Sherlock Holmes ja "Punatukkaisten säätiö" (The Red-Headed league (sananmukaisesti käännettynä Punatukkainen liiga))

Eräässä Sherlock Holmesin tarinoissa julkaistussa novellissa esitellään outo säätiö, joka on suunnattu punatukkaisille henkilöille. Tuossa säätiössä sitten on sellainen aspekti, että kuuluisa rikollinen "Professori Moriarty" aikoo käyttää sitä peitteenä, kun hän aikoo ryöstää britannian keskuspankin holvit. Tuo tarina alkaa siitä, kun eräs "Mr. Wilson" etsiytyy Holmesin luokse, ja kertoo tuolle suurelle salapoliisille siitä, kun hänen piti kopioida Encyclopedia Britannica käsin tuolle suurelle säätiölle, joka ilmeisesti on tarkoitettu ajamaan punatukkaisten ihmisten oikeuksia.

Kyseisen kirjan nimi The Red-Headed league (Punatukkainen liiga) on jostain kumman syystä suomennettu punatukkaisten säätiöksi, joka olisi englanniksi "The foundation for redheaded people" (tai "men", jos säätiö oli viktoriaaniseen tyyliin tarkoitettu vain miehille). Kun mietitään sitä, mikä tuossa säätiössä on niin silmiinpistävää, on juuri sellainen asia, että yleensä mikään rasistinen järjestö ei koskaan syrji ketään hiusten värin takia, tai en ole koskaan kuullut, että punahiuksisia henkilöitä syrjitään heidän hiusten värin takia. Ja ehkä tuo Conan-Doylen kirjoittama tarina olisi jäänyt hieman taka-alalle, koska siinä on niin erilainen juoni kuin monissa muissa "Sherlock Holmesin tarinoissa", joissa on rikoksena murha.

Tuo tarinan juoni joka paljastuu vasta novellin lopulla on sellainen, että tuo britannian alamaailman kuningas sitten aikoo kaivaa tunnelin vastakkaisesta talosta suoraan britannian keskuspankin holviin, ja räjäyttää nuo seinät, ja kantaa kullan pois. Tai niin hän saattoi muille väittää tekevänsä, mutta kuitenkin voidaan ajatella, että tuota miestä ehkä olisi enemmänkin kiinnostanut tuohon holviin kätketyt osakekirjat, joista hän olisi sitten saanut selville ne yhtiöt, joita esimerkiksi britannian laivasto oli käyttänyt tilatessaan koneita sekä muita asioita, jotka kuuluvat sota-aluksiin sekä tekevät niistä tehokkaita. Ehkä Conan-Doyle kuitenkin halusi romaanissaan esittää sellaista, että hänen keksimänsä "Moriarty"-niminen konna olisi ehkä ollut enemmänkin Saksan tiedustelun agentti

Tuolloin kyseisen kirjan kirjoittamisen aikaan oli saksan laivaston rakennusohjelma alkanut, ja tuo verraten uusi valtio oli sitten alkanut myös hankkia uusia siirtomaita itselleen, joten tietenkin heitä kiinnostivat brittien laivaston salaisuudet, kuten tuolloin uudenmallinen kolmipaisuntahöyrykoneet sekä turbiinit, joilla uusia taistelulaivoja ajateltiin kuljettaa pitkin maailman meriä, ja tietenkin saksan tiedustelu halusi nuo salaisuudet itselleen. Eli Conan-Doyle saattoi sitten ajatella tuota uutta voimatekijää kirjoittaessaan tuota kirjaansa tai novelliaan. Mutta kun ajatellaan esimerkiksi tuota "Punatukkaisten säätiön" nimeä, niin siinä ei ehkä aivan tarkasti oltu ajateltu sitä, että termi "punatukkainen" tarkoittaa oikeastaan sellaista kuin "toisinajattelija", joka saattaa tarkoittaa sitä, että jossain noista laivoista oli ehkä kehitteillä sellainen voimanlaite, joka ei veisi niin paljoa polttoainetta.

Tuo ratkaisu perustui tarinan mukaan siihen, että laivaan kiinnitetään pystytuulimylly, jolla sitten käytetään generaattoreita, joilla pyöritetään induktiomoottoreita, joita Nicola Tesla kehitteli tuolloin 1800-luvun lopulla. Jos laiva voisi käyttää tuollaista pystytuulimyllyä siihen, että se tuottaa osan sähkövirrasta, mitä tarvitaan pottomoottorin ja sähkömoottorin yhdistelmän käyttämiseen, niin alus selviää silloin paljon pienemmällä polttoaineen kulutuksella. Tuo polttomoottorin sekä sähkömoottorin yhdistelmä on diesel-sähköisen järjestelmän toinen nimi, ja se toimii siten, että ensin polttomoottori pyörittää generaattoria, jolla annetaan tehoa sähkömoottorille.

Sähkömoottori sitten pyörittää aluksen potkuria, ja jos tuo moottori saa osan tarvitsemastaan energiasta jostain muualta kuin laivan koneista, niin silloin laiva voi ajaa hiukan pidempään samalla tankkauksella. Ja Tesla kehitteli omaa moottoriaan 1880-luvulla. Tuolloin jo käsitettiin että sillä voitiin rakentaa pieniä sota-aluksia, jotka olisivat turvallisempia kuin varsinaista turbiinia käyttävät sota-alukset, ja kun noihin uusiin aluksiin liitettiin insinööri Whiteheadin kehittelemä torpedo, niin silloin niistä tulisi vielä tehokkaampia kuin taistelulaivoista. Ja jos torpedoon liitettiin akku sekä sähkömoottori, niin se ei nostaisi pintaan kuplavanoja, jotka paljastavat torpedon liikkumisen. Samoin akulla varustettu sähkömoottorikäyttöinen torpedo on turvallisempi kuin normaalia vetyperoksidia käyttävä malli.

Vanha kirja kertoo menneistä ajoista, sekä menneiden aikojen arvoista sekä asenteista

Kirjat ovat ihmiskunnan muisti, ja ne kuvastavat sitä ajattelutapaa, mikä milloinkin on ollut yhteiskunnan arvomaailma sekä yleinen käsitys moraalista. Kun puhutaan joskus 1800-luvulla julkaistuista kirjoista, niin niissä kuvastuu yleisesti sellainen asenne, että esimerkiksi valkoinen rotu on ilman muuta mustia afrikkalaisia ylempänä ravintoketjussa. Samoin niissä kuvastuu sellainen käsitys, että rikkaiden ei tarvinnut ottaa koskaan mitään kollektiivista vastuuta ihmisten elämästä tai yhteiskunnan vähäosaisista. Toisin sanoen silloin kauan sitten oli sellainen asenne hyvin yleinen, että esimerkiksi rikollisten paikka oli Afrikassa tai jossain missä "kunnon britti" tai "kunnon ranskalainen" ei koskaan käynyt, ja britannian vankien määrää pienennettiin sillä, että sekä vankeja että psykiatrisia potilaita lähetettiin Australiaan sekä eteläiseen Afrikkaan, missä heidän tehtävänsä oli rakentaa uusia siirtokuntia tuolle maailman suurimmalle sekä pelätyimmälle valtiolle, jota kutsutaan brittiläiseksi imperiumiksi.

Tietenkin esimerkiksi se, mitä noihin tuona aikana painettuihin romaaneihin kirjoitettiin kertoo siitä, mitä opiskelijat esimerkiksi etsivät niistä. Tuolloin kun niillä ei vielä ollut historiallista arvoa, saattoi joku kirjoittaa niiden marginaaleihin esimerkiksi lyijykynällä huomioita, ja nykyään lasereilla sekä UV-valoon perustuvilla menetelmillä saadaan selville se mitä noihin marginaaleihin aikoinaan kirjoitettiin. Samoin opiskelijoiden DNA:ta sekä muita tunnisteita, kuten partaa ajettaessa syntyneistä haavoista tulleita veritahroja on saattanut jäädä noille sivuille, joita ovat käsitelleet jo aikaa sitten kuolleet ihmiset. Ja noiden DNA-tahrojen perusteella voidaan tutkia sitä, ketkä ovat noita aikakautensa parhaita kouluja käyneet.

Samalla myös vankimäärät pienenivät hurjaa kyytiä, kun nuo siirtokunnat alkoivat kutsua esimerkiksi moninkertaisia murhaajia, jotka muuten olisivat päätyneet hirteen. Monikaan meistä ei pidä tuota viktoriaanista aikaa minään muuna kuin suurena kaksinaismoralismin aikakautena, jolloin kaiken piti vain olla siveää sekä siistiä, jos sitä haluttiin esittää naapureille, mutta takapihalla tapahtui asioita, joista varmasti ei haluttu puhua, ja monet viktoriaaniseen aikaan kirjoitetut romaanit kertovat esimerkiksi juhlista, jotka kestivät jopa päiväkausia, ja joissa sikari paloi sekä väkijuomat virtasivat. Seurauksena oli varmasti keuhkosyöpä sekä maksakirroosi, varsinkin jos henkilön ei tarvinnut käydä töissä, vaan hän eli esimerkiksi maalleen rakennetun tehtaan tuomilla vuokratuloilla.

Kuitenkin viktoriaaniseen aikaan kirjoitettiin eräiltä maailmanhistorian kuolemattomia klassikoita, joista yksi tietenkin on Mary Shelleyn Frankensteinin hirviö (Frankenstein; or the new prometheus 1818) ja Sir Arthur Conan-Doylen kirjottamat salapoliisi Sherlock Holmesin seikkailut (Adventures and memoirs of Sherlock Holmes 1891-1892), jotka kepeästä nimestään huolimatta käsittelevät erittäin vakavia väkivaltarikoksia eli murhia, ja kirjojen ilmapiiri on erittäin ahdistava. Aikakauden ilmapiiristä sekä asenteista kertoo sellainen hiukan erikoinen piirre, että Sherlock Holmesin seikkailuissa poliisi kääntyy yksityisetsivä Sherlock holmesin puoleen pyytäessään apua rikosten selvittämisessä. Sherlock Holmesin tarinat on maassamme nidottu samoihin kansiin, ja ne saa lainata kirjastosta.

Kun itse ajattelen Sherlock Holmesin hahmoa sekä sitä, miten esimerkiksi Lontoon alamaailmaa on noissa novelleissa kuvattu, niin saattaa olla niin, että tuo kuuluisa kirjailija oli ehkä keskustellut jonkun tuon ajan rikostutkijan kanssa hänen työstään. Eli tuolloin 1800-luvulla britanniassa oli tutkijoiden ammattikunta, jota kutsuttiin "Blow Street runners-nimellä", ja toki kirjassa kuvataan hyvin lontoon oopiumluolia sekä alamaailmaa. Ja tuo yksityisetsivä käytti siinä sitten  myös erittäin hyviä naamioita. Joten saattaa olla niin, että hänellä on ollut oikea esikuva todellisessa elämässä, ja ainakaan tuo kirjailija ei mitenkään noita tietoja voinut rikosuutisista saada, koska tuolloin ei vielä ollut olemassa ammattimaista rikostoimittajien joukkoa. Toki nuo tarinat ovat koottu novelleista, jotka Conan-Doyle kirjoitti aikoinaan johonkin lehteen (Strand Magazine), ja ensimmäinen tarina, nimeltään Skandaali Böömissä (Scandal in Bohemia), ja siinä oleva hahmo nimeltään Irene Adler viittaavat siihen, että tuo Conan-Doylen lähde saattoi olla tiedustelupalvelun työntekijä. Muuten tuosta naisen nimestä sen verran, että sana "adler" tarkoittaa saksaksi kotkaa.

Kun mietitään sitä, miten näistä kuolemattomista kirjoista, joista yksi tietenkin on Bram Stokerin Dracula, kirjoitettaisiin, niin itse lähtisin käsittelemään niitä niin, että Sherlock Holmesin tarinoita käsittelisin yksinään, ja Draculaa sekä Frankensteinia rinnakkain, koska tuo salapoliisi on niin erilainen näihin kahteen muuhun kirjaan verrattuna, eli Dracula (1892) käsittelee yliluonnollista vampyyriä, joka elää ihmisten verellä, ja pelkää auringonvaloa sekä hopeaa ja vihkivettä, ja jonka pitää mennä aamulla omaan arkkuunsa nukkumaan, koska se tarvitsee oman hautansa multaa elääkseen. Eli melkoinen luomus tämä vampyyrikreivi aikanaan varmaan oli, ja onhan tuosta kirjasta tehty useita enemmän tai vähemmän kirjan henkeä seuraavaa elokuvaa.

Joten niiden kautta Dracula on varmaan ihmisille tutumpi kuin kirjan, vaikka sekin löytyy kirjastoista. Frankensteinin hirviö taas on ihmisen luoma kauhistus, joka varmasti on ollut naisen kirjoittamana melko erikoinen ilmestys tuolloin viktoriaanisena tai ainakin 1800-luvun tiukkapipoisena aikana, ja se kertoo siitä, kun tohtori Viktor Frankenstein luo hirviön kokoamalla ihmisen kasaan palasista, ja sitten hän antoi tuolle luomukselleen sähköiskun, mikä herätti sen henkiin. Ja kuinka ollakaan se sitten alkoi hyökkäillä ihmisten kimppuun, ja tohtori Frankensteinin piti se sitten lopettaa.

 Kun taas Sherlock holmes käsittelee puhtaasti ihmisten tekemiä rikoksia, vaikka "Baskervillen koira" vaikuttaa aluksi yliluonnolliselta tarinalta, niin tuohon kaikkeen kauheuteen löytyy lopulta luonnollinen selitys, joka käsittää esimerkiksi suuren koiran, joka saattaa olla rotweillerin ja tanskandogin risteytys, ja joka sitten on opetettu hyökkäämään Baskervillen perheenjäsenten kimppuun, siten että heidän vaatteisiinsa oli ehkä hierottu jotain hajua, johon tuo koira sitten oli ehdollistettu. Sherlock Holmesin tarinoissa on muuten erikoinen ilmakivääri, jonka tukkiin on upotettu ilmakompressori sekä piippu naamioitu kävelykepiksi, jolla sitten saadaan sellainen paine aikaan, että sen avulla voidaan surmata ihminen.