenevän ja näkyvän vähemmistön päälle on helppoa vyöryttää sellaisia asioita, mistä nämä eivät edes olleet vastuussa.

Varmasti myös esimerkiksi Medicejä haukuttiin juutalaisiksi, vaikka he eivät tätä olleet, koska noita henkilöitä pidettiin yleisesti pelkkinä kähmijöinä sekä juonittelijoina, mutta se miksi Medicien huonoa huonoa mainetta korostetaan  tietenkin johtuu lähinnä siitä, että he ovat nykyisestä  Italiasta, ja tuolloin Italia oli alue, missä oli hyvin paljon pieniä kuningaskuntia. Ja tuolloin eivät nuo ruhtinaat sitten kovin helposti sotaan lähteneet. Mutta tietenkin velkoja perittiin myös isompien valtioiden aatelisilta, ja vaikka avoimeen sotaan ei voitu lähteä, niin tietenkin esimerkiksi espionage-menetelmät kuten garrotten eli kuristusköyden käyttö olivat hyviä tapoja herättää pelkoa ja kunnioitusta myös muiden aatelisten keskuudessa. Syy muuten miten rahamarkkinat päätyivät 1800-luvulla juutalaisten käsiin johtuu siitä, että heillä oli valmiiksi suhteita, joita voitiin hyödyntää pankkitoiminnassa sekä kokemusta esimerkiksi koron määräämisestä, Koska jos korko on säädetty liian ylös, niin silloin tietenkään kukaan ei lainaa pankista rahaa.

Varsinkin rahan lainaaminen korkoa vastaan on se, mistä pankki saa rahoitusta omia liiketoimiaan varten. Nykyään pankkien saamat voitot ovat tietenkin valtavia, koska pankki saattaa olla oikeasti pelkkä tietokone jossain kellarissa, ja sellaisen virtuaalisen liiketoiminnan  harjoittaminen ei kovin paljon rahaa vie. Eikä noiden sopimusten sekä vakuuksien tarkasteluun kovin suurta henkilökuntaa tarvita, ja jos vakuudet löytyvät, niin silloin tietenkin myös rahaa on tapana antaa asiakkaalle. Tuolloin riittää se, että pankkivirkailija sitten painaa rastin ruutuun, ja rahat siirtyvät tilille.

Mutta tässä vaiheessa sitten palataan taas valtioiden välisiin liittoihin, jotka ehkä joku sopimusen osapuolista saattoi haluta purkaa. Tai sitten sopimustekstejä haluttiin muutella, kun ajat sekä elinkeinorakenteet muuttuivat, jolloin ihmisten piti sitten muuttaa esimerkiksi kaupattavien tuotteiden valikoimaa. Se saattoi merkitä jopa perinteisten tuotteiden kuten kalojen kaupan loppumista, kun tilalle tuli sitten rautaesineitä sekä muita kestotuotteita. Kun valtioliittoja ajatellaan, niin tietenkin aina löytyi joku yläluokan henkilö, joka sitten hyötyi tuosta liitosta, ja siksi kun asioita lähdettiin ajamaan, niin silloin tietenkin saattoi käydä niin, että kuningas ei tuohon liiton purkuun suostunut, ja aikoi syyttää noita ihmisiä esimerkiksi valtiopetoksesta.

Tämä asia  sitten merkitsi  kuolemantuomiota, koska kuninkaan esittämä syyte oli aina myös tuomio, joten tuolloin piti asiaa lähteä ajamaan väkivallalla. Tuolloin piti tietenkin varmistaa sellainen asia, että kaikki jotka lähtivät taisteluun myös ottivat siihen osaa, eivätkä myöskään kavaltaneet tovereitaan. Siksi oli tärkeää, että erityisesti kapinan johtajat, jotka tiesivät kaikki nimet sekä paikat, mihin aseita kätkettiin sidottaisiin tuohon toimintaan. Siksi oli tärkeää, että kapinan johtajiksi valitut tappaisivat taistelussa korkeimpia ritareita. Näet tuota toimintaa seurattiin siksi, että sillä saatiin selville se, että mihin asti tuon mahdollisen petturin valtuudet riittivät. Eli ketä hän sai sitten oikeasti tavoitella piti selvittää, koska jos sitten kävi niin, että nuo henkilöt pettivät ryhmänsä, niin seuraukset olivat tietenkin vakavat. Se mikä tehtiin joskus kauan sitten Bannockburnin kentällä pätee aivan samalla tavoin myös nykyään. Ja siksi historiasta kannattaa ottaa oppia.

https://sites.google.com/view/valtioliittoja/etusivu

Globalisaation kaksi puolta valuutan vapaa liikkuminen auttaa työnantajia tekemään hyvää tulosta, mutta samalla se on uhka työmarkkinajärjestelmälle, mihin olemme tottuneet meidän maassamme. Ja se voi murtaa ammattiliittojen aseman lopullisesti.

Globalisaatioon liittyy sellainen äärimmäisen kapitalistinen kysymys, että miksi kaikki maailman ihmiset eivät voisi saada hyvää palkkaa? Jos kaikilla ihmisillä ei ole suurta palkkaa, niin silloin tietenkin tavaroiden hinnat ovat suhteessa alemmat kuin palkkademokratioissa. Tuotteita tarjotaan aina massoille, joten siksi on tärkeää että ihmisten välillä on palkkaeroja, koska tasapalkkauksen pelätään muuttuvan inflaatioksi. Samoin kun keskustellaan palkansaajien reaalisesta ostovoimasta, niin tietenkin tilastojen kaunisteleminen on homman ydin. 

Jos tavallinen työläinen saisi pienen palkankorotuksen, joka kohdistuu suurelle osalle kansaa, niin silloin sen vaikutus hintoihin voisi olla korottava, eli palkankorotusten pelätään heijastuvan hintatasoon, ja siksi tuota johtajien palkkaa halutaan korottaa. Samoin jos johtajat saisivat huippupalkkaa mikä olisi tasoltaan kaksin tai kolminkertainen työläisiin nähden, niin se sitten nostaa palkkoja tilastollisesti. Todellisuudessa johtajan palkka on moninkertainen työläiseen nähden, ja kun heidän tulonsa lisätään noihin palkkatilastoihin, niin silloin esimerkiksi suomalaisen työläisen palkka on noin 3000 euroa kuukaudessa. Kapitalismi näkee rahan säännöstelyvälineenä, jolla estetään ihmisiä rohmuamasta kauppoja tyhjiksi.

 Kuitenkin esimerkiksi tietokoneohjelmat ovat tuotteita, joiden olemus on immateriaalinen, eli niitä voidaan jakaa ihmisille ilmaiseksi, jos lisenssit eivät rajoita niiden kopioimista tai jakamista. Joten sen takia esimerkiksi internetistä voidaan ladata suuri määrä softaa tietokoneille täysin laillisesti, jos sen lähdekoodi kuuluu ”Open Source” ohjelmien ja  GPL:n (General Public License) piiriin. Tällaisten tuotteiden, kuten Open Office kohdalla ei tarvita mitään latauksia koskevaa säännöstelyä, vaan tietokoneohjelmia voidaan ladata äärettömästi, ja tuolloin tulee eteen kysymys siitä, että onko noiden ohjelmoijien tulot sitten taattu, jos ohjelmia jaetaan netissä ilmaiseksi. Toki myös tietokoneohjelmoija tarvitsee rahaa elääkseen, joten noissa ”open source”-projekteissa ongelman on ohjelmoijien sitouttaminen projektiin. 

Jos ohjelmoija ei saa harjoitusta ammattiinsa, niin silloin hän ei kehity koskaan huipuksi. Globalisaation ongelma ovat erilaiset kriisit, jotka ennen olivat vain kaukaisia kaikuja, mutta nyt esimerkiksi luonnonmullistus jossain Bangladeshissa aiheuttaa ongelmia myös suomalaisille yrityksille, mutta informaatioglobalisaatio sitten aiheuttaa sen, että väärinkäytökset sitten paljastuvat paljon nopeammin kuin ennen. Ja myös suomalaisten yhtiöiden pitää myös kaukoidässä toimiessaan pitää huolta siitä, että business-etiikka on kestävällä pohjalla. Mutta ongelma on sitten siinä, että globalisaatio, eli maailmantalouden yhteensulautuminen taas kasaa ehkä tuloja vielä enemmän länsimaille kuin ennen. 

Siis kansallisvaltio ei ole sama asia kuin talousalue, ja se sitten saa aikaan sellaisen käsitteen kuin tulokuilun syntymisen. ”Milanovicin norsu” on taloustietelijä tai ekonomisti Branko Milanovicin kuvaaja, jonka mukaan keskituloisten tulot eivät ole kasvaneet, ja finanssikriisi on jopa kaventanut tai madaltanut tuloeroja länsimaissa, ja ”Jokin aika sitten ekonomistien piireissä kiersi "norsugrafiikaksi" nimetty käppyrä, joka näytti osoittavan tulojen nousun viime vuosikymmeninä osuneen muille kuin länsimaiden keskiluokalle” (Talouselämä). 

Kuitenkin voidaan sanoa, että tuo johtajien palkan korottaminen kyllä on hinannut palkkahaitaria ylöspäin, ja kun katselen tätä Talouselämä-lehdessä esitettyä kaaviota, niin onko siinä muuten kuvattuna koko palkansaajien tulotaso, vai ainoastaan keskisuurta palkkaa saavien henkilöiden palkka? Ja tietenkään palkka ei ole sama asia kuin ostovoima, joten Intiassa varmasti saa sadalla eurolla paljon enemmän kuin Suomessa. 

Ostovoima tarkoittaa sitä, miten paljon hyödykkeitä voi ihminen ostaa samalla rahalla, joten jos puhutaan palkoista, niin Intiassa 1000 euroa kuukaudessa ansaitseva ihminen on huomattavasti rikkaampi kuin Suomessa asuva vastaavaa tulotasoa nauttiva henkilö, jonka pitää tietenkin vielä ostaa esimerkiksi kalliita toppatakkeja sekä myös välikausivaatteita koska maassamme on niin suuri lämpöero kesän ja talven välillä. Globalisaation mahdollisuuksista puhuessaan taloustietelijä Cyril Clemens on sanonut, että ”jätämme biljoonan dollarin seteleitä lojumaan maahan”, kun emme hyödynnä gobalisaatiota täysin. 

Meidän maassamme se voi kuitenkin tarkoittaa sitä, että esimerkiksi EU:ssa olevan vapaan työvoiman liikkuvuuden takia voisivat työnantajat  tuoda maahamme vaikka laivalasteittaain ulkomaisia siirtotyöläisiä, joille ei tarvitse maksaa samaa palkkaa kuin suomalaiselle, koska nämä henkilöt sitten tekevät tietenkin työsopimukset esimerkiksi Puolassa, ja koska he ovat reissutyössä maassamme, ja asuvat omien työnantajiensa omistamissa asunnoissa, niin he eivät sillä tavalla sitten kapinoi, eli tuo takaa työrauhan.

Mutta se johtaa ammattiliittojen kaatumiseen, koska silloin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joita voidaan tuoda maahamme vaikka vuokratulla matkustaja-aluksella, ja tuolloin sitten ei yhtään suomalaista tarvitse ottaa töihin maassamme olevalle työmaalle. Tällä hetkellä maassamme on laaja-alainen eli monia tuotantoaloja koskeva työttömyys, ja sen takia mitään erityisen mukavia vaihtoehtoja ei ole edessä. Jos johtajien palkkoihin käydään käsiksi, niin silloin he lähtevät ulkomaille, mutta toisaalta taas silloin he vievät omat henkilökohtaiset suhteensa mukanaan, ja noilla suhteilla sitten tehdään bisnestä maailmassa. 

Kuitenkin jos ihmisille luvataan takuupalkkoja, niin silloin tietenkin motivaatio hakea  töitä varmasti laskee. Kun puhutaan siitä, millainen on se yhteiskunta, jossa ymmärretään globalisaation tuomat uhat sekä mahdollisuudet, niin silloin tietenkin voidaan sanoa, että tuloja on kasaantunut rikkaiden käsiin jo oman markan aikana, mutta jos taloutta aletaan ajaa globaaliksi markkina kokonaisuudeksi, niin silloin tietenkin seuraukset voivat olla erittäin vaaralliset, koska maailmantalous käyttäytyy kuten kansallinen talous, ja jos ensin on nousukausi, niin sitä seuraa ennemmin tai myöhemmin laskukausi. 

Samoin globalisaatio estää osittain ainakin kovin avoimet "hyvä veli"-kaupat sekä korruption, koska tuolloin joku ulkomaalainen yhtiö nostaa jutun joka kerta suosimisesta, jos sen mielestä edullisin tarjous ei sitten voitakaan tarjouskilpailua, mikä pitää tehdä kaikista julkisista investoinneista. Mutta samalla globalisaatio alkaa sulauttaa kulttuureja yhteen, sekä aiheuttaa myös maapallon väestön yhdenmukaistumista kaikilla aloilla. Ja jos aletaan operoida globaalissa toiminatamittakaavassa, niin silloin tietenkin myös esimerkiksi osa ihmisistä kadottaa oman kansallisen identiteettinsä, ja kun he sitten alkavat esimerkiksi tietokoneiden etäkäytön avulla operoida Suomesta Wall Streetillä olevilla koneilla, niin silloin saattaa esimerkiksi tehdä töitä koko ajan keskellä yötä, koska Wall Streetillä on päivä, kun maassamme on pilkkopimeää. 

http://www.talouselama.fi/uutiset/muistatko-tuloeroja-selittavan-vuosikymmenen-tarkeimman-norsugrafiikan-uusi-tutkimus-kumoaa-sen-taysin-6582073

marxjatalous.blogspot.fi