Miksi meillä on omatunto?

https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Tiede ei osaa selittää omatuntoa, mutta kuitenkin tuon asian olemassaolo on tarkoitettu suojelemaan ihmistä itseltään. Jos ihminen vahingoittaa muita ihmisiä tai heidän omaisuuttaan. Jos puhumme rikollisuudesta, niin silloin puhutaan alentuneesta sosiaalisesta omatunnosta. Sosiaalisen omantunnon epäillään olevan yhteydessä empatiaan, mikä on asia, joka auttaa meitä selviytymään ryhmässä, missä tärkeää on se, että kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi. Empatia on taito huomioida, mikäli toisella ihmisellä ei asiat ole aivan kunnossa, vaikka hän ei tuosta asiasta puhu mitään.  Ryhmässä ihminen on kehittänyt sellaisen mallin, missä ihminen palvelee sekä suojelee ryhmän nuoria jäseniä eli lapsia, jotta häntä sitten vanhana suojellaan.


Siinäkin mallissa toimii se vanha sanonta, että jos haluat saada jotain, niin silloin myös ryhmälle on pakko antaa jotain. Syy miksi tuo malli on niin hirveän tärkeä ihmisen elämässä, on se, että siinä ryhmän toimintaan liittyvä reaktio, jota kutsutaan omaksitunnoksi on kehittynyt siksi, että ihmisen ei tarvitse opetella kaikkea kuin kerran.


Ehkä tämä omatunto kehittyi siksi, että jos luolamies surmasi toisen, niin silloin tämä ihmisen hermoston reaktio sitten sai aikaan sen, että hän ei jatka väkivaltaa muita ryhmän jäseniä kohtaan, koska se takaa ryhmän säilymisen hengissä. Sillä ehkä estettiin se, että tuo mahdollisesti ylivoimainen ryhmän jäsen ei tuhoa ryhmää sekä sen kautta itseään, kun väkivallasta seuraa hermostollinen reaktio.


Ohimolohkon vaurioiden sekä verenkiertohäiriöiden tiedetään aiheuttavan sosiopatiaa, mikä on kyvyttömyyttä antaa myötätuntoa muille ihmisille. Eli nämä henkilöt eivät pidä toisten loukkaamista tai jopa vammautumista tai murhaamista yhtään minään, jos se vain palvelee heidän omaa etuaan. Ehkä omantunnon tarkoitus on ennaltaehkäistä sellaista käytöstä, mikä vaarantaa ihmisryhmän yhteneväisyyden eli hajottaa ryhmää. Tämä asia on tärkeää, jos ryhmätoiminta on ratkaisevaa ihmisjoukon toiminnan kannalta.


Mutta sitten tietenkin tulemme siihen tilanteeseen, että alamme pohtia epäsosiaalisen käytöksen syntyä. Kun ihmisen tunteet kehittyvät, niin hän tarvitsee niihin vastakaikua, ja esimerkiksi hymy syntyy siitä, kun lapsi näkee muiden hymyilevän. Samoin sosiaaliset suhteet sekä niissä tarvittavat taidot opitaan oman käytöksen kautta saatavan palautteen kautta.  Ihmisen mieli eli hermosto on siitä ihmeellinen, että meillä on lajityypilliseen käyttäytymiseen perustuva tarve miellyttää muita ihmisiä, ja erityisesti vanhempia henkilöitä. Se miten käyttäydymme ryhmässä sekä muita ihmisiä kohtaan yleensä riippuu siitä, millaista palautetta saamme siitä, kun yritämme solmia suhteita muihin ihmisiin.


Jos meidän saamamme palaute on negatiivista, niin silloin meidän mielemme sulkee tuon epätyydyttävän käytösmallin pois, koska se aiheuttaa negatiivisia tunteita, joten tietenkään tuota käytösmallia ei tuolloin saa jatkaa, koska se vaarantaa ryhmän. Joidenkin geenitutkijoiden mukaan käytös periytyy myös geneettisesti, koska esimerkiksi epäsosiaalisten ihmisten tunne-elämää ohjaavat aivoalueet muotoutuvat perimän vaikutuksesta. Ja siksi esimerkiksi voidaan ajatella ihmisten hankkivan lapsia sellaisten ihmisten kanssa, joilla on samanlaiset luonteenpiirteet.


Joidenkin selittelijöiden mukaan esimerkiksi antisosiaalisuus tai epäsosiaalinen käytös on perua kivikauden ajoilta, jolloin ryhmä saattoi ajaa metsään ihmisiä, joiden käytös oli pelottavaa. Eli pois muiden luota ajettujen ihmisten piti löytää puoliso muiden kaltaistensa joukosta, jotka asuivat metsässä erillään muista. Toisten mielestä nuo sosiopaattiset henkilöt ovat saaneet perimänsä esimerkiksi joidenkin tiedustelijoiden geeneistä, jotka neuvoivat muille ryhmän jäsenille, mistä löytyy ruokaa ja vettä, jotta koko ryhmän ei tarvinnut paljastaa olinpaikkaansa. Samoin nuo miehet hankkivat tietoja siitä, missä toinen neandertalilaisten ryhmä oli.


Ja epäsosiaalinen käytös suosii yksilösuorittajia sekä yksin eläjiä, joiden ei ollut viisasta huutaa laumaa apuun, jos tuo henkilö  joutui petojen tai toisten ihmisten hyökkäyksen kohteeksi. Oma ryhmä ei tuolloin olisi ehtinyt tuon luolamiehen suojaksi, ennen kuin oli liian myöhäistä. Kun metsästä löytyi vain oman itsen kaltaisia puolisoita, niin tuolloin tietenkin noiden ihmisten geeniperimä alkoi rikastua, koska tietenkään metsässä ei ollut muita kuin noiden karkotettujen kaltaisia ihmisiä. Ja ehkä noiden kivikauden ihmisten perimä on aiheuttanut sen, että keskuudessamme elää sosiopaatteja tai muita vastaavia ihmisiä, jotka ovat muille vaarallisia.

Ajan hidastumista sekä neutronitähtiä

Yllä taitelijan näkemys Pulsaria PSR B1257+12 kiertävästä planeetasta

(Kuva: NASA)


https://sites.google.com/view/kimmonlinkit/etusivu

Kimmo Huosionmaa

Kirjassa “Lohikäärmeen muna” esitellään mielenkiintoinen ajatelma siitä, että mitä tapahtuu, jos neutronitähden pinnalla olisi jokin elämänmuoto. Aika kuluisi tuon kappaleen pinnalla hyvin hitaasti, koska aika kuluu tuossa äärimmäisessä painovoimakentässä hyvin hitaasti, kuten Einsteinin suhteellisuusteoria osoittaa. Ja tuon kappaleen äärimmäinen painovoima tekee siitä hyvin sileän. Neutroneista muodostuneella tähdellä  joita myös pulsarit ovat voi olla planeettoja kiertolaisinaan, eli esimerkiksi avaruudessa vaeltava neutronitähti voi ikään kuin ryöstää jonkun tähden planeettoja tai sitten niiden oman aurinkokunnan uloimpia jäseniä voi jäädä ehjäksi, kun tähti räjähtää. Samoin supernovaräjähdyksessä syntyvä interplanetaarinen pilvi voi sitten tiivistyä uudelleen planeetoiksi, jotka sitten vain kiertävät tätä neutronitähteä.



Pulsari on nopeasti kieppuva neutronitähti, jonka navoilta sinkoaa hiukkassuihkuja hyvin suurella nopeudella läpi universumin. Pulsarien taajuus on sitä suurempi, mitä enemmän ainetta niihin imeytyy, eli niihin imeytyvässä aineessa tapahtuu ydinreaktioita, mitkä kiihdyttävät tuon kappaleen pyörimistä, ja jos neutronitähti joutuu sitten tyhjään avaruuteen, niin sen pyörimisnopeus hidastuu. Jos tuo kappale sitten alkaa vetää hyvin suuria määriä ainetta itseään kohti, niin sen massa voi kasvaa niin, että neutronitähti romahtaa mustaksi aukoksi.



Ja siksi tällainen äärimmäinen ympäristö sitten saa aikaan ajatuksen siitä, millainen elämänmuoto tuollaisen kappaleen pinnalla voisi elää. Se että aika hidastuu jossain olosuhteissa ei tarkoita sitä, että toiminta tuon kappaleen pinnalla olisi sen hitaampaa kuin meidän ympäristössämme, ja koska tuon hypoteettisen olion sekunti olisi ehkä sata vuotta meidän tuntemassamme maailmassa, niin silloin tämä olio voisi kehittää sivilisaation sekunneissa tai tunneissa, joten tietenkin tällainen ajatus saa aikaan melko mielenkiintoisia mielikuvia siitä, mitä ehkä joskus tulevaisuudessa voimme tehdä.



Tuon olion olemus olisi oikeastaan samanlainen kuin meillä, eli se olisi oikeasti kolmiulotteinen, mutta kuitenkin se olisi meihin nähden niin pienikokoinen, että tämä neutronitähden pinnalla oleva olio vaikuttaisi kuitenkin olevan kaksiulotteinen, koska emme voi mitata sen kokoa.  Eli syy miksi he olisivat kolmiulotteisia johtuu siitä, että he eläisivät kuitenkin 3-ulotteisessa avaruudessa.



Mutta valtavan voimakkaan gravitaatiokentän takia nämä oliot olisivat meidän mielestämme kaksiulotteisia. Neutronitähden pinta on erittäin sileä, johtuen sen valtavan voimakkaasta gravitaatiokentästä, mikä sitten saa alkunsa siitä, että romahtaneen tähden materia on pakkautunut äärimmäisen tiheäksi neutroneista koostuvaksi tähdeksi, ja tuon materiaalin tiheyttä voidaan miettiä siltä pohjalta, että vähän Aurinkoa suurempi tähti puristuu 20 km halkaisijaltaan olevaksi palloksi, joka pyörii lähes valon nopeudella. Tuolloin tuon kappaleen protonit ja elektronit törmäävät toisiinsa ja kaikki tuon tähden materia muuttuu neutroneiksi.



Tuon kappaleen pinnalla olevat korkeuserot olisivat vain muutamia millimetrin tuhannesosia, joten me aistimme sen sileänä, jos menemme sen lähelle. Mutta koska neutronitähti saattaa pyöriä jopa valonnopeudella, jos se sattuu kiertämään jotain tähteä, jolloin tähdestä tuleva materiaali kiihdyttää sen pyörimistä akselinsa ympäri, niin jos me kosketamme tuota kappaletta, niin silloin kätemme hioutuisi pois johtuen noista pienistä epätasaisuuksista, ja tässä ei muuten sitten otettu huomioon tuota gravitaatiokenttää, joka puristaa ihmisen levyksi sen pinnalle, tai äärimmäistä magneettikenttää joka vetää ihmisen vesimolekyylit irti ruumiista.  Sivumennen sanoen neutronitähti olisi tuon kaksoistähtijärjestelmän keskustähti, jonka ympärillä sitten tuo suurempi tähti kieppuu.



Neutroni on sikäli hyvin erikoinen hiukkanen, että sillä on navat, ja tuon takia tämä hiukkanen voi muodostaa hiloja, jotka ovat periaatteessa samanlaisia kuin metalliatomien muodostama hila, joka tavataan kaikissa metallista tehdyissä esineissä. Tuo hila on erittäin sitkeä ja kova, jonka takia metalleja käytetään paljon erilaisissa rakenteissa. Mutta neutronitähti saa aikaan sellaisen mielikuvituksellisen ajatuksen tai mallin, missä kehitetään materiaali, jossa metalliatomit korvataan puhtailla neutroneilla. Silloin voidaan luoda niin jäykkä pinta, että edes musta aukko ei kykenisi sitä taivuttamaan. Tuollainen pelkistä neutroneista koostuva metalli on tietenkin olemassa, koska neutronitähdet koostuvat siitä. Joten ehkä tulevaisuudessa kehitetään sellainen ionitykkiin perustuva menetelmä, missä ensin protoneja törmäytetään elektronien kanssa, jolloin syntyy neutroneja.



Sitten nuo neutronit ajetaan hiukkaskiihdyttimen tai ionitykin läpi, sekä sitten pysäytetään oikeassa kohdaassa, ja jos tekniikka olisi tarpeeksi kehittynyttä, niin seuraava neutroni sitten voidaan ampua niin, että sen pohjoisnapa olisi edellisen neutronin etelänapaa vasten, jolloin nämä hiukkaset sitten tarttuvat toisiinsa. Tietenkin voidaan ajatella sellaista toimintamallia, missä ihmiskunta voisi tulevaisuudessa viedä tuollaisen neutronitähden pinnalle omia tiedemiehiään niin että ensin heidät pinennetään sopivaan kokoon, jotta nämä henkilöt eivät murskaannu valtavan painovoiman vaikutuksesta, ja sitten nämä henkilöt alkavat tässä hyvin utopiaan sekä mielikuvitukseen perustuvassa mallissa kehittää uusia tuotteita.



Tuo olion  puristaminen pieneen kokoon voisi tapahtua teoriassa siten, että ruumiin atomien elektronikuorten tyhjä tila poistetaan vetämällä atomien elektroniverhoja kasaan, ja tällöin atomeja ikään kuin pakataan kompaktiin tilaan. Nimittäin atomeissa on niin paljon tyhjää, että jos jalkapallokentän keskellä oleva tennispallo on atomin ydin, niin sen elektronikuoren sisin elektroni kiertää kentän reunalla, jos atomit sitten kasvatetaan siihen mittakaavaan missä me elämme. Ja joskus on mietitty mahdollisuutta ikään kuin puristaa elektronikuorilla olevia elektroneja lähemmäs atomin ydintä lisäämällä ytimen sähkövarausta, jolloin sitten voidaan oliota puristaa pienemmäksi, jolloin matka neutronitähden lähelle, niin että voisimme sitä koskettaa voi joskus tuhansien vuosien kuluttua ehkä olla mahdollinen.

https://luonnonihmeitakaikillamausteilla.wordpress.com/2017/09/06/ajan-hidastumista-seka-neutronitahtia/

http://kirjabloggaus.blogspot.fi/p/ajan-hidastumista-seka-neutronitahtia.html

Mitä jos olemme yksin universumissa? (Miksi Draken yhtälö on niin monimutkainen?)

Draken kaava

N Linnunradalla elävien sivilisaatioiden määrä, joiden arvioidaan pystyvän viestimään minä hetkenä tahansa

ja

R* on Linnunradalla syntyvien tähtien määrä vuodessa

f_p on niiden tähtien osuus, joilla on ympärillään planeettoja

n_e on keskiarvo niiden planeettojen määrästä aurinkonsa ympärillä, joille voisi kehittyä elämää

f_l on todennäköisyys kuinka monelle edellä mainitulle planeetalle voisi syntyä elämää

f_i on todennäköisyys miten usein syntynyt elämä edelleen kehittyy älylliseksi elämäksi

f_c on todennäköisyys moniko älyllisestä elämästä edelleen kehittää tähtien väliseen viestintään tarvittavaa tekniikkaa ja on halukas käyttämään sitä yhteydenottoon toisten lajien kanssa. 

L on edellä mainitun kaltaisen teknologisesti kehittyneen sivilisaation odotettu elinikä

Draken käyttämät arvot yhtälölle olivat vuonna 1961:

R* = 10/vuosi

f_p = 0,5

n_e = 2

f_l = 1

f_i = f_c = 0,01

L = 10 000 vuotta.

(https://fi.wikipedia.org/wiki/Draken_kaava)

Kun pohditaan sitä hiukan pelottavalta tuntuvaa vaihtoehtoa, että ihminen olisi yksin universumissa, niin silloin aina viitataan "Draken yhtälönä" tunnettuun kaavaan, mikä sitten tietenkin on saanut joidenkin ihmisten mielessä lähes saman aseman, kuin "Kymmenen käskyä" olivat muinaisten Hebrealaisten silmissä. Tuo yhtälö on siis yllä olevassa kuvassa, ja siinä sitten pistää heti silmään se, että miksi tuo kaava on niin kamalan monimutkainen, ja varsinkin viimeinen muuttuja eli L, mikä tarkoittaa sitä, että sen paikalla oleva numero on sivilisaatioiden määrä, jotka lähettävät avaruuteen havaittavia radiosignaaleja on tarkalleen ottaen yksi, jos mukaan lasketaan oma sivilisaatiomme, joka lähettää kyllä avaruuteen kiitettäviä määriä erilaista radiosäteilyä.


Luku fi taas tarkoittaa sitä planeettojen määrää, missä elämää oikeasti on. Tai oikeastaan fi:n tarkka käännös on se planeettojen määrä, joiden pinnalle voisi kehittyä elämää. Ja kiistattomasti elämää on havaittu tällä hetkellä Maassa, ja Marsissa on muodostumia, jotka muistuttavat syanobakteereita. Mutta kuitenkin voidaan sanoa, että kiistattomasti elämää on tällä hetkellä vain Maassa. Ja vain maan ihminen on ollut halukas koettaa saamaan yhteyttä toisiin sivilisaatioihin, mutta sitten meillä on varsin visainen aihe pohdittavaksi. Näet luvun Fc eli niiden sivilisaatioiden määrä, jotka kehittävät tähtienväliseen viestintään tarkoitettua tekniikkaa, ja ovat halukkaita viestimään vieraan älyn kanssa on jostain syystä merkitty numerolla 0,01, joten onko Drake sitten tarkoittanut sitä, että vain USA olisi tähän halukas.


Vai miksi hän on merkinnyt tuon luvun niin erikoisella luvulla? Onko tuo luku kaikkien akateemisesti koulutettujen astronomien määrä jonkun kirjaston tähtitieteen kirjoja lukevien ihmisten määrästä? Se mikä tuossa yhtälössä sitten pistää silmään on se, että kyseessä on todennäköisyys-yhtälö, mikä on kirjoitettu jotenkin äärimmäisen monimutkainen. Kun ajatellaan lukua Ne, niin silloin tietenkin pitää ottaa huomioon se, että kaiken aikaa universumista löytyy uusia aurinkokuntia, joten ainakaan osa noista Draken käyttämistä luvuista ei enää pidä paikkaansa, vai onko hän tarkoittanut sitä, että puolella linnunradan tähdistä olisi planeettoja. Samoin olisi otettava sellainen mahdollisuus huomioon, että jotta tähden ympärillä olevilla planeetoilla olisi älyllistä elämää, niin niiden pitää olla sen verran varttuneita, että niiden ympärillä olevilla planeetoilla asuvilla olioilla olisi aikaa kehittyä älyllisiksi.


Ja se että vastaako humanoidi ehkä joskus meidän lähettämiimme viesteihin lasketaan siten, että otetaan kaikkien tähtien määrä jakoviivan alle, ja päälle laitetaan sitten niiden tähtien määrä, mihin noita viestejä lähetetään. Mutta tietenkin voi olla niin, että noilla tähdillä ei ole planeettoja, joilla on älyllistä elämää. Tai sitten nuo humanoidit voivat katsoa samalla meidän TV-lähetyksiämme, ja päätellä että emme ehkä olisi heidän mielestään kovin älykkäitä, tai mitä mahtaisi ET-ajatella, jos hän seuraa esimerkiksi Wrestling-painia samaan aikaan omalta päätteeltään? Viimeinen lause oli tarkoitettu vitsiksi.


Kun pohditaan sitä, minkä aseman Draken yhtälö on tiedemaailmassa saanut, niin sitä voidaan verrata esimerkiksi Raamattuun. Kuitenkin kyseessä on pelkkä teoria siitä, että onko meidän lisäksemme universumissa muita sivilisaatioita. Ja tietenkin tässä vaiheessa tulee mieleen sellainen asia, että mitä jos muita sivilisaatioita ei ole olemassakaan. Eikö ollutkin pelottava ajatus? Tuo ajatus saa sitten aikaan kysymyksen siitä, että "miksi meidän lajimme evoluutio on mennyt siihen suuntaan, että meille on syntynyt aivot, millä voimme ajatella?" Kun ajatellaan menestyksekkäitä lajeja, niin silloin voimme sanoa, että myös muurahaiset ovat menestyksekäs laji. Ei ole kovin montaa lajia, joiden edustajille tulisi mieleen taistella ilman hyönteismyrkkyjä vaeltajamuurahaisten kanssa. Muurahaista kukaan tuskin pitää kovin älykkäänä, mutta  sen kyky toimia yhdessä tekee siitä erittäin tehokkaan saalistajan.


Koska muurahainen on verraten alkeellinen mutta nopeasti kehittyvä olento, niin vaeltajamuurahaisten ryhmä voi muutamia jäseniään menettää hyökätessään jonkun olennon päälle, joten tuossa tapauksessa ryhmätoiminta sekä yksilöiden määrä korvaa laadun. Mutta miksi ihminen on tehty toisin kuin muurahainen? Muurahaisen kohdalla evoluutio on päättänyt niin, että on parempi tehdä monia yksinkertaisia, nopeasti kehittyviä sekä helposti korvattavia jäseniä johonkin ryhmään. Tuolloin sitten yhden ryhmän jäsenen tuhoutuminen ei merkitse niin paljon, kuin silloin jos kyseessä on ihmisen kaltainen pitkään kehittyvä älykäs sekä yksilöön painottuva laji, jossa jokaista yhteisön jäsentä surraan, niin muurahaiset taas ovat kollektiiviin sekä ryhmään keskittyvä laji jonka jäsenet ovat toistensa kopioita, minkä kohdalla sitten ryhmä ja sen etu menee aina yksilön edun edelle.


Joten miksi ihminen on sitten ikään kuin suunniteltu toisin? Eli miksi evoluutio on tehnyt meistä sellaisia kuin olemme? Jos aivomme ovat kehittyneet suojelemaan meitä pedoilta, niin silloin tietenkin myös muurahaisen pitäisi olla älykäs tai jos tarkoitus on korvata määrä laadulla, niin sitten tietenkin ihmisen pitäisi kehittyä kuin muurahainen, koska jos oikein tarkkoja ollaan, niin silloin tietenkin myös ihmisen kohdalla pitäisi olla niin, että määrä korvaa laadun? Ja se mikä pätee muurahaiseen pätee myös ihmiseen. Joten jos me olisimme yksin universumissa, niin silloin pitää tietenkin määrittää se, että tarkoitammeko koko universumia vain vain esimerkiksi omaa galaksiamme Linnunrataa?



Universumissa voi olla sellainen jakauma sivilisaatioita, että jokaisessa galaksissa sitten voi olla yksi älyllinen sivilisaatio, ja tietenkin jossain Andromedan tähtisumussa oleva älykäs sivilisaatio olisi meidän kannaltamme katsottuna merkityksetön. Emmekä koskaan saisi siihen yhteyttä, paitsi jos heillä olisi käytössään keinotekoinen madonreikä, mikä mahdollistaa äärettömän nopean matkailun maailmankaikkeudessa, ja periaatteessa silloin tuo sivilisaatio voisi uhata myös Maata, mikäli he olisivat vihamielisiä. Madonreikä avataan kahden pisteen väliin siten, että se pannaan värähtelemään samaan tahtiin kuin kohteessa oleva musta aukko värähtelee. Ja luodakseen hyperavaruuden valtatien universumin läpi pitää sivilisaation viedä alus toiseen aurinkokuntaan, joka muodostaa siellä tietyllä taajuudella värähtelevän  elektromagneettisen mustan aukon, jonka kanssa sitten omassa aurinkonkokunnassa oleva keinotekoinen singulaari eli sähkömagneettinen mustaaukko pannaan värähtelemään samaan tahtiin, jolloin niiden väliin syntyy madonreikä, eli silta mitä pitkin voidaan matkata äärettömän pitkiä matkoja universumissa muutamassa sekunnissa

Todellisen elämän "Resident evil" virus on löydetty merenpohjasta, ja tietenkin tämä meritähtien loinen saa aikaan ajatuksen siitä, että voisiko se tarttua myös korkeampiin eliöihin

Tässä sitten on mielenkiintoinen uutinen, joka koskee oliota eli tässä tapauksessa virusta, mikä tekee uhristaan zombien. Vaikka kyseinen virus on lähinnä meritähtien loinen, niin voidaan ajatella, että myös kehittyneempiin eläimiin voisi tarttua tällainen eliö, joka muuttaa niiden solukon omansa kaltaiseksi. Tuo prosessi voisi olla sellainen, että kyseisellä eliöllä olisi sellainen solukko, mikä toimisi osittain kuin makrofagi, joka siirtää oman perimäaineksensa toisten solujen sisään. Eli se toimisi teoriassa samalla tavoin, kuin alla olevan lehtijutun virus, joka muistuttaa kamalalla tavalla kuin "Resident evil"-elokuvista tuttua "zombie-virusta. Se mikä tässä viruksessa pelottaa, on se että virusten perimä muuttuu melko nopeasti, mikä voi aiheuttaa sen, että tämä virus voi joskus infektoida myös korkeampia eläimiä. Ja jos totta puhutaan, niin tietenki myös esimerkiksi joku sieni voi tehdä uhristaan zombien.


Tuolloin tuo olio muistuttaa ulkonäkönsä puolesta tuota kohdettaan, ja siten se voisi olla todellisen elämän zombie, joka käyttää  oliota houkutellakseen lisää saaliita. Jos ajatellaan sellaista kauhukuvaa, että jollain muulla eläimellä olisi tällainen solukko, joka voisi muuttaa kohde-eläimen solukon omansa kaltaiseksi, niin silloin kyseessä olisi olio, joka voisi uhata kokonaista ihmiskuntaa. Tuolloin tulee mieleen sellainen mahdollisuus, että tuon kuvitteellisen olion veri olisi sellaista, että se kykenisi siirtämään olion perimän sen kohteeseen, ja tuo kyky voisi olla osa kyseisen organismin immuunipuolustusta, jolla se voisi puolustautua myös suurempia hyökkääjiä vastaan.


Tietenkin muistakin omituisia sieniä tunnetaan maailmalla, ja yksi erikoisimmista on sieni, joka tukeutuu sitä syöneen muurahaisen aivoihin, minkä jälkeen muurahaiset nousevat jonkin korren päähän, ja sitten voivat sienet kasvattaa itiöemänsä, jotka levittävät tuon eliön itöitä tehokkaasti laajalle alueelle. Kuitenkin tällaiset tapaukset, missä sieni-eliö muuttaa toisen eläimen itsensä kaltaiseksi ovat melko harvinaisia. Mutta kun pohditaan sienten olemusta, niin silloin pitää aina muistaa, että osa eliöistä osaa sulattaa solukkonsa ikään kuin yhdeksi massaksi.


Silloin mieleen tulee tietenkin ”Salaisista kansioista” tuttu ”musta öljy”, mikä voisi olla tuollainen organismi. Kuitenkin tämä ohjelma on onneksi vain mielikuvituksen tuotetta, mutta tämä olio, mikä muuttaa meritähdet sieniksi tuo mieleeni erilaisia kauhukuvia siitä, mitä esimerkiksi biomanipulaatio voi ihmiselle aiheuttaa. Eli joku Porton Down kaltainen laboratorio voisi kehittää sellaisen sienieliön, joka kykenee ikään kuin kehittämään sellaista solukkoa, mikä korvaa ihmisen oman solukon.


Tuo olio voitaisiin kehittää siksi, että asevoimat varmasti haluaa, että sen sotilaiden ruumiit voitaisiin parantaa silmissä, jos heihin tulee osuma. Eli tuollaista solukkoa voitaisiin kehittää korvaamaan tuhoutunut kudos hyvin nopeasti, jotta sotilaiden kuolema voitaisiin salata, eli tuolloin voitaisiin sitten jopa kuolleen ihmisen ruumis korjata erittäin nopeasti.


http://newscdn.newsrep.net/h5/nrshare.html?id=044C920E9C10100001_us&r=3&lan=en_US&pid=14&app_lan&mcc=244&declared_lan=en_US&pubaccount=ocms_0&referrer=200620&showall=1

Miksi joku lapsi pelkää klovneja? (Tiedättekö muuten että Stephen Kingin kirjan "Se" "Pennywisella" on vastine oikeassa elämässä?)

Tiedättekö muuten että Stephen Kingin kirjan “Se” kammottavalla hirviöklovnilla “Pennywisella” on oikeasti historiallinen esikuva. Nimittäin eräs maailmanhistorian kammottavimmista sarjamurhaajista nimeltään John Wayne Gacy käytti klovnin pukua esiintyessään lapsille. Samaan aikaan hän murhasi nuoria miehiä, jotka tuo kyseinen psykopaatti sitten hautasi kotitalonsa alle. Siis nuo lastenkutsut eivät liittyneet noihin murhiin mitenkään, mutta itse kyllä vähän epäilen, että tuolla miehellä saattoi olla myös lapsiin liittyviä suunnitelmia. Mutta nämä nyt ovat niitä kauheita ajatuksia, joita ei koskaan saisi unohtaa.

Kyseinen sarjamurhaaja on kammottava, jopa tuon äärimmäisen raakojen rikollisten joukossa, ja uskoisin että tällainen tapaus varmasti saa aikaan sellaisen kysymyksen, että miten tuo mies kykeni houkuttelemaan uhrinsa, niin että sai heidät hallintaansa. Tuohon voisin vastata, että ehkä hän sitten iski heidät jossain “gay-ravintolassa”, ja lähti sitten viemään heitä kohti seikkailua, joka päätyi sitten tuonne kylmään maahan, ja osaa heistä ei koskaan olla tunnistettu. Tuollainen rikollinen on todella vaarallinen, ja itse kyllä voin pahoin, kun tuollaisia ihmisiä ajattelen.

Tuollaiset hyvin vaaralliset rikolliset eivät nimittäin lopeta toimintaansa ennen kuin heidät saadaan kiinni. Omasta mielestäni tällainen kirja, missä joku lasten joukossa normaalisti pidetty hahmo alkaa tehdä asioita, joita kukaan ei edes halua ajatella voisi olla hyvä tutkielman kohde, koska se hiukan saattaa aiheuttaa epäilyksiä sellaisia ihmisiä kohtaan, mitä lapsi ikään kuin karttelee. Tietenkin tuo Gacy on vain jäävuoren huippu, ja uskoisin että maailmalla liikkuu tälläkin hetkellä klovneja, jotka raiskaavat lapsia tai ehkä muuten pahoinpitelevät heitä. Varmaan on mukavaa mennä esityksen jälkeen vessaan, ja sitten rooliasu päällä haukkua joku yleisössä ollut lapsi jotenkin kauhealla tavalla, ja ainakin itse kyllä vähän katsoisin, mitä siellä esityksen jälkeen sanoisin.

Näet jos sitten lavalla nauravainen klovni esiintyy tämän jälkeen kaljapullo kädessään ja savuke suupielessään, ja haukkuu yleisönsä, niin se ei varmaan hänestä kovin hyvää kuvaa anna ainakaan noille lapsille. Ja joskus vuosikymmeniä myöhemmin he ovat siinä tilanteessa, että järjestävät lastenkutsuja, niin arvatkaa vain, kutsuvatko he klovneja noihin juhliin. Tuo kysymys voidaan sitten esittää myös sellaisille ihmisille, joiden joulun on humalainen pukki pilannut oksentamalla sekä räyhäämällä asiakkailleen. Häntä sitten kiittää moni joulupukki, jolta jää keikka väliin tuollaisen ihmisen takia, joka ei vain viitsinyt käyttäytyä mitenkään, kun hän menee asiakaskäynnille. Ja sitten tietenkin noiden konkurssiin menneiden huvipuistojen johtajat ovat hyvin otettuja tuollaisen ehkä vain omasta mielestään ajattelemattomien ihmisten takia, jotka sitten pitävät huolen siitä, että heidän tuotteissaan ei kukaan viitsi edes tulla käymään.

Jos lapsi jostain syystä alkaa pelätä jotain normaalia asiaa tai henkilöä, niin silloin hänet kannattaa viedä psykiatrin tai jonkun muun virallisen sekä valtuutetun mielenterveysasiantuntijan arvioitavaksi, jotta voidaan selvittää syy tuohon pelkoon. Se voi tietenkin olla kuvitelmaa, että esimerkiksi klovni tai tarkemmin sanoen klovnin asuun pukeutunut henkilö on tehnyt jollekin lapselle pahaa, mutta silloinkin asia vaatii hiukan jatkoselvittelyjä. Pelko ei synny itsestään, vaan tuon pahaenteisen reaktion laukaisee jokin asia. Kyseinen asia voi olla hyvin pelottava, eli esimerkiksi sirkuspellen ääni tai hänen käyttämänsä partavesi voi laukaista tuon pelkoreaktion.

Mikäli lapsi ei halua sitten lähteä vaikkapa huvipuistoon, niin se voi johtua siitä, että hän kokee olevansa siellä ikään kuin yksin, tämä pitää sitten huomioida kokonaisuutena. Eli jos lapsi vain kerran estelee tuota lähtöä, niin silloin voi kyseessä olla aivan tavallinen “laiska päivä”, mutta jos tuo kieltäytyminen on toistuvaa, ja siihen liittyy psykosomaattista kipua, mikä tarkoittaa sitä, että lapsi teeskentelee vatsakipua, niin silloin voidaan asiasta mainita koulupsykologille tai poliisille. Psykosomaattinen kipu on oikeastaan teeskenneltyä kipua, ja jos tämä sitten liittyy esimerkiksi tiettyihin välitunteihin, niin silloin voidaan ryhtyä epäilemään koulukiusaamista.

Tuolloin sitten pitää miettiä sitä, että mikä mahtaa olla syy siihen, että hän ei pidä jostain huvituksesta tai huvipuistoista, ja silloin voi tietenkin mieleen tulla se, että onko tuollainen henkilö sitten kokenut ensimmäistä kertaa sirkuksessa tai huvipuistossa käydessään kohdannut esimerkiksi jonkun turvamiehen tai esiintyjän väkivaltaisuutta. Tai onko joku hänen seuralaisistaan sitten kohdellut häntä niin, että tuo ensimmäinen kerta on jäänyt myös viimeiseksi.

Ja yleensä lapsena koettu psyykkinen tai fyysinen väkivalta paljastuu myöhemmin juuri sellaisina asioina, kuin että henkilö sitten ikään kuin ei kykene käymään ravintoloissa tai missään muissakaan huvittelupaikoissa, joten silloin pitäisi mieleen tulla sellainen asia, että onko tuota henkilöä sitten pahoinpidelty tuollaisessa paikassa, niin että hän ei vain sitten halua niissä sen takia käydä. Jos ensikosketus johonkin tuotteeseen tai tapahtumaan on surkea, niin silloin ihminen ei kai koskaan sitten noita tuotteita mielellään käytä. Yleensä jonkun huvipuiston vartijan tekemä pahoinpitely voi sitten paljastua siinä, että henkilö ei esimerkiksi halua käydä Disneylandissa, mikä sentään on “huvipuistojen kirkkain tähti”.

Toisaalta esimerkiksi jonkun esiintyjän huonosti valittu repliikki, jonka hän kohdistaa yleisöön joko näyttämöltä tai näyttämön takana saattaa aiheuttaa sen, että joku lapsi kokee sen jälkeen teatteriesitykset jotenkin sellaisina, että hän ei niissä halua koskaan käydä. Tuo huono kokemus sitten voidaan saada aikaan esimerkiksi ryhtymällä huutamaan tuon esityksen tai “Disneylandissa” käynnin jälkeen, ja syyllistämään lasta jostain sellaisesta, mitä hän ei kykene käsittämään. Jos jälkimaku tuosta kokemuksesta on huono, niin silloin lapsi ikään kuin ei kykene enää nauttimaan mistää tuollaisesta paikasta.

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/tappajaklovni-murhasi-33-nuorukaista-yksi-uhreista-tunnistettiin-40-vuoden-jalkeen/6509536

AREA 51:n myyteistä

X37B sukkula

Mystinen AREA-51 on tietenkin yksi asioista, jotka herättävät jatkuvasti mielenkiintoa tekniikasta kiinnostuneiden ihmisten mielissä. Kun sen historiaa tarkastellaan, niin viimeinen lentokone, joka on virallisesti lentänyt sen alueella ensilentonsa on F-117, jollainen ammuttiin alas Serbian taivaalla Jugoslavian sodan aikaan. Tuo kone on poistunut käytöstä, ja ne on yhtä lukuun ottamatta varastoitu AREA-51:een. Kyseessä on siis kevyt pommittaja, jonka tehtäviin kuului aikoinaan vihollisen komentokeskusten sekä muiden tärkeiden kohteiden tuhoaminen.

Tuo kone on tietenkin STEALTH-tekniikaltaan vanhentunut, joten se on katsottu parhaaksi poistaa palveluksesta. Kuitenkin legenda siitä, että J-SOC eli Joint Special Operation Command käytäisi noita koneita salaa joissakin tehtävissä elää edelleen, ja onhan niissä tietenkin kapasiteettia, jos vaikka joitakin huumekauppiaita halutaan poistaa elävien kirjoista. Se asia että F-117 “Nighthawk” oli viimeinen kone, jota on kone lennetty tuolla alueella kertoo samalla siitä, mihin suuntaan ilmailu on menossa.

Se että kukaan ei ole noista lentokoneista enää puhunut kertoo siitä, että ollaan siirtymässä kauko-ohjattuihin järjestelmiin, joiden lentäjää ei vaaranneta operaatioissa. Samoin erilaisten X-37B:n kaltaisten avaruusaluksiin tai lentokoneisiin, jotka kykenevät nousemaan myös Maapalloa kiertävälle radalle. Tuollaiset integroidut avaruusase-järjestelmät kykenevät  toimimaan hyvin suurella alueelle, ja niiden suuri lentokorkeus takaa sen, että näihin välineisiin ei kovin helposti osu, eikä tavallinen tykki kanna tuonne Maata kiertävälle radalle, mutta välillä kysytään paljon sitä, että miksi noita laukaisuja ei havaita muualta.

Ensinnäkin X-37B on niin pieni, että se voidaan ampua kiertoradalle vaikka Trident-ohjusten kärjessä, mikä takaa sen, että tuollaisen koneen lähtöä ei havaita. Tuolloin lähtö tapahtuu sukellusveneeseen sijoitetulla ohjuksella ammutaan kiertoradalle tuollainen pienikokoinen avaruussukkula. Vaikka X-37B on kuvattu nimenomaan Atlas-raketin kärjessä, niin sitä voidaan käyttää myös muissa avaruusraketeissa sekä ohjuksissa. Eli se voidaan laukaista kaukaa aavalta mereltä, ja suunnata sitten lentämään kohteen kautta kulkevaa rataa, jolloin kyseinen alus voisi joko kuvata sitä, tai tietenkin se voi myös pommittaa tuota kohdetta esimerkiksi kineettistä energiaa käyttävillä ammuksilla.

Nuo ammukset sitten voidaan valmistaa rautanauloista, joita vain laukaistaan maan ilmakehään, missä ne sulavat kitkan voimasta metallisiksi  pisaroiksi. Tuollainen kineettinen ammus on todella vaarallinen, koska noin 20 000 kilometriä tunnissa kohteeseen osuva esine pitää sisällään todella paljon törmäysenergiaa. Mutta kuitenkin vielä suurempi painoarvo on sitten etäohjatuilla taistelukoneilla, joiden käyttö ei vaaranna lentäjän henkeä. Kuitenkin kaikkein mielikuvituksellisimmat hävittäjäkoneiden tulevaisuudenkuvat liittyvät neurologiaan sekä neurofysiatriaan.

Noissa uusissa järjestelmissä lentäjien aivot liitetään EEG-laitteen avulla UCAV:n tietokoneisiin. Tuolla tavoin sitten saadaan aikaan “cyborgi”, jota voidaan lentää aivosähkökäyrän välityksellä, niin että tuo laitteisto liitetään lentäjän kypärään, ja sitten WLAN:in avulla tuo aivosähkökäyrä ohjataan tietokoneen keskusyksikölle, joka dekooderin avulla muuttaa aivoista peräisin olevan sähkökäyrän sellaiseen muotoon, että lentokoneen tietojenkäsittely-laitteisto ymmärtää nuo komennot, niin se sitten saa aikaan erittäin nopean reagointikyvyn. Ja jos tuo laitteisto kommunikoi vastavuoroisesti lentäjän kanssa aivokuoren stimulaatiota käyttäen, niin silloin siitä voidaan puhua siitä, että kone ja ihminen ovat yhtä, mikä luo eteen sellaisen kuvan, missä vastassa on täydellisen sulautettu järjestelmä, jossa kone sulautuu ihmiseen, kuin se olisi hänen ruumiinsa osa.

Toisaalta voidaan ajatella sellaista laitteistoa, missä tuo tietokone on liitetty esimerkiksi jonkun petolinnun tai hyönteisen aivoihin, ja silloin tietenkin edessä olisi hyvin erikoinen projekti, missä noita hermosoluja ruokitaan ravinne-nesteellä, kun niitä elätetään mikrosirun pinnalla. Tai oikeastaan tässä täytyy minun taas ryhtyä kirjoittamaan asiaa, minkä olen miljoona kertaa esitellyt. Eli nuo petolinnun aivot voitaisiin liittää sydänkeuhkokoneeseen, minkä kautta  kierrätetystä verestä ne saavat sitten tarvitsemansa hapen ja ravinteet. Toki tällainen toiminta voisi olla eläinrääkkäystä.

Nuo linturaukan aivot voidaan sitten liittää EEG-kojeeseen, jonka kautta ne sitten kommunikoivat prosessorin kanssa. No tämä kyllä sitten varmaan on kyllä eläinrääkkäystä. Kun keskustellaan siitä, että millaisia asioita tällaisessa tukikohdassa saatetaan tehdä, niin joskus olen kuullut sellaisesta mahdollisuudesta ikään kuin vitsinä, että osassa noista kuvista, jotka on esitetty lautasmainen ilmalaiva, niin silloin on joku kertonut vitsin, että tuollainen “alienin avaruusalus” eli UFO kyllä osaisi varmaan tasapainotella jonkun kuorma-auton päällä, niin että se voisi esittää tällaista lautasmallista ilmalaivaa. Mutta tämä tietenkin on vain sellaista pohdintaa, mikä käsittelee sitä, mitä tuolla salaisissa tukikohdissa voisi tapahtua.

http://metsantarinoita.blogspot.fi/

Peliteoria sekä sivistyksen aamunkoitto ja yhteiskunnan sekä valtioiden välisten toimintojen kehityksen tarkastelua tuon teorian näkökulmasta

Peliteoria on eräs sosiologiaan, yhteiskunta- sekä erityisesti sotatieteisiin sekä evoluutioon liittyvistä teorioista, joiden mukaan organismi pyrkii aina maksimoimaan oman etunsa. Tuolloin tietenkin tulemme siihen päätelmään, että myös valtio voi käyttäytyä kuin mikä tahansa organismi, ja siksi valtiota voidaan verrata esimerkiksi portugalin sotalaivan kaltaisiin maneetti- tai muurahaisyhdyskuntiin. Noiden yhdyskunnissa elävien eläinten vahvuus on siinä, että ne toimivat ryhmänä yhteisen edun saavuttamiseksi, ja noissa yhdyskunnissa on sellainen yhteinen piirre, jonka mukaan sen yksittäinen jäsen voidaan uhrata yhteisön edestä, joka toimii kuin yksi ainoa valtava supereliö.

Tuollainen käytös missä yksilö antaa kaikkensa yhteisön edestä takaa esimerkiksi vaeltaja-muurahaisten menestyksen, mutta aina välillä ne joutuvat tekemisiin esimerkiksi muurahaiskarhujen kanssa, jotka verottavat melkoisesti niiden populaatiota, ja tietenkin myös muut muurahaiset ovat noiden vaeltajien kanssa oppineet elämään. Ne ovat rakentaneet pesiä, joissa niiden on helppoa elää sekä suojella omia toukkiaan. Ja näiden muurahaisten menetys perustuu siihen, että ne viljelevät erästä sientä, joka suojelee niitä sotilas- eli vaeltaja-muurahaisilta, joiden kitiinikuoreen tarttuessaan tuo sieni sitten valtaa urinsa ruumiin.

Kekomuurahainen taas selviää tuosta sienestä siten, että  ne pitävät aktiivisesti huolta toistensa kitiinikuorista, ja pyykivät itöt pois toistensa päältä, jotta ne eivät sitten saisi niiden rihmoja omaan kehoonsa, koska jos tuon sienen rihma tunkeutuu noiden muurahaisten kuorissa oleviin  hengitystä varten oleviin aukkoihin, niin silloin sieni surmaa uhrinsa tehokkaasti.  Kun pohditaan yhdyskunnissa elävien eliöiden olemusta, voidaan ajatella sellaista asiaa, että ehkä vieras äly olisi jotenkin muurahaisen kaltainen olio, joka tarvitessaan älyä liittää esimerkiksi tuntosarvensa yhteen, jolloin ne voivat liittää aivonsa yhteen, ja tällöin tuo muuten ehkä hyvinkin primitiivinen laji sitten voi aina välillä innovoida yhdessä uusia asioita, ja kun innovointiprosessi sitten on loppu, niin sen yksilöt voivat toimia kuin robotit ja toteuttaa tuon innovaation.

Valtiotieteelliseltä näkökannalta katsoen myös kansakunnat ovat kuin muurahais-yhdyskuntia, joiden jäsenet tekevät työtä yhteisen päämäärän eteen. Samoin valtiot puolustavat kansalaisiaan muiden valtioiden harjoittamalta sen kansalaisiin kohdistuvaa oikeudetonta toimintaa vastaan. Samoin valtiolla ei ole maata antaa muille loputtomasti, joten valtion pitää puolustaa itseään omaan alueeseensa  kohdistuvia  anastus-yrityksiä vastaan. Kansat siis käyttäytyvät kuin yhdyskunnissa elävät eläimet kun ne koettavat saada aikaan sellaisia asioita, joilla ne voivat maksimoida oman etunsa. Mutta peliteoria on muutakin kuin vain yksilön oman edun maksimoimista.

Nimittäin kaikilla eliöillä on muutamia vaistoon perustuvia toimintoja, joilla ne ikään kuin varmistavat lajin säilymisen, ja tuollaiset lajille välttämättömät toiminnot ilmenevät esimerkiksi eräillä muurahaisilla kuten  termiiteillä sekä muutamilla muilla yhdyskunnissa elävillä eläimillä, joilla on erityinen sotilas-kasti, joka suojelee näitä olioita muiden lajien hyökkäyksiltä. Samoin kerran jo tässä tekstissä olen maininnut, että on olemassa muurahaisia joita kutsutaan sotilas- tai vaeltajamuurahaisiksi, koska ne eivät rakenna pesää, mikä tietenkin saa aikaan sen, että koko yhdyskunta saattaa esimerkiksi hukkua, kun rankkasateiden aika tulee, tai sitten loispistiäinen munii niiden kuningattaren päähän, mikä saa yhdyskunnan munantuotannon päättymään, jolloin se sitten näivettyy kuoliaaksi. Nämä aggressiiviset isokokoiset muurahaiset ryöstelevät esimerkiksi toisten muurahaislajien pesiä, ja vievät niistä toukat omiksi orjikseen. Termiitteillä on tuota hyökkäystä vastaan erityinen sotilaskasti, joka on varustettu erittäin suurilla leuoilla, joiden tarkoitus on surmata pesään tunkeutuvat muurahaiset.

Sitten tietenkin koska kyseessä on peliteoriaan kuuluva toiminto, ja kirjoitelma sitten käsittelee peliteoriaa, niin silloin voidaan muistuttaa siitä, että jopa kaikkein kovimmilla sekä parhaiten varustetuilla hyökkääjillä on heikkoja kohtia, joita niiden viholliset varmasti sitten oppivat hyödyntämään. Luonnossa peliteoria ilmenee sellaisena toimintana, että kaikille hyökkäyksille on kehittynyt vastahyökkäys-taktiikka, joka saattaa olla hyvin erikoinen. Esimerkiksi tietyt loismuurahaiset hyödyntävät tuota sotilasmuurahaisten tapaa hyökätä toisten lajien pesiin, ja sitten nämä muurahaiset alkavat näytellä orjiksi lähteviä toukkia, mistä sitten seuraa yleensä koko sotilas-muurahaisten yhdyskunnan kuolema.

Tuo pieni muurahainen asettuu muurahais-kuningattaren tuntosarvien väliin, ja samalla työntää myrkkyään kuningattaren hermostoon, mikä saa sen käyttäytymään vihamielisesti muuta yhdyskuntaa kohtaan. Samalla tuo pieni muurahainen munii tuon muurahaisyhdyskunnan kuningattaren munien suvullisesti hedelmöitettyjen munien päälle, jolloin sen toukka sitten syö nuo kallisarvoiset kuningatar-toukkia sisältävät munat poskeensa.  Samaa tekee myös maantiepistäinen mehiläisille, eli tuo pieni loispistiäinen munii munansa nimenomaan kuningatarmehiläiseen, joka sitten infektoituu sekä tietenkään ei tuolloin enää pysty tuottamaan munia sekä uusia yksilöitä, jolloin yhdyskunta tulee kuolemaan. Samoin on olentoja, jotka kääntävät vihollisen parhaat aseet sitä itseään vastaan. Ja yksi niistä on pieni punkki, joka asettuu termiittisotilaan valtavan leuan pohjaan, ja sitä kautta sitten soluttautuu tuon olennon pesään.

Se nimittäin kopioi itselleen termiitti-kuningattaren lähettämän kemiallisen kutsun, ja ikään kuin huijaa tuota sotilasta viemään itsensä kuningattaren kammioon, jossa se sitten alkaa syödä kuningatar-munia, ja samalla tuo pieni vieras sitten syö poskeensa kuningattaren hajuelimet, joilla se komentaa alaisiaan. Tuo sitten saattaa aiheuttaa myös kuningattaren kuoleman, koska se ei enää kykene ottamaan yhteyttä alaisiinsa, ja koska se sitten on menettänyt tuoksun, jonka avulla se hallitsee muita, niin silloin saattaa käydä niin, että joku pesän vartijoista havaitsee oudon olennon kuningattaren itsensä hedelmöittämien munien läheltä, ja sitten koska tuota feromonia ei enää ole, niin alaiset sitten repivät tuon entisen pesän hallitsijan kappaleiksi. Tällaisia asioita hyödynnetään nykyaikaisessa aseteknologiassa. Eli vaikka nanoteknologia sekä UCAV:t ovat valtaamassa taivaita, niin kuitenkin voidaan sanoa, että niitä vastaan kehitettyjä vasta-aseita on jo olemassa.

Yksi niistä on tietenkin ECM (Electronic Counter Measures) laitteisto, joka estää noiden robottien kommunikoinnin päämajansa kanssa. Mutta tietenkin myös erilaisia “loislentokoneita” voidaan käyttää esimerkiksi UCAV:n tuhoamiseen. Tuollaiset “loislennokit” asettuvat taisteluvälineiden pinnalle, ja sitten ne vain “roikkuvat” sen pinnasta. Tuollaiset nanokokoiset lennokit voivat joko auttaa paikantamaan UCAV:n tukikohdan GPS:n avulla, ja sitten esimerkiksi raskaat pommittajat voivat hyökätä tuohon tukikohtaan. Tai sitten noita hyökkääviä robotteja varmasti yritetään myös hakkeroida. Eli niitä voidaan yrittää ottaa hallintaan, ja sitten kun nuo koneet laskeutuvat tukikohtiin, niin silloin hakkerit voivat sen avulla hyökätä noita paikkoja sekä niissä olevia installaatioita vastaan. Tuolloin UCAV:stä tulee ikään kuin Troijan hevonen, joka käännetään sen luojia vastaan.

Tai sitten joku valtio rakentaa vain kopion jostain lennokista, ja sitten ohjaa sen vaikka lentotukialuksen komentosiltaa päin. Kuten tästä voitte huomata, niin kaikille aseille kehittyy vasta-aseita, kuten esimerkiksi panssarivaunuja vastaan kehitettiin sinko, joka on tarpeeksi kevyt, jotta sitä voidaan kuljettaa yhden miehen voimin, ja jonka läpäisykyky riittää tankin tuhoamiseen. Mutta sitten tietenkin sinkomiesten päänmenoksi on kehitetty kiikarikivääreitä sekä pieniä helikoptereita, joiden avulla nuo miehet voidaan eliminoida tehokkaasti. Eli tuolloin käytetään samoja tekniikoita kuin tarkka-ampujien etsinnässä sekä eliminoinnissa. Mutta tietenkin sinko on edelleen tehokas ase, jos sillä päästään ampumaan piilosta.

Tuolloin käytetään samoja taktiikoita kuin kiväärin kanssa toimittaessa, mutta kohde on vain isompi. Mutta sinko mainitaaan tässä kuitenkin vain varusteena, joka on kehitetty voittamattomana pidettyä asetta eli panssarivanua vastaan, ja tietenkin sitten alettiin kehittää panssareita, jotka kestävät onteloammuksen suunnattua paineiskua, mutta tietenkin on kehitelty singon ammuksia, joissa on esimerkiksi hiilivetyä tuon ammuksen kuoren sisällä, mikä tehostaa räjähdysvaikutusta. Nimenomaan sotilaat ovat ottaneet peliteorian omakseen, ja esimerkiksi ydinaseita koskevia taktiikoita sekä strategioita hiotaan tuon teorian kannalta.

Ydinaseiden tukikohtien suunnittelusta on olemassa kaksi pääasiallista koulukuntaa, joista toinen vannoo raskaasti panssaroitujen kiinteiden ohjus-siilojen nimeen, ja toinen taas korostaa liikkuvuutta, jolloin järjestelmän selviäminen iskusta perustuu siihen, että tätä ydinasetta ei havaita ennen laukaisua. Kuitenkin myös ohjus-siiloissa olevien ohjusten tuhoaminen voi olla vaikeaa, koska niitä voidaan puolustaa ABM (Anti Ballistic Missile) järjestelmillä, vaikka toki STEALTH-lentokoneet voivat iskeä noita siiloja vastaan esimerkiksi (A)JDAM (Atomic JDAM) eli ydinkärjellä varustetuilla täsmä-aseilla.

Täsmäpommien kanssa toki on opittu elämään, ja ECM-järjestelmien avulla voidaan GPS-hakeutuvien pommien tarkkuutta pudottaa tehokkaasti, ja jos ilmakehän yläosiin muodostetaan plasmakerros, niin silloin GPS-signaali ei pääse sen lävitse, eikä myöskään pitkän matkan radioaaltojen avulla tapahtuva kommunikaatio toimi. Sitten tietenkin voidaan siirtyä laserin avulla tapahtuvaan kommunikaatioon, mikä ei ole niin helposti häirittävissä kuin radioaaltoihin perustuva viestintä, mutta laserin ongelma on se, että tuo laite ei kykene viestimään esimerkiksi näköesteen läpi, mikä rajoittaa sen käyttöä.

Eikä laserin avulla tapahtuva viestintä ole myöskään mitenkään helposti hyödynnettävissä esimerkiksi taktisessa tilanteessa, koska tuo laitteisto pitää suunnata erittäin tarkasti. Jos viestintään taas käytetään LED-valoja, niin silloin tietenkin vihollisen suuntimomiehet sekä infrapuna- ja valoa vahvistavilla tähtäimillä varustetut tarkka-ampujat voivat helposti havaita tuon valon, jota voidaan häiritä savulla. Mutta kuitenkin tuollaisen raskaasti panssaroidun tukikohdan lähelle voidaan tuoda sitten SADM  (Special Atomic Demolition Munition) tai sen henkilökuntaan voidaan kohdentaa salamurha-operaatioita. Toisaalta esimerkiksi avaruussukkula voi tehdä myös tuollaisesta raskaassa tukikohdassa olevasta aseesta erittäin vaikeasti tuhottavan.

Näet jos tuo ase laukaisee avaruuteen kiertoradalle sijoitettavan FOBS (Fractional Orbital Bombardment System)  taistelukärjen, niin silloin sukkulan avulla voidaan isku perua. Sukkulaohjelmaa arvosteltiin aikoinaan siitä, että tuon välineet avulla voitiin avaruuteen laukaistut strategiset taistelukärjet sitten kerätä takaisin maahan, jolloin myös Minutemanilla tai SS-18-ohjuksilla voi olla samanlaisia tehtäviä kuin strategisilla pommikoneilla. Toki noita kiertoradalla olevia asejärjestelmiä voidaan tuhota SIS (Satellite Integrated System) aseilla. Tuollaiset ehkä siviili- kuten viestintä- yms. tehtävissä toimiviin satelliitteihin liitetyt ydinaseet laukaistaan ehkä hyvinkin yllättäen  avaruudessa, jolloin niiden avulla voidaan saattaa avaruuteen sijoitetut FOBS-aseet sekä GPS-satelliitit toimintakyvyttömiksi. Nuo aseet tietenkin tuhoavat myös tiedustelu- ja muita taistelun tukemiseen tarkoitettuja satelliitteja, jolloin esimerkiksi kohteiden määrittäminen sekä muu viestintä ehkä valtameren takana olevan päämajan kanssa vaikeutuu.

Myös GPS-satelliitteja voidaan tuhota  tappaja-satelliittien avulla, mutta myös esimerkiksi mannertenvälisten ohjusten parvia voidaan vahingoittaa elektromagneettisella aseella sekä räjäyttämällä ydinaseita niiden keskellä, jolloin EMP- eli sähkömagneettinen pulssi vahingoittaa myös vihollisen komentojärjestelmiä, mikä estää laukaisukoodien lähettämisen esimerkiksi ohjus-sukellusveneille. Mutta tietenkin myös ABM eli vastaohjusten kehittäminen on vähentänyt strategisten ydinaseiden merkitystä, mutta tietenkin myös näitä aseita kehitetään jatkuvasti. Monet nykyaikaiset ydinaseet ovat sellaisia, että niissä on erittäin ohut taistelukärki, mikä tietenkin vähentää kineettistä energiaa käyttävien aseiden tehoa, koska kapea neulamainen taistelukärki tarjoaa vaikean maalin kohti tuleville ohjuksille.

Tuollainen erittäin kapea taistelukärki voi myös tunkeutua maahan, ja aiheuttaa maanjäristyksiä joilla sitten voidaan vaurioittaa vihollisen tukikohtia todella pahasti. Samoin iskut päämajoja vastaan tehdään nykyään niin, että samaan kohtaan ammutaan useita ydinaseita peräkkäin, mikä lopulta sitten varmasti avaa myös komentojärjestelmän bunkkerien katon. Liikkuvan päämajan kuten lentokoneeseen sijoitetun komentokeskuksen  tuhoaminen tietenkin on helppoa, jos se satutaan havaitsemaan ja hävittäjät ehtivät hyökätä sitä vastaan. Samoin EMP-aseet voivat vaurioittaa noita koneita erittäin vakavasti. Mutta kuten tiedämme, niin ABM-järjestelmät kehittyvät jatkuvasti, ja laseraseiden tulo myös tälle sektorille on varmasti odotettavissa.

Nuo järjestelmät ovat sellaisia, että niissä käytetään valtavia kilometrien pituisia hiilimonoksidi-lasereita, joiden päissä on hiukan pientä radioteleskooppia muistuttava peili, joka sitten ohjaa tuota sädettä kohti kohteitaan. Ja hyökkäys toiselle puolen maailmaa tapahtuu sitten sillä tavalla, että lasersäde lähetetään maapallon kiertoradalla olevien peilien kautta kohti kohdettaan. ABM-järjestelmät ovat aiheuttaneet sen, että myös kiertoradalle ollaan lähettämässä magneettirataan perustuvia asejärjestelmiä, joiden teho perustuu kineettiseen energiaan.

Äärimmäinen esimerkki tällaisesta järjestelmästä on “PROJECT THOR”, jossa ydinkäyttöinen satelliitti laukaisee harjateräksen kappaleita erittäin pitkän magneettisen “gaussin radan” läpi, ja tuo järjestelmä voi nostaa ammuksen nopeuden jopa 20 000 kilometriin tunnissa, jolloin sen sisältämä iskuenergia tuhoaa kohteen erittäin tehokkaasti. Mutta vielä vaikuttavampi laite on ainakin teoriassa mahdollista toteuttaa. Se on äärimmäinen versio ratatykistä (railgun), ja oikeastaan tämä väline olisi pelkkä avaruuteen asennettu LHC (The Large Hadron Collider) -kiihdytin, joka sitten vedetään suoraksi. CERN:issä oleva LHC-kiihdytin on laite, jolla ammutaan atomien ydinten hiukkasista irti esimerkiksi kvarkkeja sekä higgsin bosoneja.

Jos tuo LHC-kiihdytin muutetaan lineaariseksi hiukkaskiihdyttimeksi, ja sen läpi ammutaan raudasta tehtyjä kappaleita, niin osuessaan maapalloon voi tuollainen kappale sitten tuhota kokonaisen planeetan. Lineaarikiihdyttimen rakentaminen avaruuteen ei ole niin vaikeaa, kuin mitä ihmiset usein ajattelevat. Tuo kiihdytin voidaan rakentaa moduuleista, jotka laukaistaan avaruuteen useilla kantoraketeilla, ja nuo moduulit voivat olla oikeastaan aivan tavallisia satelliitteja, joiden läpi kulkee magneettirata. Käyttövoimansa tuollainen superase voisi sitten saada aurinkopaneeleista, joita voidaan liittää sen jokaiseen moduuliin. Eli tällaisia välineitä sekä niiden käyttöä varmasti pohditaan tällä hetkellä monissa esikunnissa päällä maan. Samoin tuollainen äärimmäinen ratatykki sitten voisi joskus pelastaa ihmiskunnan, jos esimerkiksi asteroidi Ceres sattuisi syöksymään kohti maapalloa. Tuolloin kyseisellä aseella, josta voidaan käyttää vaikka nimeä "PROJECT ODIN" voidaan ampua rautakappale, joka muuttaa tuon asteroidin plasmasta koostuvaksi pilveksi.


http://peliteoria.webnode.fi

Tekniikan kehitys määrää asevoimien tehokkuuden

Westfalenin rauha vuodelta 1648 on yksi Euroopan merkittävimmistä rauhansopimuksesta, joita milloinkaan on tehty siksi, että silloin tapahtui asioita, joita milloinkaan ennen ei ollut tapahtunut. Tuota rauhansopimusta ennen olivat sodat päättyneet siihen, että toinen sodan osapuoli oli vain liittänyt itseensä vastapuolen alueet, ja muutenkin sodat olivat yleensä kestäneet vain lyhyen aikaa, lukuun ottamatta satavuotista sotaa. 30-vuotisen sodan erityispiirre oli se, että vaikka hyökkäävä armeija kykeni tuhoamaan kaupunkeja, niin maaseudulla taas tilanne oli se, että hitaat kuormastot olivat alttiina hyökkäyksille, ja samalla se että kuningas oli kuollut ei vaikuttanut sodan kulkuun.

Kuitenkin tuo 30-vuotinen sota sai aikaan sen, että myös sellaiset henkilöt, joilla on eri näkemys uskonnosta mahtuivat samaan pöytään istumaan. Samoin 30-vuotisen sodan uusimmat välineet musketit sekä rihlattu kivääri, jota käyttivät lähinnä tarkka-ampujat, verottivat lähinnä upseeristoa, jolla oli tapana toimia ratsuväkenä. Samoin kranaattikiväärit yleistyivät, ja tuolloin tietenkin kävi selväksi sellainen asia, että jos armeija on jäänyt teknisesti jälkeen muista, niin silloin sillä ei paljoa tehnyt.

Ennen tuota sotaa oli tietenkin ollut käytössä käsikranaatteja, eli astioita jotka oli varustettu tulilangalla, ja jotka sitten heitettiin vihollisen päälle. Mutta kun kehitettiin musketti, missä oli kuppi kranaatteja varten, ja jossa sitten ruutipanos heitti ammuksen kohteeseen,niin käytössä oli varuste, jolla kuka tahansa mies sai kranaatin muurien ylitse. Tuo eliminoi sitten sen mahdollisuuden, että mies ei jaksanut heittää kranaattia tarpeeksi pitkälle, jolloin se putosi omien jalkoihin. Mekaanisten sekä muiden teknisten välineiden tarkoitus on eliminoida inhimillinen tekijä ympäristöstä, ja kranaattikiväärin tapauksessa tämä merkitsi sitä, että kipeytynyt käsi vaikuttaa tuon aseen käyttöön.

Tekniikan kehitys pitää aina huomioida silloin kun valtion turvallisuutta koskevia ratkaisuja tehdään. Jos valtio ei pidä silmällä esimerkiksi tietotekniikassa tapahtuneita edistysaskeleita, niin silloin saattaa käydä niin, että se jää ajastaan jälkeen. Tämän takia esimerkiksi USA:lla on RAND-yhtiön kaltaisia toimijoita, joiden avulla sen materiaalia suunnittelevat tahot voivat saada käyttöönsä mahdollisimman laaja-alaista innovaatiota sekä tietoa siitä, mitä esimerkiksi leluksi tarkoitetulla helikopterilla voidaan tehdä, jos se joutuu jonkun rikollisen käsiin. Tällä tarkoitan sitä, että nykyään myös Venäjällä sekä Kiinalla on käytössään Stealth-pommittajia, ja myös avaruussukkuloita on alettu hyödyntää pommitusoperaatioissa.

Tuo kehitys on tietenkin ollut arvattavissa jo pidemmän aikaa, ja tuota arvattavuutta voidaan perustella sillä, että lopulta suurimmatkin salaisuudet paljastuvat teollisuusvakoilun avulla. Valtion pitää jatkuvasti innovoida uutta, jotta se voi turvata kansalaistensa edun. Kuten tiedämme, niin nanohelikopterit on erittäin helppo muuttaa salamurhia varten optimoiduiksi  varusteiksi, ja ne voivat esimerkiksi huumerikollisten käsissä olla äärimmäisen vaarallisia välineitä. Tuolloin tarvitaan vain MAC-10 konepistooli sekä radiolla ohjattava vikasi, jolla sitten tuon aseen liipasinta vedetään taakse. Tai sitten siihen kiinnitetään dynamiittia, joilla tuo väline muutetaan tappavaksi aseeksi.

Tuollaisia uhkia pitää voida ennakoida, ja se että tällaisia välineitä voi jokainen ostaa kaupasta varmasti saa aikaan muutoksia erilaisiin strategioihin, jotka koskevat esimerkiksi kohteiden suojaamista. Kuitenkaan en usko, että rikolliset tai valtioon muuten vihamielisesti suhtautuvat tahot mitenkään mieluusti noita uusia tekniikoitaan esittelevät viranomaisille. Ja myös kotitekoiset EMP-pommit voivat vaikeuttaa esimerkiksi aivan normaalien vähittäistavarakauppojen työtä. Tuolloin kaupan tiloissa tai sen vieressä laukaistaan niin sanottu “radiopommi”, jolla tuon liikkeen valvontajärjestelmä lamautetaan, ja sitten rikolliset vain kävelevät liikkeeseen sisään, ja kantavat tavarat autoon.

Tuollaisen mikroaaltoon perustuvan aseen voi jokainen, joka tietää vähänkin tekniikasta modifioida vaikka omasta mikroaaltouunistaan. Tällöin voidaan myös valmistaa kotitekoinen versio USA:n asevoimien ADS:stä (Active denial System). Vaikka ADS on periaatteessa vain kohteen lamauttamiseen käytettävä väline, niin kuitenkin se on varsin helposti muutettavissa tappavaksi laitteeksi, eli tuohon ADS:ään pitää vain liittää muutamia stereovahvistimia, niin johan on tappava mikroaaltoase valmiina. Tällaiseen kehitykseen ei varmaan mikään maailman armeija tai poliisilaitos ole täysin varautunut, ja siksi valtiolla pitää olla keskustelufoorumi, missä eri alojen asiantuntijat sekä sellaisena itseään pitävät henkilöt voivat sitten keskustella vapaasti niistä uhista, mitä tällainen verraten yksinkertainen sekä helposti hankittava tekniikka voi aiheuttaa valtion turvallisuudelle.

Tuon takia mitään asiaa ei saa suoraan tyrmätä, kun puhutaan siitä ,että taktiikoita sekä uhkakuvia pitää aina välillä päivittää, jotta valtio sitten voi turvata itsensä parhaalla mahdollisella tavalla. Ja tämän takia maallemme ei ehkä olisi edullista ryhtyä puolustusliittoon ainakaan Ruotsin kanssa, vaikka se ehkä ensin vaikuttaa todella hyvältä asialta. Näet meidän maamme on Ruotsin ja Venäjän välissä oleva puskurivaltio, jonka alueella sitten käytäisiin nuo taistelut, jotka mahdollisesti sitten  pahimmissa skenaarioissa alkaisivat Ruotsin ja Venäjän välillä. Ja kun puhutaan kansainvälisestä avusta, niin maamme on sen verran pieni toimija, että meidän on hankittava parasta mahdollista aseistusta, jolla voimme sitten itsenäisesti torjua hyökkääjän.

Se miksi me aina välillä keskustelemme NATO:sta johtuu siitä, että jos olemme aina poissa kansainvälisiltä kentiltä emmekä anna apua muille, niin silloin tietenkin käy niin, että myöskään Suomi ei silloin ehkä saa apua, jos maamme joutuu aggression kohteeksi. Ja vaikka kuuluisimme sotilasliittoon, niin silloin tietenkin meidän pitää edelleen nojata omaan sekä uskottavaan maanpuolustukseen, mutta samalla tietenkin pitää varutautua siihen, että hyökkääjä saattaa käyttää myös uusia, sekä ennen tuntemattomia välineitä, kuten nanohelikopteriparvia asevoimiamme vastaan, ja noita aseita voivat myös tavalliset rikolliset saada haltuunsa esimerkiksi valmistamalla niitä itse, ja tuolloin ei tarvita muuta kuin nanohelikopteri, johon kiinnitetään sähköllä toimivalla sytyttimellä varustettuja kiväärin patruunoita.

Tuollainen leluksi tarkoitettu helikopteri voi olla hyvin vaarallinen väärissä käsissä, koska vaikkapa huumekauppiaat voivat käyttää niitä omien “liiketoimiensa” turvaamiseen, ja silloin tietenkin esimerkiksi poliisi voi joutua vaaraan, jos huumekauppias havaitsee iskuryhmän tuollaisella helikopterilla. Tuolloin voi tilanteesta kehittyä ampumavälikohtaus tai panttivankitilanne, jos erikoisryhmä havaitaan liian aikaisin. Joten tällaisia uhkia varmasti täytyy aina välillä pohtia, kun viranomaistyötä kehitetään sellaiseksi, että se sopii myös moderniin yhteiskuntaan.

http://tekniikankehitys.webnode.fi

K.W Jeterin Tohtori Kyy (Dr. Adder) eli painajaismaista protetiikkaa tulevaisuuden dystopiassa

K.W Jeter kirjoitti aikoinaan kirjan nimeltään "Tohtori Kyy" (Doctor Adder, (Suom.)1984), joka kertoo lääkäristä joka on kuin Dr. Josef Mengelen sekä Viktor Frankensteinin yhdistelmä, eli hän on enkeli sekä paholainen yhdessä ruumiissa. En tiedä että onko tuo "K.W Jeter" oikeasti joku salanimi, mutta uskoisin että hän ei kirjoittanut tätä kirjaa oikealla nimellään. Tuo "Tohtori Kyy" on siis lääkäri, joka operoi pahaa aavistamattomia ihmisiä, niin että he varmasti tuntevat, miltä tuntuu olla mielipuolen käsittelyssä. Tuon kirjan kehyskertomuksena on tilanne, missä yhdysvallat on joutunut sisällissotaan, ja siitä sitten on jäkipyykkiä jäänyt pesemättä vaikka millä mitalla. Kyseinen kirja on yksi väkivaltaisimpia romaaneja, mitä olen koskaan lukenut, mutta se on verraten hyvin kirjoitettu, vaikka kyseessä on Jalava-kustantamon SciFi tai tarkemmin ottaen Cyber- tai steampunk kirja, jolla on tavoiteltu lähinnä marginaaliyleisöä.

Kyseisessä synkässä tulevaisuuden kuvauksessa on myös esillä sellainen asia, että mitä protetiikka voi saada aikaan vääränlaisen ihmisen käsissä, ja tuossa kirjassa esiiin tuotua tekniikkaa ollaan jo tuomassa oikeasti markkinoille. Tuossa kirjassa on esillä sellainen väline kuin "turbonyrkki", eli proteesi johon on asennettu kaiutin, joka sitten lähettää sellaisia ääniaaltoja, joiden avulla saadaan vesiatomit hajoamaan, ja tuossa välineessä on sitten sormenpäissä infrapuna-anturit, joilla sen käyttää saa paremman kuvan ympäristöstään. Kyseinen proteesi asennetaan ihmisen amputoidun käden paikalle, ja siinä oleva tietokone yhdistetään ihmisen hermostoon, jonka sähköistä toimintaa kyseinen väline käyttää toimintojensa ohjaamiseen. Tuota mielikuvituksen luomaa proteesia ovat tarinassa käyttäneet CIA:n eliminoijat, jotka ovat turbonyrkit kohotettuina lähestyneet uhrejaan.

Kun mietitään sitä miten tämän päivän protetiikka on kehittynyt tuosta 1980-luvusta, niin nykyään esimerkiksi ei proteesien kiinnittämistä varten tarvitse ihoon tehdä haavoja, vaan tuo protetiikan kommunikaatio voi tapahtua esimerkiksi Bluetoothin tai WLAN-sovelluksen avulla, ja tuo proteesin ohjausyksikkö voidaan asentaa mihin tahansa osaan ihmisruumista hyvänsä, ja ainoa rajoitus tietenkin on se, että tuon raajan hermosignaalin pitää olla kyseisen dekooderin ulottuvilla, jolloin se voi sitten ohjata kyseistä tekoraajaa. Tuollaisia proteeseja kehitetään jatkuvasti erilaisissa laboratorioissa ympäri maailmaa.

 Mutta kuten tiedämme, niin nuo tekokäden keinotekoiset aistit voivat sitten välittää tietoja ympäristöstään. Ne voivat olla esimerkiksi infrapunasensoreita, mutta myös pietsosähköisiä kiteitä voidaan käyttää luomaan todenmukaisia tuntoaisteja. Mutta kuten tiedämme, niin ihmisen hermosto toki kuljettaa sähköimpulsseja valikoimatta niitä mitenkään, ja siksi tuo raaja voi lähettää myös näköaistimuksia. Se mitä tuossa kirjassa esitelty väline oikeasti on, ei varmasti ole miellyttävä osa insinööritieteitä. Nämä välineet tekevät ihmisestä aseen, ja niiden toiminta on erittäin tehokasta, ja se nimenomaan on aseteknologian kehityksen ideana. Luoda uusia sekä tehokkaita tapoja antaa taistelijoille yliote vihollisesta. Nuo aseita kehittelevät insinöörit ovat ehkä maailman lahjakkaimpia sekä innovatiivisimpia ihmisiä, ja heidän luomansa välineet varmasti ovat tulleet tarpeeseen, kun ajatellaan sitä, miten paljon ihmiset sotivat.

Tuollainen vesiatomeja hajottava koje voidaan luoda melko helposti, ja jos ajatellaan sitä, että esimerkiksi tuollainen erikoisaseena käytettävä proteesi voi olla ohjattavissa aivokuorella asetetulla implantilla, eli mikrosirulla joka voidaan varustaa kallon luita vasten painetuilla EEG-sensoreilla, jotka on asetettu päänahan alle, ja tuon laitteen voiman voisi antaa vaikka plutonium-paristo, joka antaa elinikäisen sähkövirran. Kun ajatellaan esimerkiksi sitä, mitä tuollaiset hermostoon kytkettävät  implantit voisivat tehdä vaikka erikoisjoukkojen miesten käsissä, niin silloin varmasti tulee mieleen sellainen asia, että nuo henkilöt voisivat vaikka ohjata taistelurobotteja tai UCAV-lennokkeja noiden implanttien avulla, ja nuo välineet voisivat toimia myös tavallisten matkapuhelimien läpi, ja sama tekniikka toimii tietenkin myös tietokonepohjaisissa kenttäradioissa.

Mutta tulevaisuuden kommandomiehillä voi olla käytössään erikoiskirurgisia osastoja, joissa heidän kätensä tilalle vaihdetaan turbonyrkki, ja heidän kätensä sitten pakastetaan operaation ajaksi, jonka jälkeen nuo aseet irrotetaan heistä, ja kädet kiinnitetään takaisin.Toki en usko että kukaan lääkäri tuollaista sitten luvalla tällaisia vaihto-operaatioita. Mutta rahalla saa mitä hyvänsä, ja ehkä tulevaisuuden lääkäreillä on vähän toiset lähtökohdat toiminnalleen kuin nykyisillä ammatinharjoittajilla.


pimeakronikka.blogspot.fi