Kurt Vonnegutin "Gálapagos" kuvaa hienosti evoluutiota, jonka tulos on ehkä alien, jota ei tunnista samaksi lajiksi, kuin mitä alussa saapui syrjäiselle paikalle.

Onko tämä se, mitä Vonnegut
kirjassaan Gálapagos kuvaa?

Päivän kirja-arvostelu koskee kirjaa, josta olen hiukan tässä sitten puhunut. Aiheena on Kurt Vonnegutin Galápagos, jossa ihminen ikään kuin muuttuu humanoidiksi itselleen. Tuo kirja jossa ihmisen munasolut ikään kuin tuhoutuvat erään bakteerin ansiosta on henkeäsalpaava kuvaus siitä, mitä voi tapahtua, jos evoluutio on suotuisa. Kun puhutaan noista kaukaisista saarista, niin esimerkiksi muutamat evoluutioteoreetikot ovat verranneet niitä kosmokseen, ja ikään he ovat ikään kuin leikiteleet ajatuksella siitä, mitä tapahtuisi jos ihmiskunta tai ryhmä ihmisiä sitten joskus jäisi ikään kuin loukkuun tuollaiselle autiolle saarelle, jossa heidän ympärillään on vain vettä. Mietittäessä evoluutiota sekä sitä, millainen olisi tuo rotu, mikä eläisi veden ympäröimällä saarella, niin silloin tietenkin kävisi kuten Vonnegutin kirjassa kävi. Eli evoluutio suosisi olentoja, joilla olisi pitkänomainen kallonmuoto ja pienemmät aivot kuin ihmisellä.

Se ei tarkoita sitä, että noilla olennoilla ei aivoja olisi, vaan ne olisivat ikään kuin valuneet alaspäin, eli niistä olisi tullut osa noiden olentojen selkäydintä, koska jos joku kala sitten käy noiden olentojen päähän kiinni, niin heidän aivonsa eivät vaurioituisi. Tuolloin näiden olentojen vartalo kestäisi silloin iskuja paremmin, ja syy siihen miksi kirjoitan noista saarelle jääneistä ihmisistä ”olentoina”, on se, että he olisivat täysin vieraita sille olennolle, mitä he olivat olleet ennen jäämistään loukkuun tuohon saareen.

Kun mietitään tuota kuvitteellista tilannetta siltä kannalta, että Gálapagoksen tilalla olisi esimerkiksi universumi, niin silloin tietenkin meidän pitää lähteä siitä olettamuksesta, että joku avaruusalus jättää olioita jollekin planeetalle. Syyn tähän jättämiseen voi jokainen itse keksiä, ja jos tuo oliokanta sitten alkaa kasvaa, niin ensin tapahtuisi sellainen asia, että heidän olisi otettava ikään kuin etäisyyttä tuohon alukseen, millä he olivat laskeutuneet tälle planeetalle.

Tällä tarkoitan sitä, että toki heillä olisi käytössään kaikki mahdolliset tiedot siitä, miten joku asia tai esine tehdään, mutta tietenkin heidän olisi varmistettava hengissä säilymisensä aluksen tuhoutumisen varalta. Eli heillä voisi olla ikään kuin kivikautinen vaihe edessään, ennen kuin nuo olennot sitten loisivat industrialismin, jonka turvin he voisivat kehittää uutta kulttuuria. Varsinkin jos kyseessä olisivat jotkut pakolaiset, niin tietenkään heidän ei kannattaisi silloin kovin paljoa herättää huomiota, koska jos jossain sitten käy niin, että heihin vihamielisesti suhtautuva taho löytäisi heidät, niin silloin voisi edessä olla taistelu. Tuolloin setlementti sitten varmasti pitäisi vähän aikaa matalaa profiilia, jotta sitä ei tuhottaisi. Ja vasta kun se olisi tarpeeksi vahva, ja siirtänyt kehityksen vankalle pohjalle, niin silloin se alkaisi rakentaa tehokkaampia välineitä.

Eli kun puhutaan siitä, miten tuo Tyynenmeren saaristo liittyy avaruusmatkailuun, niin jos ajatellaan esimerkiksi Pääsiäissaaren ja Mikronesian välistä kaupan sekä kulttuurin vaihtoa, niin todellisuudessa Mikronesia olisi voinut Pääsiäissaarelta katsottuna olla vaikka Kuussa, ja vaikka joku pääsiäissaarelainen olisi Mikronesiassa käydessään maininnut tuon saaren nimeltä, niin tuskin sitä aivan heti edes oltaisi löydetty. Kun mietitään mikronesialaisten matkaa  Pääsiäissaarelle, eli Rapa Nui saattaa tietenkin olla nykyään joku matkailukohde, mutta kuitenkin tuolloin aikoinaan olisi mikronesialaisen kanoottimiehistön pitänyt hiukan tähdätä, jotta he ossuisivat tuohon saareen. Ja kun ajatellaan tuota kuvitteellista hunoidien siirtokuntaa jonain kosmisena Rapa Nui:na, niin tietenkin näiden olentojen populaation pitää olla mahdollisimman suuri, jotta heidän geneettinen perimänsä ei alkaisi degeneroitua.

Kun ajatellaan asiaa noiden Maapallon Rapa Nui:laisten kannalta, niin heillä oli kaikkea sitä, mitä ihminen saattoi toivoa. Eli he olivat suojassa keskellä aavaa merta, ja kukaan ei heitä tuolta saarelta sitten osannut etsiä, niin seurauksena oli geneettisen perimän rappeutuminen, mikä johti degeneraatioon. Saarella kuitenkin oli sellainen tapa, että heillä oli kaksi väestöryhmää ”pitkäkorvat” sekä ”lyhytkorvat”, jotka pidettiin erossa toisistaan. Ja joskus sitten kaksi näistä henkilöistä meni majaan, ja teki lapsen joka oli ikään kuin yli-ihminen heihin nähden. Tuo lapsi oli siis ikään kuin joku yli-ihminen, joka on luotu täydellisiä eugeniikan periaatteita noudattaen. Ja nämä kokeet varmaan olisi kielletty muuallakin kuin vain euroopassa.

Kyse on täydellisestä eugeniikan sekä tuohon tieteeseen kytketyn epähumaanin toimintamallin mukaisesta toiminnasta. Siinä luodaan ikään kuin yhteisöstään irrallaan oleva olento, joka voi käskyttää muita, miten häntä sattuu huvittamaan. Kuitenkin jos ajatellaan universumia, niin maapallo on ikään kuin kosminen Pääsiäissaari. Me ihmiskuntana saatamme olla onnellisia siitä, että me emme sijaitse galaksimme kirteishaarassa vaan itseasiassa kierteishaaran sivulla, missä on verraten vähän tähtiä. Ja ehkä siksi emme ole kokeneet humanoidien hyökkäystä. Mutta kuitenkin jos ajatellaan tuota tilannetta Tyynellämerellä, niin mieleeni tulee sellainen ajatus, että oliko Pääsiäissaaren kansa sitten osa ikään kuin jonkun psykopaatin palapeliä, missä hän jalosti ihmisiä pitämällä heitä eri saarilla, ja sitten parittamalla heitä ikään kuin kehittääkseen ihmisrotua. Tuo mielikuvituksen luoma henkilö olisi tässä mielikuvituksen luomassa skenaariossa ikään kuin leikkinyt eri populaatioilla , ja sitten kehittänyt ihmisrotua mieleisekseen. Tässä vaiheessa voisin herättää sellaisen kysymyksen, että oliko Tyyni valtameri ikään kuin jäänyt Jumalan selän taakse. Kysyn vain miten noiden paratiisisaarten asukkaista tuli sellaisia kuin he olivat tuolloin löytöretkien aikaan.

Miksi nämä hyvin taitavat merenkävijät saattoivat jäädä seisomaan tuollaiselle kivikasalle, eivätkä he mitenkään sitten kuitenkaan huomanneet niitä muutoksia, mitä heidän yhteisössään tapahtui. Nuo henkilöt eivät enää sitten pitäneet yllä merenkulkutaitojaan, ja muutenkin heidän kulttuurinvaihtonsa muiden polynesialaisten kanssa romahti. Tuon takia alkoi käydä niin, että Rapa Nuin asukkaat alkoivat kuvitella olevansa ainoita ihmisiä Maan päällä, mikä sitten sai aikaan sellaisen asian, missä nuo kuninkaat alkoivat olla ikään kuin pitää itseään jumalina, mitä he eivät tarkkaan ottaen olleet. Pääsiäissaari josta äsken käytin tietoisesti nimeä Rapa Nui on poikinut muuten sellaisen rakastettavan teorian, missä sitten on käytetty kaiken maailman arkeologiaa  sekä muita enemmän tai vähemmän käsiteltyjä asioita kuten Dänikenin teorioiden kaltaisia asioita lähteenä.

Eli päivän salaliittoteoria sitten käsittelee taas UFO:ja, ja sellaista asiaa, että ehkä nuo ihmisten kuvailemat suippopäiset alienit ovat oikeasti olleet ihmisiä, jotka olisivat lähteneet joskus kauan sitten muille planeetoille, ja ehkä he sitten olisivat muuttuneet kuten tuossa kirjassa Gálapagos. Kuitenkin voidaan sanoa, että mitään kiistattomia todisteita näiden olentojen olemassaolosta ei ole. Mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että mikään ei tätä asiaa tietenkään myöskään estä. Tai sitten jos oikein pitkään mietitään, niin silloin voidaan ajatella, että ehkä tuon intian valtamerestä löydetyn kadonneen mantereen asukkaat olisivat voineet muuttua niiksi ”pieniksi valkeiksi miehiksi” tuollaisen Vonnegutin kirjan esittämän evoluution kautta.

metsantarinoita.blogspot.fi

Kirjoitus kirjoissa esitetystä Tripodeista sekä dystopioista joissa ihmisen ajattelu yksilöllinen on kiellettyä, ja joissa kaikkia asioita valvotaan tiukasti

Dystopiaa koskevia kuvauksia tulee esimerkiksi tieteiskirjoissa eteen jatkuvasti, ja osa niistä käsittelee mielenhallintaa sekä ihmisten orjuuttamista. Yksi merkillisimmistä kuvauksista, mitä olen nähnyt tai lukenut on “Tripodien aika”, ja vaikka kirja löytyy nuorten osastolta, niin se on kuitenkin melko aikuismainen, mikä tietenkin kertoo siitä, että kirjailija on nähnyt vähän vaivaa tehdessään työtään. Itse olen sitä mieltä, että nuo tripodit eli kolmella jalalla kulkevat koneet, joilla maailmaa hallitaan, olisi pitänyt kirjoittaa kirjoihin siten, että ne lentäisivät.

Tuolloin kolmen jalan asemasta tuolla koneella olisi kolme manipulaattorikättä, jolla ne tarttuisivat ihmisiin kiinni, ja kirjan mukaan veivät heidät tukikohtaansa. Nuo koneet on muuten ilmeisesti ideoitu H.G Wellsin "Maailmojen sodan" pohjalta, ja itse olen ajatellut, että tuollainen laite olisi itseasiassa lentävä väline, joka leijuisi puhaltimen tai turbiinin varassa veden päällä, jolloin ne voisivat toimia myös veden päällä.

Kun puhutaan noista ihmisten ohjaamisen käytettävistä “kapeista”, jotka ovat eräänlaisia päähän asennettavia metalliverkkoja, joiden avulla aivokuorta stimuloidaan. Tuon välineen avulla maassa valtaa pitävät “alienit” sitten ohjailevat tuossa kontrolliyhteiskuntaa kuvaavassa romaanissa ihmisten toimintaa. Itse olen joskus ajatellut, että olisiko noissa laitteissa sitten ollut kirjailijan mielikuvituksessa sellainen oletus, että noiden “kuluttajien” mielestä luovat ja älykkäät ihmiset saisivat tuossa järjestelmässä sitten enemmän oikeuksia kuin ns. “tavalliset ihmiset”, jotka eivät ole niin loistavia palvelijoita noille kasvottomille olioille. Eli ihmiset laitetaan syntyessään eri luokkiin, jotta kukaan ei sitten myöskään kapinoisi, ja tuossa kirjassa tuon “kapin” asettaa ihminen, jonka humanoidi on korottanut muiden yläpuolelle.

Kun puhutaan hallinnasta, niin tietenkin “Tripodien aika” kertoo yhteiskunnasta, missä tekniikka on kielletty, ja kaikki työ tehdään kuten “Amish-yhteisössä”. Tuollainen maailma voisi olla jonkun oikean diktaattorin mielessä sellainen, missä hän itse saisi istua autoissaan, ja tavalliset ihmiset sitten kyntäisivät maata hevospeleillä. Tietenkin tuollaisessa dystopiakuvauksessa esitelty malli olisi sellainen, että siinä ihmistä todella arvostetaan hänen hallinnassaan olevan tekniikan kautta. Tuossa mallissa vain johtavalla luokalla olisi tietokoneita sekä muuta tekniikkaa hallussaan, ja muut ihmiset sitten palvovat heitä. Eli maailma on jaettu johtajiin sekä  johdettaviin, ja tuo jako tapahtuisi jo ennen ihmisen syntymää.

Kun mietimme sitä, miten paljon ihmiset ovat himoinneet valtaa päästäkseen kertomaan muille, kuinka paljon he ovat muita ihmisiä parempia, niin silloin varmasti ymmärrämme, kuinka paljon esimerkiksi Orwellin “1984” sai vaikutteita Gestaposta, mikä teki Saksasta poliisivaltion. Dystopiaa on kuvattu monissa muissakin kirjoissa kuin tuossa legendaarisesta Orwellin tarinassa. Sitä on kuvattu Kurt Vonnegutin eläinten vallankumouksessa”, missä eläimet nousevat kapinaan, ja valitsevat sian johtajakseen. Eli olikohan Vonnegutin idean takana joku todellinen johtaja, joka piti kansaansa surkeassa tilassa, ja sitten itse porskutti yltäkylläisyydessä. Tuo tilanne tulee valitettavan usein esille jossain katujengeissä, missä joku jengin jäsen aina onnistuu keplottelemaan itsensä tuon  joukon johtajaksi.

Tuolloin muut tekevät kaikki likaiset työt, ja sitten tuo johtaja saa kaiken ikään kuin lahjaksi. Ja sitten hän vain lopulta ilmiantaa kaverinsa, ja katoaa yöhön, ja aloittaa uuden elämän. Kun puhutaan dystopiasta, missä isoveli valvoo kaikkia asioita, niin se saattaa vaikuttaa hyvinkin turvalliselta asialta. Mutta toki valvontajärjestelmän tekniikka on hyvin kehittynyttä, mutta kuitenkin aina lopulta vastaan tulee ihminen, joka saattaa ratkaisevalla hetkellä käydä vessassa, kun joku sitten hakataan kadulla. Tuollaisen odottamattoman asian takia saattaa kaikki mennä pieleen. Kun tarkkailua lisätään, niin silloin tietenkin alkaa käydä niin, että ihmiset alkavat liikaa luottaa tekniikkaan. Ja sitten seuraavaksi joku onneton unohtaa katsoa oikealle ja vasemmalle, kävellen auton alle.

Tietenkin valvonta on upea asia, ja varmaan nuo “Tripodien ajan” humanoidit ovat sitten ylpeitä kehitettyään tuollaisen kapin tai miksi tätä aivokuorta stimuloivaa laitetta sitten sanotaan, millä he sitten voivat estää ihmisiä ajattelemasta omilla aivoillaan, ja sitten tietenkin humanoidien päällikkö voi innoissaan kuulla vain sitä, mitä hän haluaa kuulla. Kuitenkaan nuo samat alienit eivät ole ajatelleet, että mitä tapahtuu, jos noista laitteista loppuu paristo, jolloin sen käyttäjä tajuaa, että häntä on hyväksikäytetty. Tällöin saattaa seurauksena olla hiukan vakavan puoleinen keskustelu tuon humanoidien komentajan sekä hänen elitististen kavereidensa kanssa.

Ja se sitten on monen diktaattorin akilleen kantapää. He kuulevat vain sitä mitä he haluavat kuulla. Jos kukaan ei valtiossa uskalla puhua vapaasti, niin silloin tietenkin ryhtyvät erilaiset salaliitot kukoistamaan maailmassa. Kun puhutaan maailmasta, mitä dystopiakuvauksissa esitetään, niin myöhemmissä versioissa dystopiaa hallitsevat suuryritykset, jotka omistavat kaiken tekniikan. Ja tuolloin mieleeni tulee sellainen asia, että jos yhtiöt alkavat käyttää julkista valtaa, niin silloin tietenkin eteen tulee tilanne, missä yhtiö muuttuu valtioksi. Valtio on siis oikeastaan yksi yhtiöistä, joka eroaa tavallisesta yhtiöstä siinä, että kukaan ei voi valtiosta saada potkuja.

Ainakaan niin että hänet siirretään johonkin työttömyyskassaan tai vastaavaan kortistoon. Tietenkin ihminen voidaan vangita, mikäli hän tekee rikoksia, ja onhan joissakin maissa käytössä kuolemantuomio. Kuitenkin voidaan ajatella, että kuolemaantuomittu itse ei varmaan tästä tuomiosta pidä, joten siksi tuota vankia pitää vartioida erittäin tarkasti, ja jos hän päättää paeta, niin silloin tuolla henkilöllä ei ole mitään menetettävää. Ja siksi he ovat äärimmäisen vaarallisia, mikä tietenkin on aiheuttanut sen, että tuon tuomion käyttö on kuitenkin melko harvinaista, ja siitä on haluttu eroon monissa maissa.  Mutta kun ajatellaan sitä, että valtio tekisi työttömyydestä rikoksen, ja siirtäisi nämä henkilöt sitten vankilaan ei varmaan ole mitenkään toimiva tai ainakaan halpa ratkaisu. Näet vankeja pitää sitten jonkun valvoa, ja tämä joku sitten ottaa työstään palkan. Ja erittäin kallis ratkaisu olisi sitten se, että työttömiä käytettäisiin esimerkiksi työssä, josta ei makseta palkkaa.

Se sitten vääristäisi kilpailua, sekä ajaisi aitoja yhtiöitä konkurssiin. Tai sitten toimitaan niin kuin eräässä maailman kammottavimmista elokuvista, eli tehdään ihmisistä ruokaa. Siinä vasta hyvä idea olisi, ellei sitten käy niin, että joku kertoo asiasta noille ihmisille. Silloin vasta alkaisi kaupunkisota, koska tuolloin varmaan kukaan ei sitten tällaista kohtaloa halua. Vaikka halpatuotantoelokuvia usein kritisoidaan todella surkeista näyttelijäsuorituksista, niin silti jotkut niistä jäävät ikään kuin mieleen pyörimään, ja yksi niistä elokuvista on tämä kauhuelokuva, missä ihmiset muuttuvat “vihreäksi tahnaksi” että hyvää ruokahalua vain kaikille. Kuten tiedämme niin nämä dystopiat kiehtovat ihmisiä, ja niihin varmasti palaan vielä tuonnempana, koska olen lapsesta tai nuoresta pitäen noita kirjoja tai elokuvia ahminut, joten siksi niistä paljon kirjoitankin.

marxjatalous.blogspot.fi