Miksi joku ammatti tai työ ei miellytä? Eli onko siitä annettu sellainen kuva, että tuota työtä ei edes kannata lähteä hakemaan?

Kun puhutaan siitä, että joku työpaikka on vaikeasti täytettävä, niin silloin pitää tietenkin kysyä suoraan, että miksi se ei ihmisiä miellytä? Miksi ihminen ei ota tarjottua työtä vastaan, vaikka hän tietäää seuraukset? Onko työpaikan ilmapiirissä tai ehkä palkkauksessa jotain korjattavaa, eli onko työpaikasta puhuttu pahaa, niin että kukaan ei tuohon paikkaan halua, vaikka hän tietää menettävänsä työttömyys korvauksensa? Tai onko se sellainen työ, mistä on luotu televisiossa tai muissa tiedotusvälineissä jotenkin huono kuva? Eli onko se esitetty esimerkiksi tapana teettää "orjatyötä" tai sitten sellaisena työnä, että siitä tulee helposti potkut?

Yleensä puhelinmyyjien kanssa on ongelmana se, että kun tuota työtä tehdään, niin silloin palkkaus on usein provisiomenettelyn mukaan maksettava, mikä tarkoittaa sitä, että työntekijä ei saa ollenkaan palkkaa, jos hän ei saa tuotetta myytyä. Se sitten saa monet epäröimään tuolle alalle lähtemistä, ja joissain yhtiöissä sitten on käytössä kilpailutus, missä vähiten myynyt työntekijä saa potkut. Tuon äärimmäisen kilpailutuksen takia kyseinen ala ei ehkä ole aivan sopiva kaikille ihmisille, ja siellä sitten puhelimessa kuulee välillä hiukan muitakin kuin positiivisia kommentteja.

Ja yhä useampi kieltää puhelimeensa tulevat telemarkkinointipuhelut, joten noiden ihmisten täytyy todella osata myydä, jotta he saavat palkkaa. Tämä työ sopii varmasti supliikkimiehille, jotka haluavat pitää myyntipuheita. Kun taas puhutaan esimerkiksi rakennustöistä, niin niiden ongelmana on kausiluonteisuus. Rakennustyömaat eivät koskaan tule työntekijän luokse, vaan hänen on mentävä työmaalle. Ja rakennustyömaa poikkeaa esimerkiksi kaupan kassan työstä siinä, että kun rakennus on valmis, pitää työntekijän siirtyä uudelle työmaalle, joka voi olla jopa satojen kilometrien päässä.

Toisin sanoen tuon alan ongelmana on työn kausiluonteisuus, jos tarkoitetaan uudisrakennuksia, mutta korjausrakentamisen ja remonttien suhteen tilanne on hiukan toinen, eli huoltoyhtiöissä tehtävä työ on sellaista, mitä tehdään jatkuvasti samalla alueella. Eli silloin yleensä asennetaan keittiökalusteita rikkoutuneiden tilalle, tai tehdään muuta pientä korjaustyötä. Mutta syrjäseutujen lääkäripula on sellainen asia, josta voidaan aina välillä keskustella. Yleislääketiede on asia, joka ei varmaan erikoistumislinjana ole kunnianhimoisen nuoren lääkärin mielessä kaikkein päällimmäisin asia, vaan kaikki haluavat olla esimerkiksi aivokirurgeja.

Syrjäseutujen lääkäreillä on sellainen ongelma, että he saattavat olla "vähän yksin" työnsä kanssa. Ja jos hän ei siellä 400 kilometrin päässä seuraavasta taajamasta osaa työtään tai tarvitsee toisen lääkärin apua johonkin kiireelliseen toimenpiteeseen, niin silloin hän on todella pahassa pulassa. Näet normaalissa terveyskeskuksessa riittää, kun lääkäri marssii toiseen huoneeseen ja pyytää siellä istuvaa lääkäriä paikalle. Mutta jos lääkäri työskentelee yksin keskellä korpea, niin silloin kestää toisen lääkärin saapuminen todella pitkään, ja sitten jonkun pitää tuon toisenkin lääkärin työ käydä tekemässä.

Eli syrjäseutujen lääkärin pitää olla todella varma osaamisestaan, ja siinä voidaan kysellä sitten sitä, että kuinka varma käsistään on sellainen juuri lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistunut  henkilö? Ja sitten tietenkin tuollainen nuori lääkäri haluaa varmaan edetä urallaan ja kehittää omaa ammattitaitoaan. Kun syrjäseutuja ajatellaan työpaikkana varsinkin lääkärin kaltaisilla arvostetuilla ammattilaisilla on siellä paljon ongelmia, jotka liittyvät sosiaaliseen elämään. Noissa paikoissa yleensä muutenkin ihmiset vahtivat toisiaan, ja tuollainen vahtiminen sitten saa aikaan sen, että esimerkiksi lääkärin tai papin käydessä kaupassa ostamassa pullon olutta, niin sen sitten koko kylä tietää.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/uutissuomalainen-vaikeasti-taytettavien-tyopaikkojen-maara-kasvaa-naita-aloja-vaivaa-tyontekijapula/6492296

Miksi androidille on vaikeaa tehdä tietoturvaa?

Android-käyttöjärjestelmälle on vaikeaa tehdä täysin toimivaa tietoturvaohjelmaa yksinkertaisesti sen takia, että sen kehitystyökalut ovat niin helppoja hankkia. Eli tuolloin pitää muistaa se, että ohjelmien ohjelmointi nimenomaan kännyköille on hiukan erilaista kuin perinteisille tietokoneille, ja tietenkin se että Androidille sovellukset ladataan "Play-kaupan" kautta tekee haittaohjelmien levittämisestä hiukan vaikeampaa kuin esimerkiksi PC:lle eli Windowsille tehtyjen versioiden levittämisen.

Yleensä tuollaiset Windowsille tehdyt haittaohjelmat tekevät niin, että tuo haittaohjelma on upotettu jonkun sovelluksen koodiin, ja sitten kun henkilö asentaa hyvin viattoman ohjelman, niin samalla tietokoneeseen asentuu STEALTH-virus, joka sitten voi valvoa tietokoneen käyttöä, ja joskus siinä on niin sanottu "Death-trigger" eli looginen pommi, jonka avulla tuo virus sitten saadaan tuhoamaan tietokoneen kovalevy, mutta kännyköille tapahtuva koodaaminen on sikäli hankala valmistaa, että se pitää kyetä lataamaan tuonne "Play-kauppaan", jotta se voidaan ujuttaa ihmisille. Jos henkilöllä on tarpeeksi rahaa käytössään, niin hän voi sitten itse koodata oman haittaohjelman sen omilla kehitystyökaluilla, mutta se että nämä ohjelmat millä tehdään kännyköihin sovelluksia ovat ainakin osittain maksullisia tietenkin estää ainakin osan harrastelijoita tekemästä noita haittaohjelmia.

Tai oikeastaan osa noista kehitystyökaluista on maksullisia, mutta kuitenkin tuollainen ohjelmoija tarvitsee perehdytyksen sekä välineet tuollaisen viruksen valmistamiseksi. Toisin sanoen hänen ehkä pitää käydä joku kurssi tuohon työhön, sekä  tietenkin hänen pitää saada käyttöön puhelin, millä hän sitten suorittaa käytettävyystestauksen. Tuolloin pitää muistaa se, että mikään ohjelmointikurssi ei koskaan ole sellainen, että siellä opetetaan suoraan ohjelmoimaan viruksia. Samoin hän ei voi tuolloin pitää myöskään tietokonetta kiinni Internetissä, koska jos hän kirjoittaa viruksia, niin silloin osa noista kehitystyökaluista saattaa raportoida tällaisesta toiminnasta esimerkiksi NSA:lle tai SUPO:lle.

Eli nuo sovellukset ilmoittavat, jos niillä kirjoitetaan tietynlaista koodia. Se mikä tekee nimenomaan "play-kauppaan" solutetusta haittaohjelmasta hiukan hankalan, on se että varsinkin jos kyseessä on valvontaohjelma, niin sen saattaa ladata hyvin moni henkilö, ja silloin tuon ohjelman avulla kerätty tiedon määrä on valtavan suuri, mikä sitten tietenkin tekee tiedon erittelystä niin vaikeaa. Samoin noihin ohjelmiin tehdään jatkuvasti pistokokeita.   Itse uskoisin että nuo kännyköille kirjoitetut haittaohjelmat ovat erityisesti nimenomaan valvonta-ohjelmia, joiden tarkoitus on valvoa henkilön puheluita sekä viestintää. Eli niissä mahdollisesti oleva tuhoamiskomponentti on vain tuon operaation peittämiseksi tehty väline, jolla estetään tietoturva-asiantuntijoita etsimästä ohjelman koodia, jolla voidaan selvittää se, millä editorilla tuo ohjelma on kirjoitettu.

Tai sitten tuo tuhoa aiheuttava virus on sujautettu kännykkään siksi, että henkilö sitten lataisi uuden käyttöjärjestelmän jostain SD-kortilta, johon on asennettu tuo "troijan hevosena" tunnettu STEALTH-virus.  Osa noista ilmaisista editoreista on sellaisia, että ne tallentavat tietokoneen IMEI-koodin tietokantoihin siltä varalta, että sillä kirjoitetaan kiellettyä koodia. Tuon koodin perusteella voidaan tietokoneen maksu- sekä muut ostotiedot jäljittää melko helposti. Eli tällä tavalla toimii tietokonemaailman vastavakoilu, millä kerätään tietoja niistä henkilöistä, jotka kirjoittavat noita ohjelmia.
https://www.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/vain-kuudesosa-androidin-tietoturvasovelluksista-tunnistaa-kaikki-haittaohjelmat/6476616

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Vihan herättäminen sekä slangisanojen käyttäminen

Vihaa voidaan herättää monella tavoin, ja yksi tapa tietenkin on käyttää siihen elokuvan keinoja. Tuosta hyvänä esimerkkinä tietenkin on tuo kuuluisa "Tom Hagen"-hahmo, joka ei tee yhtään mitään rikoksia, mutta sitten laittaa muut ihmiset tekemään rikoksia puolestaan. Mutta kuten tiedämme, niin varmasti myös moni muu asia herättää ihmisten vihaa toisia kohtaan. Kun puhutaan esimerkiksi jostain leikkauksista, mitä keskitysleireillä tehtiin ilman puudutusta tai nukutusta, niin silloin aina ei muisteta sitä, että lääkäriä saatettiin huijata tuossa asiassa. Eli hän otti silloin aivan oikeat nukutus- ja puudutusainetta sisältäneet pullot, mutta kuitenkin niiden sisällä saattoi olla "placeboa", mikä tietenkin tarkoitti sitä, että nuo potilaat kokivat kamalia tuskia.

Tuolla tavoin sitten saatettiin toimia myös kuoleman pistoksia jaettaessa. Eli sanitääri tai lääkintäaliupseeri saattoi kuvitella käyttävänsä normaaleja nukutuslääkkeitä, mutta nämä purkit saattoivat sisältää esimerkiksi fenolia tai strykniiniä. Tietenkin jotkut lääkärit kuten Mengele tiesivät asiasta, mutta kuitenkin se saattaa olla metodi, millä lääkäri sidottiin tuohon työhön. Kuitenkin viha on asia, minkä kautta voidaan herättää monenlaisia kysymyksiä, kuten sellaisia, että miten kaikki oikeastaan onkaan päässyt kehittymään sellaiseksi, kuin se elokuvassa esitetään? Monissa elokuvissa on erilaisia "prank"-asioita, joiden takia niistä ei kannata ottaa kovin paljoa mallia. Eli mikään lähettipalvelu ei varmaan toimita pakettia mihinkään GPS-koordinaatteihin, vaan niitä varten pitää olla ihan oikea osoite.

Tai kun elokuvissa lauletaan jotain marssilaulua, niin se saattaa oikeasti olla jonkun kuolemanleirien tuhoamiskomennuskunnan "tunnussävelmä", sekä kun niissä näkyy joku upseeri, niin hänellä voi olla rintamerkkinä esimerkiksi Totenkopf-osastojen tunnukset, tai sitten koko elokuvassa esitetty dialogi on täysin tekaistu, eli sitä mitä elokuva esittää ei ole todellisuudessa tapahtunut ollenkaan. Kun taas puhutaan mafia-elokuvista, niin tietenkin esimerkiksi "Kummisedässä" esitetyt repliikit voivat olla peräisin FBI:n kuuntelu-nauhoilta, jolloin varmaan mafian miehet sitä mielellään katsovat. Mutta tietenkin on olemassa uutisia, joissa sitten esitellään esimerkiksi rikollisjärjestöjä.

Tuolloin voidaan esimerkiksi jostain jengin sisäisestä toimenpiteestä käyttää vähän erikoista nimitystä, vai oletteko ajatelleet mennä johonkin MC-kerhoon puhumaan "Bad Stand"-asemista. Tuo saattaa sitten aiheuttaa jengin ydinryhmiin kuulumattomissa tahoissa. hieman kummastusta, koska tavallisessa kielenkäytössä tuskin tuollaisia termejä kovin usein käytetään. Ja monesti muutenkin jengien kielenkäyttöä ja varsinkin heidän käyttämiään "sisäpiirin kieltään" korostetaan. Mutta en usko että missään muualla kuin noissa lähinnä amerikkalaisen mallin mukaan toimivissa MC-kerhoissa käytetään tällaisia termejä. Tuolloin saattaa toimittaja haluta osoittaa kavereilleen, että hän on päässyt todella koviin  piireihin.

Mutta tässä lehdessä olevasta jutusta, missä joku MC-kerhon jäsen oli joutunut kyseiseen asemaan on sikäli sellainen outo kaiku, että miksi toiselle jengiläiselle oli vuodettu kuulustelupöytäkirjoja? Oliko kyseessä poliisien "väärän informaation levitysoperaatio", jossa tuollainen "road captain" lavastettiin syylliseksi ilmiantoon. Puhutaan että FBI:llä olisi käytössään ryhmä, josta käytetään peitenimeä  "Midnight Climax" (MK-MONARCH) tai "Chaos team", ja sen tehtävänä on levittää rikollisten keskuuteen harhauttavaa tietoa, kuten väärennettyjä poliisiraportteja, joiden avulla saadaan aikaan eripuraa noiden rikollisten omissa piireissä.

Noiden poliisien tehtävänä on esiintyä "mätinä poliiseina", ja sitten vuotaa tekaistuja raportteja mafian miehille, joille tietenkin tärkeitä on se, että kaikki tekevät täsmälleen mitä jengin johtaja käskee. Ja sitten tietenkin myös puhelimia käytetään siihen, kun noiden ryhmien sisäistä eripuraa lietsotaan. Eli heidän eli rikollisryhmien puhelimia monistetaan, ja sitten niiden kautta lähetetään viestejä, jotka koskevat esimerkiksi kyseisten ryhmien jäsenten asettamista tuohon "bad stand" asemaan. Ja muutenkin tuon toiminnan tarkoitus on  herättää epäluottamusta ryhmän sisällä.

Onko Dr. Margaret Mahlerin mallioppimista koskevassa teoriassa vastaus siihen, miten joku kehtaa tehdä esimerkiksi rikoksia sen jälkeen, kun presidentti on hänet armahtanut?

Mallioppimista koskeva teoria on erään Margaret Mahler-nimisen psykologin suuri oivallus, ja sen avulla puretaan sanoiksi sellainen asia, että ihmisen käytös periytyy sen kautta, miten hänen vanhempansa ovat häntä kohtaan käyttäytyneet. Kun puhutaan siitä, miten ihminen muita kohtaan käyttäytyy, niin siitä voidaan sitten päätellä se, millaiset kotiolot tuolla henkilöllä on ollut. Kun kirjoitan työelämästä, niin tietenkin puhun yleisellä tasolla, ja kun käytetään sanaa “työelämä”, niin silloin tarkoitetaan yleensä jotain muuta kuin puolustusvoimia tai poliisia.

Tuon mallioppimisen kautta voidaan jäljittää esimerkiksi rikollisia, ja voidaan sanoa että rikollinen tekee vain sitä, mitä hänelle itselleen on tehty. Ihminen joka on työskennellyt äärimmäistä kuria vaativassa ympäristössä kuten armeijassa paljastuu melko nopeasti, koska noissa paikoissa on tapana esimerkiksi poistua vasta kun hän antaa luvan. Kuitenkin ilman lupaa poistuminen tietenkin on asia, mistä rangaistaan. Ja tuo tapa on yksi asia, mikä tietenkin helpottaa asevoimissa palvelua, mutta siviiliin tuollainen äärimmäinen komentaminen on tietenkin siviilissä tehtäviä työtehtäviä ajatellen hiukan jäykkä sekä monimutkaisuutensa takia sopimaton tapa puhua sekä hoitaa asioita.

Mutta kun mietitään työpaikan ikäviä ihmisiä, niin tietenkin he ovat jostain sellaiset tavat oppineet, ja vaikka ihminen ikään kuin tietää tehneensä väärin, niin silti hänen on vaikeaa muuttaa tapojaan. Kun puhutaan ihmisestä, joka vuosia on tehnyt työtä laitoksissa, missä on jokainen asia komennettu erikseen, niin silloin tietenkin tuo asia paistaa hänestä läpi. Se että sanon tuon tavan olevan sopimaton siviiliin johtuu siitä, että asevoimissa täytyy olla tietty kuri sekä tavat, miten asioita hoidetaan. En tietenkään tarkoita sitä, että tuo tapa pyytää lupaa puhua tai poistua voidaan itsessään pitää mitenkään vääränä, mutta siviilissä työläisiltä odotetaan oma-aloitteisuutta. Kuitenkin on olemassa asioita, joista näkee sen, että onko kyseessä jonkinlainen “kingi”.

Monet ihmiset ovat omasta mielestään vakuuttavia, kun he haluavat leikkiä ystävää. Kuitenkin muutamat huonosti mietityt sanamuodot paljastavat heidät, ja yksi niistä on “kuten tiedät”. Samoin muut hieman alentuvasti kerrotut huomautukset sitten paljastavat henkilön todellisen aseman omassa yhteisössään. On paljon ihmisiä, jotka ovat toisille ihmisille mitä ihanimpia tovereita, mutta samalla voidaan sanoa, että mitä kirkkaampi ihminen on, niin sitä syvempi on hänen varjonsa.

Tuolla tarkoitan sitä, että joku johtaja saattaa olla hyvin salliva että mukava toista ryhmää kohtaan. Kuitenkin tuolloin pitää muistaa se, että kaikki työpaikan työt pitää sitten jonkun tehdä, ja jos joku työryhmä tekee vain mukavia asioita, kun taas toiselle lankeaa vain vessan siivoamisia. Tuolloin pitää miettiä sitä, että mitä varten tällainen asia sitten tapahtuu?

Onko tuossa “paremmassa ryhmässä” tapahtunut jotain, koska sille ollaan niin kamalan mukavia? Tai ollaanko työpaikalle sitten tuomassa kuvausryhmää, jonka tehtävänä on tallentaa esim. yhtiön työpäivä jotain ohjelmaa varten, joten silloin tietysti olisi mukavaa, jos ohjelmassa olisi hymyileviä sekä tyytyväisiä työläisiä. Joten tuolloin voi johtajalle tulla mieleen se, että hän käyttää edustusryhmää kuvauksissa. Tuolloin voidaan toimia, niin että nuo oikeat työntekijät saavat ehkä vapaapäivän, jolloin paikalle tuodaan sellainen näyttelijöistä koostuva ryhmä.

Sama ihminen voi jonkun toisen työryhmän kanssa olla kuin orjapiiskuri. Se tarkoittaa sitä, että komentamaan kasvetaan vain komentamisen kautta. Kuitenkin ihmisen kehitys on sellaista, että se minkä joskus jättää tekemättä löytyy joskus ihmisen edestä. Se mikä saa ihmisen käyttäytymään jotenkin ihmeellisesti johtuu joskus asioista, joista kukaan ei varmaan koskaan saa selvää. Kun puhutaan psykologisista kokeista, niin itselleni joskus on tullut mieleen sellainen hyvin häiriintynyt ajatus, että mitä jos ihmiseltä viedään oikeus esimerkiksi siihen sokeri-annokseen, minkä lapsi saa syntyessään.

Tuollainen koe saattaisi olla jonkun ihmisen mieltä kiehtova testi, mitä tuollainen lapsi sitten voi ajatella vanhempana miehenä tai naisena. Näitä kokeita tekee välillä joukko ilmeisen häiriintyneitä ihmisiä, joiden päähän ei koskaan ole mahtunut sellaisia asioita, kuin että tietyillä asioilla on tärkeä osa ihmisen elämässä. Kuitenkin on ihmisiä, joiden toiminta on erittäin erikoista, ja silloin tällöin sitten kysäisen sellaisen kysymyksen itseltäni, että miten tuollainen ihminen kehtaa tehdä niitä asioita, mitä hänen kerrotaan esimerkiksi lehdissä tehneen?

Kuinka esimerkiksi eläkevakuutusyhtiö johtaja laittoi koko tuon yhtiön omaisuuden omiin taskuihinsa, vaikka hänellä on todella suuret tulot? Tuossa tapauksessa ironista on se, että tuohon yhtiöön olivat sijoittaneet rahaa lähinnä pienituloiset ihmiset.  

Samalla tavalla sitten kysyisin, että miten esimerkiksi presidentin armahduksen saanut henkilö ajattelee, kun hän lähtee tekemään lisää rikoksia? Eikö silloin pitäisi sitten istahtaa alas, ja kysyä häneltä itseltään sellaisia asioita, kuin että onko vankilassa todella niin mukavaa olla, että henkilön kannattaa lähteä sellaista tekemään, mistä varmasti on seurauksia? Sama koskee myös koululaisia, jotka toistuvasti polttavat savukkeita koulussa. Jos henkilö on joka ainoa kerta jälki-istunnossa, kun sellainen pidetään, niin silloin ei varmasti ole kysymys enää pelkästä halusta leikkiä kovaa.

Tuolloin kyseessä on sellainen asia, että tuo lapsi kyllä jotenkin pelkää mennä kotiinsa. Tai ainakin koulussa on silloin mukavampaa kuin kotona.  Jos ihminen mieluummin ottaa rangaistuksen vastaan, kuin lähtee paikkaan, mitä voidaan pitää sellaisena “turvasatamana”, niin silloin varmasti on jotain pielessä. Sama koskee myös sellaisia tapauksia, missä henkilö suoraan kapakasta loikkaa auton rattiin, vaikka on juonut useita alkoholiannoksia. Tietenkin hänen pitää tietää sellainen asia, että törkeästä rattijuopumuksesta lähtee ajokortti.

Mutta kuitenkin hän tällaisen teon teki, joten miksi hän halusi ajokortistaan eroon? Kun henkilön ajokortti lähtee kuivumaan, niin silloin kyllä voidaan sanoa, että kyseessä ei ole edes taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Samoin tuolloin henkilön maine on pilalla ja tie pystyssä ainakin kuljetusalan suhteen. Mutta kuitenkin tuolloin pitäisi kysyä, että haluaako tuo ihminen eroon ajokortistaan? Eli mieleeni tulee sellainen hyvin erikoinen kysymys, kuin että pelkääkö tuo henkilö ajamista tai liittyykö esimerkiksi ajokorttiin sellaisia asioita, joiden takia henkilö haluaa pilata maineensa.

Varsinkin jos kyseessä on nuori henkilö, niin silloin asia on takuulla hyvin ikävä häntä itseään kohtaan, koska huuto kotona on tuolloin takuulla todella kova.  Ei varmasti ole sen jälkeen mukavaa mennä kotiin, ja sanoa että tuore ajokortti lähti lopullisesti pois. Tietenkin asiaa voisi ymmärtää toisin, jos kyseessä on keski-ikäinen rikoskierteessä oleva henkilö, joka on jo kymmeniä kertoja tehnyt tämän asian. Mutta kuitenkin silloin pitää kyllä miettiä, että miten henkilö päätyi siihen ratkaisuun, että hänellä “pitää olla” rattijuopumusten suomenennätys. Itse en kyllä usko, että kyseessä on asia, joka tekee hänestä ainakaan kovin kovaa kavereiden silmissä.

Samoin kun puhutaan koulujen keskeyttämisestä, niin silloin tietenkin voidaan aina kysyä sellaisia asioita, kuin että miten niin pääsi käymään? Oliko joku sitten todella antamassa työpaikkaa tällaiselle henkilölle, joka jätti kaikki koulunsa kesken? Vai oliko silloin luvattu sitä, että jättämällä opiskelun väliin, saisi henkilö paikan “rennossa kaveripiirissä”, missä hänen ei tarvinnut tehdä mitään henkilökohtaisia päätöksiä. Kun keskustellaan noista “rennoista toveripiireistä”, niin toki on ihmisiä, joiden mielestä on “hienoa” kun ei tarvitse itse tehdä päätöksiä. Kuitenkin voidaan samalla sanoa tai pikemminkin kysyä sellainen kysymys, että onko tuollaisen henkilön mielestä todella niin, että esimerkiksi ekonomi on hänen mielestään vähemmän arvostettu henkilö, kuin se “aitona” pysynyt puliukko, joka ei juurikaan ole koulun penkillä viitsinyt takapuoltaan kuluttaa?

Samoin olisi varmaan mukavaa tietää, että onko tällaiselle henkilölle kerrottu siitä, että kuka sitten yhtiössä tekee oikeastaan päätöksiä, ja siihen tietenkin liittyy kysymys siitä, kerrotaanko ihmisille se, millaisia pätevyysvaatimuksia esimerkiksi tietyt johtotason tehtävät vaativat? Uskoisin että varmasti on työmarkkinoilla helpompaa, jos ihmisellä olisi koulutus, koska silloin ainakin hän tietää jotain työtehtävistä etukäteen. Ammattimiehellä saa myös teettää työtä niin, että koko ajan ei seiso valvoja vieressä, eikä hänen lähettämäänsä työhakemusta myöskään käsittele mikään ihminen, jolla ei mitään koulutusta ole. Ja en usko että esimerkiksi merkonomi lähettää vastaukseksi kovin rumaa kieltä sisältäviä viestejä.

https://sites.google.com/view/mallioppimisteoria/etusivu

http://mallioppiminen.webnode.fi

Mietelmä sosiaalisesta polarisaatiosta eli halusta nähdä kaikki asiat vain oman itsen kannalta edullisessa valossa.

Yhteiskunnallinen polarisaatio tarkoittaa kyvyttömyyttä nähdä asioita muiden kuin oman itsen sekä havaitsijan itsensä kaltaisten tahojen näkökulmasta. Ihminen on erehtyväinen, ja sen tähden me emme kykene koskaan täydellisesti analysoimaan saamaamme informaatiota. Sen takia me sitten ikään kuin katsomme maailmaa niiden ruusunpunaisten lasien läpi. Toisin sanoen olemme ikään kuin aina valmiita suodattamaan pois tietoa, mikä on meistä jotenkin sellaista, minkä koemme kiusallisena meille itsellemme. Ei ole helppoa sanoa olevansa joskus väärässä.

Sen takia meillä kaikilla on jonkinlainen defenssimekanismi sellaista tilannetta ajatellen, että huomaamme olevamme täysin hakoteillä jotain ongelmia ratkoessamme. Tuolloin joku saattaa rynnätä keittiöön tekemään voileipää, kun hän huomaa helpolta vaikuttavan ongelman olevan jotenkin liian vaikea. Sama tapahtuu joskus, jos perheen päällikkö on häviämässä shakkipeliä jollekin pikkulapselle. Silloin taktiikka muuttuu sellaiseksi, että henkilö ryntää suoraan keittiöön ja alkaa keittää kahvia.

Tuolloin koko shakkipeli on yllättäen muuttunut merkityksettömäksi, ja taktiikan opettaminen ei sitten enää kiinnostakaan tuota henkilöä. Se on sikäli erittäin merkillinen asia, että äsken tuo henkilö on paasannut keskittymisestä sekä shakin ylevyydestä koko maailmalle. Kuitenkin kesken peliä tulee yllättäen eteen tilanne, missä tuo häviölle jäänyt aikuinen sitten unohtaa tuon pelin ylevyyden, ja lähtee samantien keittämään kahvia, kun hän ei enää sitten olekaan täysin ylivoimainen vastustaja jollekin kymmenvuotiaalle shakkimestarille. Kuitenkaan normaalisti ihminen ei tuossa tilanteessa ajattele sitä, että tuo lapsi on aikuista parempi.

Me kaikki ajattelemme yksinkertaisesti, että aikuinen on aina lasta parempi, koska meidät on ikään kuin kasvatettu tällaiseen ajattelutapaan, mikä johtaa juurensa Raamatusta ja kymmenestä käskystä, joista yksi on “kunnioita isääsi ja äitiäsi”. Joillekin henkilölle sitten on tullut varmasti mieleen sellainen asia, että myös tämä käsky käsitetään usein siten, että vanhemmille henkilöille on jotenkin kohteliasta hävitä shakkipeli tai vastaava.

Tuolloin ihmisen ajattelutapa ikään kuin jalostuu sellaiseksi, että vanhemmat ovat aina oikeassa. Kun puhutaan siitä, että jossain perheessä olisi sellainen tapa, että vanhemmat voittavat aina korttipelit ja kaiken muun, niin se saattaa vaikuttaa aluksi hyvin aikuisia mairittelevalta kasvatusmetodilta, missä nuoria ikään kuin opetetaan kunnioittamaan vanhempia pakottamalla näitä häviämään kaikessa aikuisille.

Tästä tavasta kuitenkin voi seurata erittäin koominen tilanne, kun tuo lapsi sitten muuttuu vanhemmaksi, ja alkaa harrastaa jotain lajia. Näet jos hänelle on opetettu niin, että vanhempi henkilö on se auktoriteetti, mitä ryhdytään tottelemaan, niin voi käydä sellainen asia, missä henkilö saattaa alkaa ottaa käskyjä vastaan vastapuolen pelaajilta. Yksi koomisimmista tilanteista, mitä ihminen voi oikeastaan kadulla nähdä ovat erilaiset puliukot, joiden maailmassa on aina opetettu ilmeisesti niin, että vanhempaa henkilö pitää kunnioittaa, ja se aiheuttaa sellaisia asioita, mitä emme voisi sanoin kuvailla. Noissa piireissä yleensä tuo käsitys kunnioituksesta on sellainen, että jengin johtajaa pitää aina palvella. tai sitten hän rankaisee kavereitaan glykolilla.

Temppu muuten tehdään niin, että tuo viinapullo käytetään aina jengin johtajan kautta, ja se viedään hetkeksi piiloon glykolin lisäämistä varten, ennen kuin hän laittaa sen kiertoon.  Eli tämä sitten kertoo jotain tuon ryhmän käsityksestä ovelista rikoksista. Kun mietitään tuota kunnioitusta esimerkiksi robotiikan kannalta, niin silloin tietenkin asetutaan tilanteeseen, missä opponentti eli robotti tekee kaiken mitä ohjelmoija sen ohjelmistoon, ja jos robotin elektroniseen sanakirjaan ei olla ohjelmoitu sanaa “tapa”, niin se ei tuota käskyä tottele.

Kuitenkin robottien väärinkäyttö pitää estää, joten niissä pitää olla sellainen ohjelmisto, mikä raportoi esimerkiksi viranomaisille, jos henkilö yrittää komentaa robottia tekemään kiellettyjä asioita. Mutta jos ohjelmoija on tuon sanan sinne laittanut, sekä ohjeet siitä, miten tuo operaatio suoritetaan, niin silloin on koneen käskijä todella pahoissa vaikeuksissa, jos hän ei ymmärrä mitä on tekemässä. Noiden nykyaikaisten robottien käskyttäminen perustuu puheeseen, ja samanlaiseen ohjelmistoon, mitä käytetään esimerkiksi kännyköiden “puheesta tekstiksi”-sovelluksessa. Ja tietenkin se mahdollistaa robottien tehokkaan käskyttämisen. Vaikka robottien ohjelmoijat aina haluaisivat tehdä roboteistaan sellaisia, että ne eivät vaaranna ihmisten turvallisuutta, niin ohjelmistoja voidaan aika muutella.

Kun keskustellaan esimerkiksi robottien moraalisesta sekä laillisesta toiminnasta, niin aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat tehdä rikoksia.  Ihmisen vahingoittaminen on varmasti asia, mikä on tulevaisuuden robotilta kielletty. Kuitenkin noissa koneissa voi olla käytössä “varjoprotokolaksi” kutsuttu ohjelmisto. Tuo ohjelmisto mahdollistaa sen, että jos robottia käytetään eliminointiin, niin se toimii aivan normaalisti niissä tehtävissä, missä sen pitääkin toimia. Kohteen saapuessa paikalle kyseinen laite kääntää hyökkäysohjemiston päälle,ja terminoi kohteen.  

Mutta kuten tiedämme, niin robotti ei oikeastaan ajattele itse, vaan se suorittaa vain niitä toimintoja, joita sen ohjelmoija haluaa sen suorittavan. Kyse ei ole siitä, että olisi mitenkään moraalista laittaa robotti tappamaan ihmisen puolesta, vaan siitä että esimerkiksi pankkiryöstö olisi helppoa teettää roboteilla. Kun mietitään robotiikkaa esimerkiksi historiallista perspektiiviä vasten, niin robotit ovat tulleet taistelukentille, kotiapulaisiksi ja muihin vastaaviin tehtäviin jäädäkseen. Joten tulevaisuudessa myös rikollisilla varmasti on käytössään robotteja, joiden avulla he sitten ryöstelevät pankkeja tai muita paikkoja.

Eli pankkiin voi lennähtää pari nanohelikopteria, joista toinen roikottaa säkkiä, ja toinen tähtää henkilökuntaa konepistoolilla, ja kaiuttimen kautta sitten ihmisiä  käskytetään täyttämään säkki rahalla. Tulevaisuuden pankkiryöstö voi myös olla sellainen, että tuollainen muunneltu siivousrobotti ryntää konetuliase kädessään tietokonepankin operaattoreiden saliin, ja sitten komentaa heitä siirtämään rahoja joillekin toisille tileille. Kun puhutaan robottien toiminnasta yhteiskunnassa, niin tietenkin myös järjestysmiesten sekä henkivartijoiden tehtävissä, ja tuolloin olisi tietenkin hyvä, että niillä olisi sitten yksinkertaistettu komentokieli. Jos robotti ei kykene väkivaltaan, niin sen käyttö esimerkiksi henkivartijana on täysin tehotonta. Karrikoiden voidaan kysyä, että mitä kukaan tekee henkivartijalla, joka ei ammu takaisin.

marxjatalous.blogspot.fi

Kuinka työpaikalla voidaan toimia väärin, jotta joku saa sitten kehua yhtiötä, mikä sitten tylyttää muita työntekijöitä suosimalla yhtä työyhteisön jäsentä

https://www.amiforum.fi/login/index.php
Kuvien oikeudet omistaa Amiedu, ja käykää
katsomassa kuvasarja tuolla sivulla, eli mitä
ajatuksia nämä kuvat herättävät?

Mitä näet yllä olevassa kuvassa? Näetkö johtajan kertomassa alaiselleen, että hän on tehnyt jotain väärin? Vain näetkö myyjän esittelemässä tuotteita asiakkailleen? Ja kumpi kuvassa on asiakas tai pomo? Eli onko nuorempi pomo vai asiakas? Netti tulvii muuten kuvia, jossa vähintää kaksimielinen asetelma, ja se mitä ihminen näkee kuvissa kuvastaa hänen asennettaan yhteiskuntaan, ja muutenkin sitä millainen ajattelutapa hänellä on asioista, ja tuo ajattelutapa sitten tietenkin muotoutuu ihmiselle siinä ympäristössä, missä hän sattuu kasvamaan. Eli ihmisen puhe kertoo siitä, millainen asenne hänellä on yhteiskuntaan, ja puhetapa syntyy ihmisen kasvaessa.

https://www.amiforum.fi/login/index.php kotisivuilla on hienoja kuvia, joissa kuitenkin on sellainen ulottuvuus, että niissä näkyy tyypillinen työpaikalla tehty huijaus. Tietenkin kyseessä on tahaton yhteensattuma, mutta kyseessä on ikävä kyllä varsin houkuttelevalta näyttävästä teosta, jolla työpaikka saadaan näyttämään todella upealta asialta, varsinkin jos tuo lahjottava henkilö on tuleva pomo. Tuolloin tietenkin on tärkeää, että henkilö tuntee olevansa heti haluttu ja tärkeä henkilö. Tuo tapahtuu siten, että työpaikka antaa tuolle henkilölle välittömästi esimiesaseman muihin työläisiin nähden, jolloin ei ole pelkoa siitä, että tuo henkilö saisi yhtään työtehtävää tuossa paikassa, ja sillä tavoin luodaan hyvä kuva työpaikan ilmapiiristä.

Jos ihminen vain välittää työtehtäviä muille, niin  hän ei niistä sitten itse paljoa rasitu. Kun puhutaan siitä, miten paljon tuollainen “hyvä maine" tuo ilmaista työpaikkaa kysyviä opiskelijoita tällaiseen yhtiöön. Eli kun yksi opiskelija saa sieltä hyvän työpaikan, niin silloin sinne lähetetään paljon hakemuksia, mitkä koskevat opinnäytetyötä sekä työharjoittelua, jotka ovat pakollisia asioita opiskelijalle, joka haluaa valmistua. Ja sen takia joidenkin yhtiöiden tapana on ikään kuin teettää muutoin kallista työtä ilmaiseksi.

Se että yhdelle opiskelijalle ollaan mukavia työpaikalla, niin sillä tavoin saadaan aikaan todella paljon työhakemuksia, ja saadaan samalla myös hyvää mainosta. Se että yhtiö saa aikaan sen, että sinne lähetetään paljon hakemuksia luo kuvan halutusta työpaikasta, ja sen avulla sitten imarrellaan niitä työnhakijoita, joille halutaan työtä tarjota.Kuulostaa hyvältä kun ihmiselle sanotaan, että hänet valittiin satojen ihmisten joukosta, ja se sitten saa aikaan sen, että hän tekee helpommin sopimuksen tuon yhtiön kanssa, eikä kysy muualta työtä. Ja samalla varmistetaan se, että tuleva työnjohtaja ei sitten ole tarvetta selvitellä mitään työpaikallaan tapahtunutta ikäviä asioita. Kuitenkin joskus tuo esiintyminen alkaa työntekijästä. Kun ihminen on vakituinen työläinen, niin silloin tulee mieleen sellainen asia, että työläinen alkaa  esiintyä työnjohtajana.

Tilaisuus tekee varkaan. Kun päässä on valkoinen kypärä, niin silloin mieleen tulee joskus sellainen asia, että ihminen alkaa esiintyä sellaisena, mitä hän ei ole. Ja tietenkin yhtiölle on hyvää mainosta, että varsinkin naispuolisilla työntekijöillä on mahdollisuus päästä esimieheksi nuorena. Mutta tuolloin tuloksena on sellainen henkilö, jolla on väärä kuva ihmisen jaksamisesta. Ja tuolloin ihminen varmasti tulee tekemään virheitä hoitaessaan esimiesasemaan liittyviä tehtäviä. Ja silloin saattaa ihmiselle tulla sellainen asia mieleen, että alaiset pitävät jatkuvista ylitöistä sekä huonosta käytöksestä, mikä ei varmasti ole totta.

Kun ihminen vain jakaa käskyjä, niin hän saattaa kuormittaa alaisiaan liikaa, jolloin he sitten väsyneenä tekevät virheitä, jotka maksavat yhtiölle paljon. Se että työnjohtaja vain karjuu vieressä ei ollenkaan motivoi ihmisiä tekemään mitään. Miespuoliset työnjohtajat haluavat joskus mielistellä nimenomaan naisia, joiden kautta he hankkivat hyväksyntää.

Ja jos työnjohtaja sitten jättää jollekin työläiselle tehtävät jakamatta, ja hänen kanssaan vain kahvitellaan työpaikalla, niin silloin tuloksena on sitten sellainen tilanne, että yhtiö maksaa hänelle turhaan palkkaa, mikä johtaa sitten sellaiseen tilanteeseen, missä voi jonkun henkilön tunteet kuumeta. Toki tuolloin ihmiset saavat silloin tuon työläisten kautta sellaisen positiivisen kuvan kaikista töistä, mitä tuossa yhtiössä tehdään. Eikä hän koe mitään negatiivista, jolloin hän sitten saa varmasti suositeltua tuota yhtiötä kaikille ihmisille, mitä hän sattuu tuntemaan.

Toki saattaa olla niin, että yhtiöllä sitten on nollatuntisopimukset varattu tuollaisille opiskelijoille, jotta heitä ei tarvitse suoraan käännyttää ovelta ulos. Ja voihan heille aina antaa sitten esimerkiksi loman aikana tapahtuvia päivystyksiä, joista ei kukaan muu piittaa tai joita kukaan ei halua tehdä. Näin sitten taas voidaan mennä mediaan kertomaan, kuinka tuollainen yhtiö sitten haluaa antaa opiskelijoille työpaikkoja.

Miesvaltaisten alojen ongelmana on se, että naisilta ei aina huomata vaatia kovin paljoa, ja varsinkin joissakin vartiointi- ja rakennusliikkeissä halutaan tahallaan antaa naisille sellainen kuva, että heidän on siinä yhtiössä helppoa päästä esimiesasemaan. Se miten te näette nämä https://www.amiforum.fi/login/index.php olevan kuvasarjan kuvat tietenkin riippuu henkilöstä, mutta kuten huomaatta, niin kuvassa on aina kaksoismerkitys.

Markkinointi ei ole mitään salatiedettä, ja markkinoinnin tarkoitus on tehdä tarpeettomasta asiasta ihmisten mielessä tarpeellinen juttu, johon ollaan valmiita sijoittamaan jopa miljoonia

Onnistunut markkinointi vaatii myös strategista osaamista, sikäli että srateginen näkökulma tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy näkemään ikään kuin ikävien asioiden ylitse, ja löytämään sen oikean asian, millä hän sitten pystyy luomaan oman onnensa. Kuten Henry Ford aikanaan sanoi, ”on sama millaisella autolla tai millainen mies autolla ajaa, kunhan tuo auto vain on Fordin tehtaiden tekemä”. Perusajatus markkinointia suunniteltaessa tai toteutettaessa, on se että ihmisille luodaan mieleen tarve ostaa jotain tuotetta.

Tämän takia se kenelle tuotetta markkinoidaan on hyvin tärkeää., jotta tuotteen ensiostaja olisi sellainen, että hän toisi mahdollisimman monta uutta asiakasta yhtiölle, ja siksi markkinointisuunnitelman tekeminen vaatii sitten tietenkin myös kohderyhmän kartoittamista. Ja kun tarjous sitten tehdään, niin tuolta asiakkaalta voi tulla myös kielteinen vastaus tälle myyjälle. Tuolloin voi kohteliaasti kyllä sitten kysyä, että miksi tuo tarjous ei miellytä, ja kun ajatellaan vaikka talolle tehtävää remonttia, niin silloin kannattaa ensimmäisiä urakoita tarjota jollekin ihmiselle, joka hallinnoi suuria kokonaisuuksia.

Jos vaikka taloihin myydään hissejä, niin paras kohderyhmä ei ole yllättäen mikään omistusasunto, vaan vuokratalo jossa on ensinnäkin paljon suuria omistajia, jolloin sitten saadaan helposti tuollainen hissi asennettua johokin hänen taloistaan, ja silloin saattaa tuo asennus poikia myös muita vastaavia urakoita. Samoin suur omistajilla on melko harvoin pula rahasta, ja tuota vuokra-asuntoihin tehtävää hissisaneerausta on todella helppoa perustella tuollaiselle asuntojen suurille eli enemmän kuin yhden huoneiston  omistajille. Inhimillisyys tietenkin on jossain Disneyn piirretyssä hyvä tapa kertoa jollekin ihmiselle, että hän voi tehdä hyvää toisille, ja ostaa vuokrataloon hissin, jotta vuokralaisten ei tarvitse rasittaa jalkojaan rapuissa. Tuolloin voi tarjouksen tekijä saada harvinaisen säälivän silmäyksen tuolta talon omistajalta, joka sanoo että hänellä ei ole liikaa rahaa jaettavaksi, eikä liike-elämässä tehdä toiselle palveluksia.

Kuitenkin aina voidaan vuokranantajan ahneuteen vedota, ja hänelle voidaan kertoa sellainen asia, että jos tuohon taloon rakennetaan hissit, niin silloin hän voi korottaa vuokria, ja saada joidenkin nuorison edustajien tilalle vartuuneempaa väkeä, joka sitten ei pidä niin kauheaa meteliä, ja joka ei riko asuntoja. Tuollainen vanhempi väki on tietenkin halukkaampi maksamaan talossa olevista palveluista, joihin hissi tietenkin ehdottomasti kuuluu. Kun urakkaa aletaan tarjota ihmiselle, niin siinä käytetään hyväksi Maslow'n tarvehierarkiaa, missä alinna ovat orgaaniset tarpeet, kuten ravinnon saanti sekä turvallinen yösija ovat asioita, jotka pitää ensin täyttää, ja sitten seuraa uusia tarpeita. Eli tarve korvautuu vain uudella tarpeella, ja kun asunto sekä ruoka ovat turvattuja, niin sitten ihminen alkaa ostaa tietokoneita sekä elokuvalippuja.

Markkinoijan kannalta markkinoinnin tarkoitus on hankkia tuotteelleen mahdollisimman monta ostotapahtumaa. Tämän takia suuret asiakkaat ovat niin upeita markkinoinnin kohteita. He ostavat tuotetta paljon, ja se saa heidän kauttaan paljon näkyvyyttä. Suuria asiakkaita pidetään paljon luotettavampina, kuin pieniä toimijoita, koska heillä oletetaan olevan suuri asiantuntijaverkosto käytettävissään. Tuollaisen verkoston oletetaan aina varoittavan tuota toimijaa siitä, jos se saa huonoja tarjouksia. Ja sen takia isoja yhtiöitä vedätetään aina vähemmän kuin pieniä. Toki tällainen oletus on vain ihmisten mielessä oleva asia, jolla ei käytännön elämässä ole mitään todellista yhtymäkohtaa. Mutta jos tuotetta myydään johonkin maantieteelliseen kohteeseen, niin silloin olisi tietenkin tärkeää, että sitä saadaan mahdollisimman paljon tuon ajattelun ydinalueen ympärille, jotta sen näkyvyys liidien silmissä olisi mahdollisimman suuri.

Kun noita tuotteita aletaan markkinoida ”tavallisille ihmisille”, niin silloin tärkeintä olisi se, että he näkevät niiden todella toimivan sekä helpottavan elämää. Jos keskustellaan esimerkiksi hissien myymisestä matalaan taloon, niin toki tuolla laitteella on paljon etuja pelkkiin rappusiin nähden, mutta se että tuote maksaa paljon, varmasti saa ainakin monet lapsiperheet sekä pienituloiset miettimään sitä, että kannattaako tuon välineen hankinta ollenkaan. Joten markkinoijien on tuolloin luotava heille sellainen mielikuva, että hissi on tarpeellinen väline, ja seuraavassa yhtiökokouksessa kysytään sitten ”miksi meillä ei ole hissiä?”Tuo kysymys voidaan saattaa yhtiökokoukseen oman työntekijän kautta, mutta silloin pitää tuon henkilön saada ihmisiä puolelleen, jotta hän uskaltaa tuon kysmyksen esittää.

Silloin pitää varoa sitä, että kysymys mielletään markkinoinniksi, koska tuolloin se saatetaan tyrmätä alkuunsa, koska ihmisillä on melko huono kuva markkinoinnista. Tuolloin tärkein osa tarjouksen välittämisessä on tietenkin herättää hänen ahneutensa sekä joku muu asia, mikä saa hänet tekemään tuon tarjouksen omille asuintovereilleen tai samassa taloyhtiössä asuville ihmisille. Pomo voi vaikka tiedustella haluaako työläinen tehdä työtä kotipihassaan, jos se tuntuu mukavammalta kuin pyytää tätä suoraan markkinoimaan yhtiön omaa tuotetta.

Se missä hän tuon tarjouksen esittää on aivan sama, eli on se sitten saunassa tai kapakassa, ja kuka sen sitten yhtiökokoukseen vie, on markkinoijan kannalta aivan sama asia. Riittää että hän saa taloyhtiön päättäjät puolelleen. Ja sitten tietenkin myös muiden markkinoinnissa hyväksi todettujen trikkien käyttäminen on varmasti tuolloin paikallaan. Kun noista tuotteista tehdään esittely naapuritaloyhtiössä, niin silloin tietenkin paikalle kutsutaan mahdollisimman paljon ihmisiä, jotta paikalle saadaan jonoa, joka sitten herättää yhä useamman ihmisen kiinnostuksen tuotetta kohtaan, eli toki tuolla hissillä voidaan sitten taata se, että joku huonojalkainen vanhus pääsee kolmannessa kerroksessa olevaan huoneistoon, mikä on sinänsä loistavasti ajateltu asia, mutta se mitä tällainen asia maksaa on varmaan aika suuri investointi..

Muuten markkinointiin liittyy vielä sellainen trikki, että kun ihmisiä houkutellaan esimerkiksi ravintolaan, niin silloin ravintolan ikkunaan merkitään ikärajaksi melko korkea ikä kuten 25 vuotta. Mutta samalla käytetään sitten sellaista keinoa, että ”seurassa pääsee sisään”. Tuolla tavoin luodaan mahdollisimman reilu kuva kapakan henkilökunnasta, ja samalla saadaan sisään ryhmiä, jotka sitten tuovat kapakalle lisää asiakkaita, ja samalla asiakkaat viettävät siellä pidemmän aikaa ja juovat enemmän. Mutta se sitten tuo eteen tilanteen, missä joku joskus pudotetaan ryhmästä pois, koska taksi on täynnä. Ja se sitten saa aikaan sellaisen tlanteen, missä henkilö alkaa vihata ravntoloita ja niiden henkilökuntaa.

marxjatalous.blogspot.fi