Kirjoitelma SETI-ohjelmasta sekä siitä, että onko avaruudessa meille merkityksellisiä sivilisaatioita?

Lisää kuvateksti

Kimmo Huosionmaa

Kun ajatellaan humanoideja, niin ajatus siitä onko vieraita sivilisaatioita olemassa voidaan kääntää ajatukseksi siitä, onko olemassa meille merkityksellisiä sivilisaatioita? Kun ajatellaa esimerkiksi sitä, kuinka SETI-ohjelman tutkijoilta kysytään välillä, että onko olemassa vieraita sivilisaatioita, niin oikeastaan tuo kysymys on liian yksinkertaistettu. Oikeastaan se että jos vieras sivilisaatio sijaitsee vaikkapa neljän valovuoden päässä, niin silloin se on olemassa, ja silloin sivilisaatio voi olla meille todellinen kumppani, mahdollisuus tai uhka riippuen siitä miltä kannalta asiaa nyt tällä kertaa halutaan katsoa. Jos halutaan solmia yhteys johonkin vieraaseen sivilisaatioon, niin silloin puhutaan hypoteettisista tilanteista, missä vieraan älyn etsintä-ohjelma SETI (Search for extraterrestrial intelligence) muuttuu METI:ksi (Messaging with extraterrestrial intelligence) eli viestinnäksi vieraan älyn kanssa kanssa.

Mikäli tuo älyllinen sivilisaatio on vaikka neljän miljoonan valovuoden päässä, niin silloin sitä ei meidän kannaltamme katsoen ole olemassakaan, koska tuolloin jos sinne voisimme lähettää viestin, niin esimerkiksi lasersäteen matka tuonne sivilisaatioon kestäisi neljä miljoonaa vuotta, mutta tietenkin voidaan ajatella että tuo sivilisaatio voisi käyttää madonreikää matkailuun. Mutta jos heillä ei olisi tekniikkaa siihen, että nämä oliot voivat valmistaa keinotekoisia mustia aukkoja, niin silloin tietenkin heidän yksisuuntainen matkansa maahan kestäisi neljä miljoonaa vuotta, jos heillä olisi käytössään alus, jolla he voisivat lentää valon nopeudella.

Ja jos tuo lähtö tänne johtuu siitä, että he ovat havainneet viestimme, niin tuohon matkaan kuluu vähintään kahdeksan miljoonaa vuotta, olettaen että nuo humanoidit lähettäisivät aluksen välittömästi matkaan saatuaan viestimme. Mutta kun puhutaan linnuista, joilla olisi käytössään superteknologiaa, jolla he voisivat valmistaa esimerkiksi sähkömagneettisia mustia aukkoja, joiden kautta voidaan joko lähettää viestejä tai matkustaa äärettömän pitkälle universumissa hyvin nopeasti hyödyntämällä kahden samaan tahtiin värähtelevän mustan aukon väliin muodostuvaa einsteinin-rosenin siltaa eli “madonreikää” Teoriassa sähkömagneettinen musta aukko muodostetaan ekĺektronitykeillä, joilla lisätään kappaleen painoa, kunnes se muuttuu sigulaariksi eli mustaksi aukoksi.

Mutta ongelma on siinä, että tuolloin pitää valmistaa kaksi samaan tahtiin värähtelevää sähkömagneettista mustaa aukkoa, jotka vedetään irti toisistaan, ja jos sitten humanoidilla olisi käytössään tarvittava tekniikka, millä voidaan luoda “vakaa madonreikä”, jonka läpi he voisivat sitten kuljettaa tavaroita läpi universumin uskomattomalla nopeudella, niin että aika ei ikään kuin kulu ollenkaan tuon matkan aikana, ja jopa matka Andromedan galaksiin tuntuisi kestävän vain pari sekuntia. Kuitenkin toimiakseen kunnolla pitäisi ensin tuoda tuollainen musta aukko sinne minne halutaan lentää, ja silloin tarvitaan avaruuslento tai tuon kohteen lähellä pitää olla luonnollinen musta aukko, jonka avulla sitten tuo sähkömagneettinen eli keinotekoinen musta aukko synkronoidaan niin, että tietyssä kohdassa universumia aukeaa madonreikä, mutta se toimisiko tällainen tekniikka oikeasti on kysymysmerkki.

Eli tuo sähkömagneettinen musta aukko, mikä on luotu pumppaamalla elektroneja johonkin kappaleeseen on kuitenkin valtavan voimakkaalla gravitaatiolla varustettu kohde, joten avaruusalus joka hinaa tuota kohdetta voisi kuitenkin tuhoutua aukon  vaikutuksesta. Eli sen rakentamiseen vaaditaan silloin jotain kovia aineita, mitä ei vielä osata Maassa tuottaa, ja sitten alukselta menisi todella pitkä aika kun se lentäisi Maahan. Joten kaikki tämä tässä on vain pohdiskelua illan ratoksi. Mutta kuten tiedämme niin teoreettisesti tuollainen alus voidaan toteuttaa, mutta käytännössä edessä olisivat erittäin suuret tekniset ongelmat, jotta voidaan luoda tuollainen hyperavaruuden highway, jota pitkin voisimme vaeltaa pitkin Linnunrataa muutamassa sekunnissa.

Kuitenkin tuollainen madonreikä on välttämätön pitkillä avaruusmatkoilla, koska se mahdollistaa reaaliaikaisen viestinnän kotiplaneeetan sekä aluksen välillä, mutta radio- tai laserviesteihin tarvitaan kuitenkin vain hyvin pieni madonreikä, jonka läpi elektroni tai fotoni saadaan kulkemaan. Tuosta hyvin pienestä madonreiästä on vielä pitkä matka siihen, että satoja metrejä pitkä alus voisi syöksyä sen läpi. Ja joka tapauksessa madonreiän auki pitämiseen tarvitaan valtavia energiamääriä, ja vain stabiilista madonreiästä on hyötyä näissä tehtävissä.

Kuitenkaan termit “humanoidi” sekä “vieras sivilisaatio” eivät välttämättä liity mitenkään avaruustutkimukseen. Me ihmiset osaamme myös luoda oman humanoidin kasvattamalla ihmisen pienestä pitäen täysin erillään muista paikassa, missä vallitsevat meille vieraat moraalis- eettiset arvot. Tuolloin voidaan kasvattaa yksilö, jonka arvomaailma on meille niin vieras, että hän olisi kuin humanoidi. “Vieras sivilisaatio” voisi olla joku hyvin suljettu valtio, jossa vallitsevat meille “tavallisille” länsimaisille henkilöille vieraat arvot. Eli tässä sitten vain sanon, että sivilisaatio on yksilöiden joukko, joka koostuu tietyllä tavalla ajattelevista ihmisistä, joten ehkä meidän pitää sitten vain miettiä sitä, että olisiko jossain maapallolla ehkä tuollainen “vieras sivilisaatio”.

Teoreettisen fysiikan sekä muiden tieteenhaarojen teoreettisten laitosten työntekijöiden  on syntynyt monia upeita ratkaisuja, joita ei kuitenkaan ehkä koskaan voida oikeasti toteuttaa. Mutta kuitenkin teoria muuttuu nykyään monesti käytännöksi hyvin nopeasti, ja se tietenkin on kaikkien maailman ihmisten käsitettävä, että eilispäivän teoria on nykypäivän käytäntö, kuten esimerkiksi GSM-puhelimista voimme havaita. Vai kuka olisi vielä 1990-luvun alussa uskonut, että meidän normaaleihin matkapuhelimiin tulee tällaisia toimintoja, kuin mitä niissä nykyään on.

https://avoimenkoodinmaailma.blogspot.fi/

Einsteinin-Rosenin siltojen käyttö tähtienvälisessä matkailussa on vasta teoreettisella tasolla, mutta teoriassa noita madonreikiä voitaisiin käyttää myös vihamielisten planeettojen hallintaan

Kuvituskuvaa

Taas on tulossa uusi versio elokuvasta “Alien”, ja sen nimeksi tulee “Alien Covenant.” Sana “Covenant” merkitsee muuten englanniksi sitoumusta tai sopimusta. Oikeastaan sanakirjan mukaan sillä on useita eri merkityksiä, joten tässä sitten viittaan elokuvaan sen englanninkielisellä nimellä. Tuossa elokuvassa sitten esitellään joukko uusia erikoisefektejä, joiden toteutus varmasti vaatii todella paljon tietotaitoa. Tässä sitten pohditaan noiden erikoisefektien yhteyttä siihen, mitä kutsumme nimellä “futurologia”, eli tulevaisuuden teknisen sekä sosiaalisen kehityksen analysoimiseksi sekä uusien keksintöjen kautta yhteiskuntaan kohdistuvien vaikutusten ennakoimiseksi kehitetty tiede .

Noissa elokuvissa on muuten muutamia loistavia floppeja, kuten se että vaikka ihmiset tietävät alienin tarttuvan isäntäänsä iskemällä sikiön tuovan olion ihmisen tai muun uhrin kasvoille, niin missään vaiheessa noille miehille tai naisille ei olla jaettu mitään turvaverkkoja, joilla he sitten suojaisivat kasvonsa tuota oliota vastaan. Ja näin ei sitten sikiötä voisi siirtää uhrin kurkkuun sekä sitä kautta heidän vatsaansa. Tällaiset pienet virheet varmaan naurattavat joitain ihmisiä, joiden mielestä on mukavaa etsiä erilaisia floppeja elokuvista, joita markkinoidaan suurella rahalla kaikelle kansalle.

Kun mietitään esimerkiksi elokuvan TV-trailerissa näytetystä valtavasta skorpionin pyrstöä muistuttavasta telakointiasemasta, niin jos tätä rakennelmaa mietitään siltä kannalta, että joskus tulevaisuudessa ihmiskunta ehkä matkustaa tähtiin ja perustaa sinne tukikohdan, niin tietenkin tuollaisessa tukikohdassa pitää ottaa huomioon sellainen asia, että esimerkiksi avaruusalus voisi levittää sinne tappavia viruksia tai bakteereja, joten siksi se pitää ensin ottaa ikään kuin roikkumaan ilmaan. Samoin jos aluksen toiminta perustuu siihen, että siitä itsestään tehdään sähkömagneettinen “musta aukko”, niin silloin tietenkin tuo sähkövoiman siirtämiseen käytettävän järjestelmän pitäisi olla sen verran järeää tekoa, että se kestää energian pumppaamiseen alukseen, jonka massa kasvatetaan tuolloin riittävän suureksi singulaarin aikaansaamiseksi.

Kun kappaleen massa kasvaa tarpeeksi, niin silloin se ikään kuin putoaa pois meidän tuntemastamme 3-ulotteisesta universumista neljänteen ulottuvuuteen, jolloin se voisi matkustaa valtavan pitkiä matkoja “madonreikien” eli Einstein-Rosenin siltojen avulla. Ja vaikka matka madonreiän kautta tähdeltä toiselle ei onnistuisikaan, niin silti aluksen massan kasvattaminen olisi markan kannalta edullista, koska mitä painavampi alus on, niin sitä hitaammin aika sen sisällä kulkee. Syy miksi emme kuitenkaan ole oikeasti koskaan kokeilleet tuota mustaan aukkoon sekä singulariteettiin perustuvaa matkailua on se, että jos onnistumme luomaan tarvittavan energian, jotta voisi syntyä tuo keinotekoinen musta aukko, niin silloin saattaisi käydä niin, että emme ehkä sitten pääsisikään takaisin Maahan. Jotta tuo mielikuvituksellinen matka voisi onnistua odotusten mukaisesti, niin silloin tietenkin meidän pitäisi luoda sama energiamäärä tuolla kaukana, jotta alus voisi palata maan pinnalle.

Tähän liittyy sellainen ongelma, että jos lähdemme siitä, että tuollainen madonreikä voisi muodostua, niin meidän täytyy myöntää sellainen mahdollisuus, että emme ehkä voisi kuitenkaan kontrolloida madonreikiä mitenkään.  Koko teoria matkailusta avaruuden madonreiän kautta  perustuu siihen ajatukseen, että kaksi mustaa aukkoa laitetaan värähtelemään samalla taajuudella, jolloin ne voisivat muodostaa tuon kuuluisan Einsteinin-Rosenin sillan universumin läpi. Eli tuolloin luodaan sähkömagneettinen singulaari, joka laitetaan värähtelemään samalla taajuudella kuin joku taivaalla oleva tunnettu musta aukko. Ja jos tuo teoria on totta, niin silloin nuo mustat aukot muodostavat sillan toistensa väliin, jota pitkin alus voisi matkata toisella tähdelle. Mutta todellisuudessa maailmankaikkeudessa voi olla miljoonia mustia aukkoja, jotka värähtelevät samoilla taajuuksilla, ja tuolloin voi käydä niin ikävästi, että alus joutuu väärän mustan aukon läheisyyteen. Ja tuolloin sitten voi käydä niin, että alus putoaa vaikka tulikuumaan tähteen.  

Madonreikä itsessään on tietenkin olemassa oleva ilmiö, mutta se että voidaanko koskaan luoda tarpeeksi tehoa siihen, että tuollainen ihmisen luoma tunneli läpi maailmankaikkeuden siinä mittakaavassa, että avaruusalus voisi sen läpi matkata on puhtaasti spekulaatiota. Kuitenkin kaikkialla avaruudessa on madonreikiä, jotka ovat pienempiä kuin kvarkit, mutta kuitenkin niiden pituus voi olla niin suuri, että ne ulottuvat  vaikka toiselle puolen tunnettua maailmankaikkeutta jolloin ne ovat miljoonia valovuosia pitkiä.  Tuohon matkustustapaan liittyy sitten yksi perustavanlaatuinen ongelma. Nimittäin jos tuollainen sähkömagneettinen musta aukko jää ikää kuin auki planeetan kaasukehään, niin se saattaa imeä sen kaasukehän lävitseen, jolloin koko planeetta on vaarassa menettää kaasukehän, koska tuollainen musta aukko voi muuttua sellaiseksi, että se ikään kuin alkaa ruokkia itseään tuon painovoimakeskipisteen  ympärillä olevassa siirtymäkiekossa tapahtuvan ydinreaktion avulla. Eli tuollainen sähkömagneettinen musta aukko ei muuten kuin syntytapansa perusteella poikkea luonnollisista mustista aukoista.  

Sähkömagneettinen musta aukko synnytetään esimerkiksi pumppaamalla lasereilla tai elektronitykeillä johonkin kappaleeseen, jonka painovoima nostetaan silloin sille tasolle, että valokaan ei pääse sen pinnalta karkuun. Ja kätevin tapa tietenkin on pumpata tuohon kappaleeseen elektroneja, jotka saavat kappaleen painon nousemaan erittäin suureksi, mutta tietenkin tuon keinotekoisen mustan aukon muodostumiseen kuluu oma aikansa, ja siksi meidän pitää sitten vielä kehittää tehokkaampia tapoja tuottaa sähköä kuin nykyään. Eli tätä laitetta tuskin tullaan rakentamaan ennen kuin ihmiskunta saa käyttöönsä tehokkaan fuusioreaktorin. Ja sitä tuskin koskaan rakennetaan muualle kuin jonnekin Saturnuksen taakse, jotta se ei sitten vetäise maan ilmakehää lävitseen.

Tilanne milloin tuollainen musta aukko sitten riistäytyisi hallinnasta voisi olla edessä silloin, kun singulaari alkaa puristaa ympäröivää materiaalia kasaan aiheuttaen sitten spontaanin ydinfuusion, missä happi ja typpi-atomit alkavat yhtyä vapauttaen valtavasti energiaa. Samoin jos tuon kuvitteellisen madonreiän läpi saapuu avaruusalus valon nopeudella, niin silloin voi käydä niin, että planeetan kaasukehässä alkaa tapahtua ydinfuusio, joka sitten polttaa planeetan pinnan tulikuumaksi, ja jos alus törmää lisäksi palneetan pintaan, niin se hajoaa välittömästi ionipilveksi.  Kun pohditaan sitä, millaisia aluksia tuolloin tulevaisuudessa ehkä tullaan käyttämään, niin yksi mahdollisuus olisi tietenkin sellainen, että aluksen pinnalle valmistetaan eräänlaisesta nanoteknologian avulla valmistetusta silikonipohjaisesta yhdisteestä koostuva kerros, jossa tuohon materiaaliin on liitetty rauta-atomeja.

Kyseinen materiaali reagoi silloin magneettikenttään, jolloin sen muotoa voidaan muutella tarpeen mukaan, ja silloin voisi ihmisen käytössä olla aluksia, jotka muuttavat muotoaan, kuten joissain SciFi-elokuvissa tapahtuu. Tuollaisia lentolaitteita, joiden pinta muuttaa tarvittaessa muotoaan ilmeisesti kehitetään tällä hetkellä jossain AREA-51:n kaltaisessa huippusalaisessa laitoksessa, ja jos sellainen lentokone, joka on päällystetty muodoltaan mukautuvalla polymeerilla voidaan joskus toteuttaa, niin silloin tuota laitetta voidaan pitää uutena ilmailun vallankumouksena.

Kuitenkin jos palataan taas noihin interstellarisiin matkoihin, niin kun tuollaisen matkan jälkeen avaruusalus laskeutuu planeetan pinnalle, niin sen runkoon on varastoitunut valtavasti energiaa, joka sitten tietenkin pitää purkaa johonkin, koska jos tuollainen valtavan voimakkaalla sähkövarauksella varustettu laite laskeutuu jonkun kappaleen pinnalle, niin se purkaa varauksen tuohon kappaleeseen, mikä voi sitten aiheuttaa räjähdyksen sekä totaalisen tuhon.  Samoin jos tuollainen alus sitten lähestyy planeettaa hiukan liian kovalla nopeudella, niin silloin käy niin, että koko planeetta tuhoutuu tuon kappaleen aiheuttaman iskuenergian johdosta. Sama koskee myös singulariteettia, eli jos tuota madonreikää pitkin lähetetään kappale, niin saattaa olla niin, että se ilmaantuu toisesta mustasta aukosta valon nopeudella, jolloin kokonainen planeetta voi tuhoutua. Jos esimerkiksi humanoidi olisi oikeasti olemassa, niin se saattaisi ehkä esittää ajatuksia siitä, että lajien välille voidaan valmistaa tuollainen madonreikä.

Mutta tuon saman kuljettimen avulla voidaan planeettaa hallita hyvin tehokkaasti. Eli jossain skenaarioissa missä käsitellään vieraan älyn sekä ihmisen välisiä suhteita, on esitetty, että alien saattaisi hallita valloittamiaan alueita tällaisen laitteiston avulla. Tuossa maailmanlopun hypoteesissa humanoidit pelottelevat ihmisiä sillä, että he laittaisivat vaikka kiviä tulemaan tuollaisen singulaarin läpi, jolloin iskuenergia  tuhoaa koko planeetan.  Tämä on se syy, miksi esimerkiksi “Stargatea” ei oikeasti kannata ryhtyä rakentamaan, ennen kuin ihmiskunta on varmistunut siitä, että sen toisessa  olevilla mielikuvituksen luomilla. olioilla on myös meitä ihmisiä kohtaan  kohtaan hyvä tahto. Näet jos tuon singulaarin läpi syöksyy esimerkiksi tiiliskiven kokoinen kappale lähes valonnopeudella, niin silloin seuraukset olisivat varmasti kammottavia.  

http://kvanttimatkailua.webnode.fi