Toisten kampittaminen kuuluu nykyään myös valtioiden väliseen poliittiseen kanssakäymiseen

Wall Street Journalin juttu Helsingin tunneleista varmasti on aiheuttanut kiusallista huomiota Venäjällä, ja se lienee tietenkin kyseisen jutun tarkoitus. USA:n poliittisen johdon intresseissä olisi saada myös Suomi mukaan NATO:oon, koska tällä tavoin voitaisiin ikään kuin "imuroida" Venäjän liittolaiset pois sen ympäriltä, ja jokainen maa, joka ei kuulu NATO:oon on tietenkin USA:n sekä muiden tuon puolustusliiton johtavien maiden kannalta Venäjän potentiaalinen liittolainen. Ja kun puhutaan "likaisesta politiikasta", niin siihen kuuluvat erilaiset poliittiset ilveilijät, joiden tehtävänä on saattaa valtion johtoa ikään kuin hankalaan asemaan, ja ajaa sitä kohti tuota propagandan tahtipuikkoa heiluttavan tahon haluamaa ratkaisua.

Kun puhutaan vastuullisuudesta sekä ikävä kyllä myös totuudesta, niin tietenkin pitää muistaa se, että kaikkea mitä vastapuoli sanoo voidaan pitää aina "vastuuttomana", vaikka se olisi kuinka totta. Kaikki me ihmiset haluamme aina toimia "vastuullisesti" kaikissa maailman asioissa, mutta siihen me emme kuitenkaan aina kykene. Jos näemme valtion tai yrityksen johdon tekevän ratkaisuja, jotka vievät sen kohti perikatoa, niin olemmeko silloin vastuullisesti toimivia, jos emme tuota asiaa tuo esiin? Se että esimerkiksi meidänkin maassamme on paljon ihmisiä, joista olisi mukavaa nähdä maamme NATO:n jäsenenä ei varmaan kuitenkaan ainakaan auta sitä, että noita hyvin kiusallisia asioita ei vedettäisi ihmisten eteen.

Tämä pohjimmiltaan on informaatiosodan salaisuus, nimittäin tarkoitus on aina saattaa vastustaja hankalaan asemaan neuvottelukumppanin edessä, ja nolata tätä kaikin tavoin. On yksi asia, mitä maamme media ei juurikaan ole ottanut huomioon, kun se tekee juttuja esimerkiksi Informaatiosodankäynnistä: nimittäin myös CIA sekä SOCOM käyvät tuota sotaa, ja niillä ilmeisesti on tästä asiasta enemmän kokemusta kuin kenelläkään muulla toimijalla maailmassa. Eli mikään kovin ainutlaatuinen asia ei tämä Venäjän johtama Informaatiosodankäynti oikeastaan ole. Informaatiosodankäynnin periaate on tunnettu jo muinaisen Rooman ajoista lähtien.

Se on asia, millä perustellaan omat operaatiot sekä myös esimerkiksi trollataan kapinoita. Veikka ennen lehdistö oli helppo "puhdistaa", jotta asiat saatiin näyttämään siltä, miltä niiden haluttiin näyttämään, niin nykyään esimerkiksi ilmaisten blogipalveluiden olemassaolo on kaventanut mahdollisuutta olla julkaisematta asioita, jotka ovat olleet valtion johtajista kiusallisia. Näitä ilmaisia julkaisualustoja voidaan pitää yhtä vallankumouksellisina kuin Gutenbergin kirjapainotaitoa, ja Internetin aikaan ei voida enää estää lehtien jakamista vaikuttamalla kuljetuksiin tai estämällä lehtien painaminen.

Mutta kun puhutaan siitä, että nyt sitten Venäjän presidentti on Suomessa, niin tietenkin sen vuoksi kannattaa mediassa käyttäytyä kunnolla, eikä ainakaan tehdä mitään sellaisia kirjoituksia, jotka voidaan tulkita väärin. Joten sosiaalisessa mediassa kannattaa ottaa varovainen asenne siihen, kuinka paljon presidenttien vaatteita kehuu. Toivotaan kuitenkin että tämä valtiovierailu sitten sujuu rakentavassa ja hyvässä hengessä, eikä mitään provokaatioita tapahdu.

https://metsantarinoita.blogspot.fi/

YK:n nimissä tehty väkivalta on hyvin kaksijakoinen asia. Vastakkain ovat maailmanjärjestön uskottavuus sekä sen asema puolueettomana toimijana

YK:n nimissä käytetty väkivalta on erittäin ikävä asia, josta kuitenkin on tullut osa järjestön toimenkuvaa Bosnian sodasta lähtien. Kun rauhanjärjestö tulee paikalle puolustamaan siviilejä, pitää sen toiminnan toki olla uskottavaa. Ja jos esimerkiksi siviileille suunnattuja ruokakuljetuksia aletaan ryöstellä, pitää YK:lla olla käytössään keinoja, joilla se saa noita kuljetuksia turvattua. Mutta tuon järjestön ongelma on siinä, että koko sen doktriini eli toimintamalli perustuu siihen, että konflikti on valtioiden välinen. Mutta nykyaikaisten konfliktien ongelma YK:n kannalta on sellainen, että niissä on usein kysymys sisällissodasta, missä vastakkain ovat hallitukselle uskolliset joukot sekä sissiarmeija, jonka toiminta perustuu johonkin tiettyyn ideologiaan sekä tahtoon kaataa hallitus, joka toki voi olla aivan oikeasti vaaleilla valittu.

Noissa maissa missä sissitoiminta on ongelmana, on kuitenkin usein sellainen lainsäädäntö tai viranomaisten asenne työhönsä, että osa kansasta ei katso voivansa luottaa hallitukseen. Ja siksi nämä kansanosat aloittavat sitten sissisodan hallitusta vastaan. Tuon sodankäynnin ominaispiirre on se, että pienet sekä huomaamattomasti paikasta toiseen liikkuvat sissiryhmät saattavat aiheuttaa suhteettoman suuria tuhoja, koska heidän taktiikkansa on usein “iske ja juokse”-tyyppinen.

Nämä taistelijat siis soluttautuvat kohteen lähelle, ja sitten tyhjentävät rynnäkkökiväärit esimerkiksi poliisiasemia tai sotilasparaateja kohti, joilla iskuihin saadaan sitten näyttävyyttä. Samoin pommi-iskut ovat noiden järjestöjen tavaramerkkejä, mutta jossain vaiheessa nuo järjestöt voivat sitten siirtyä käyttämään suoranaista terroria, mutta toki myös valtion turvallisuusorganisaatiot saattavat lavastaa terrori-iskuja, jotta saisivat oikeutuksen koville otteile. Kuitenkin sissien joukossa varmasti on joka kerta ollut henkilöitä, jotka ovat toimineet vastoin järjestön ilmoittamia periaatteita.

He saattavat olla esimerkiksi ulkomaisia taistelijoita, joita sitten ei enää taistelujen jälkeen kaivata tai sitten nuo henkilöt ovat tehneet julmuuksia kummallakin puolella. Nämä ihmiset varmaan eivät voisi muuta odottaa kuin pitkiä vankeustuomioita tai hirttoköyttä, kun he jäävät kiinni. Tunnetuin sissien puolella taistellut ulkomaalainen lienee Che Guevara, joka oli kotoisin Argentiinasta, mutta sitten liittyi Fidel Castron johtamiin sisseihin. Hänet surmattiin Boliviassa, kun tuo mies oli lähdössä kohti kotimaataan.

Tuollaiset sissi-organisaatiot eivät juurikaan käytä esimerkiksi lentokoneita, koska niistä ei niille ole mitään hyötyä, vaan liikkuminen tapahtuu julkisia liikennevälineitä käyttäen, jolloin noiden taistelijoiden löytäminen ihmisten seastaon vaikeaa. Kuitenkin syy siihen, miksi sissi-armeijoita ei juurikaan huomioida YK:n toimintamalleissa on se, että nämä järjestöt määritellään hyvin helposti terroristeiksi, joiden kanssa ei haluta neuvotella ollenkaan. Ja sitten tietenkin voidaan myös todeta, että jos järjestöön kuuluu noin 500 henkilöä, niin se ei sitten varmasti myöskään kovin suurta osaa kansasta edusta.

Tuollaiseen sissisotaan kuuluu myös se, että julmuuksia tehdään puolin sun toisin, eli kiduttaminen sekä vangittujen teloittaminen ovat molemmilla puolilla käytössä olevia menetelmiä, joiden tarkoitus on herättää pelkoa. Tuollaiset sissijärjestöt sitten myös suurentelevat voimaansa, eli keskellä yötä seiniin kirjoitellaan tekstejä, joissa niiden toimintaa ylistetään. Ja silloin tietenkin ihmisten pelko on todella suurta, kun kaikki tietävät, että jos noista miehistä puhutaan pahaa, niin silloin saattaa dynamiitilla täytetty reppu lentää tuollaisen ihmisen pihalle. Kun sitten tällaisia sissisotia lähdetään purkamaan, niin tietenkin tilanne on se, että osa noista sisseistä on tietenkin iskenyt myös siviilejä vastaan.

Tai sitten myös hallituksen joukot ovat teloittaneet siviileitä, eikä suinkaan anteeksianto ole aina varauksetonta. Vaan molempien puolten kuolemanpartioiden jäseniä murhataan varmasti vuosienkin päästä, koska osa näistä miehistä on esimerkiksi pahoinpidellyt vangittuja erittäin pahasti. Ja tuollainen teko  ei varmaan koskaan unohdu. Mutta ongelmia sitten tulee sellaisessa tilanteessa, että toinen osapuoli pettää esimerkiksi rauhansopimuksen, ja aloittaa pidätykset, jotka koskevat vain toista konfliktin osapuolta. Nimittäin YK:n toimintamalli on sikäli erikoinen, että sissijärjestöjen jäseniä  eivät suojele kansainväliset sopimukset.

Heitä saa kansainvälisen lain mukaan kohdella rikollisina, vaikka näiden henkilöiden kohteet olisivat “laillisia”. YK:n toimivaltuudet koskevat perinteisesti vain valtioiden välisiä konflikteja, ja valtioiden sisällä toimivia sissiliikkeitä taas kohdellaan oletusarvoisesti rikollisina. Kun noita toimintamalleja lähdettiin aikoinaan luomaan, niin silloin tietenkin ajateltiin, että sissijärjestöt murskataan valtiollisen asevoiman toimesta ilman muuta, ja siksi näitä sisäisiä levottomuuksia ei juurikaan olla huomioitu.

Kuitenkin sissisotaa käyvät  järjestöt voivat tietenkin olla toisten valtioiden tukemia, ja niiden aseistus voi olla todella hyvää. Eli vaikka mikään valtio ei tätä myönnä, niin esimerkiksi Afrikassa toimiville sisseille on myyty tehokkaita panssarintorjunta-aseita sekä FIM 92 Stinger ja SA-7/SA-14 olkapäältä laukaistavia IT-ohjuksia, joilla voidaan tehokkaasti tuhota lähellä maan pintaa lentäviä esimerkiksi DC-3:sta rakennettuja “gunship-lentokoneita”, joihin asennetut  sivulle ampuvat gatling-konekiväärit ovat erittäin tehokkaita nimenomaan sissejä vastaan toimittaessa. Tuollaisilla aseilla voidaan kuitenkin vahingoittaa myös strategisia pommittajia tai matkustajakoneita, jos niitä käytetään niin, että terroristit tai sissit soluttautuvat lentotukikohdan tai siviili-lentokentän lähelle, ja käyttävät noita aseita laskeutuvia tai nousevia koneita vastaan.

Kun YK:sta puhutaan, niin silloin sen tietenkin pitää olla luotettava toimija, jotta sodat saadaan estettyä. Ja kuitenkaan YK ei saa ryhtyä sellaiseksi organisaatioksi, joka suojelee sitten rikollisia. Eli karrikoiden voidaan todeta, että mikään moottoripyöräjengi ei varmaan ole se, mitä varten maailmanjärjestö on perustettu. Eräässä kirjassa muuten esitettiin hyvin kaksijakoinen ajatus siitä, että mitä jos maailmanjärjestön johtajalla olisi käytössään salamurhaajien joukko, jonka tehtäviin kuuluisi surmata esimerkiksi sotaa lietsovia valtion johtajia.

Tuo kirja oli muistaakseni joku poliittisten murhien historiaa käsittelevä opus, ja siinä tällaista ajatusta valtion johtajiin sekä muihin sodanlietsojiin suunnatuista salamurhista perusteltiin “pienemmän pahan käsitteellä”. Eli olisiko oikein, että yhden mielipuolen takia kuolee miljoonia ihmisiä. Kuitenkin tuollaista salamurhaajien ryhmää voidaan varmasti käyttää väärin. Tuon takia tällaiset salamurhaajat ovat varmasti vieraita demokratialle, mutta sitten tietenkin tulee aina mieleen sellainen asia, että mitä jos joku ei sitten halua noudattaa esimerkiksi rauhansopimusta, ja sitten aloittaa entisten vihollistensa vainoamisen?

Tai mitä jos sitten joku käyttää esimerkiksi tulitaukoja omien ammusvarastojensa täyttämiseen? Mitä silloin pitää tehdä? Kuitenkin tuollaisia asioita puhuvat henkilöt eivät näe sitä mahdollisuutta, että esimerkiksi YK:ta voidaan johtaa harhaan eli sille annetaan tekaistua tietoa esimerkiksi pidätyksistä. Siinä on kysymys, mitä jokainen voi itse miettiä. Kuitenkaan salamurhat eivät varmasti ole mitään kovin hyväksyttäviä tapoja hoitaa konflikteja, mutta kuitenkin on tilanteita missä sodat jatkuvat loputtomiin, ellei sitten jotain radikaalia ryhdytä tekemään.

http://yknasema.webnode.fi

Peliteoria sekä sivistyksen aamunkoitto ja yhteiskunnan sekä valtioiden välisten toimintojen kehityksen tarkastelua tuon teorian näkökulmasta

Peliteoria on eräs sosiologiaan, yhteiskunta- sekä erityisesti sotatieteisiin sekä evoluutioon liittyvistä teorioista, joiden mukaan organismi pyrkii aina maksimoimaan oman etunsa. Tuolloin tietenkin tulemme siihen päätelmään, että myös valtio voi käyttäytyä kuin mikä tahansa organismi, ja siksi valtiota voidaan verrata esimerkiksi portugalin sotalaivan kaltaisiin maneetti- tai muurahaisyhdyskuntiin. Noiden yhdyskunnissa elävien eläinten vahvuus on siinä, että ne toimivat ryhmänä yhteisen edun saavuttamiseksi, ja noissa yhdyskunnissa on sellainen yhteinen piirre, jonka mukaan sen yksittäinen jäsen voidaan uhrata yhteisön edestä, joka toimii kuin yksi ainoa valtava supereliö.

Tuollainen käytös missä yksilö antaa kaikkensa yhteisön edestä takaa esimerkiksi vaeltaja-muurahaisten menestyksen, mutta aina välillä ne joutuvat tekemisiin esimerkiksi muurahaiskarhujen kanssa, jotka verottavat melkoisesti niiden populaatiota, ja tietenkin myös muut muurahaiset ovat noiden vaeltajien kanssa oppineet elämään. Ne ovat rakentaneet pesiä, joissa niiden on helppoa elää sekä suojella omia toukkiaan. Ja näiden muurahaisten menetys perustuu siihen, että ne viljelevät erästä sientä, joka suojelee niitä sotilas- eli vaeltaja-muurahaisilta, joiden kitiinikuoreen tarttuessaan tuo sieni sitten valtaa urinsa ruumiin.

Kekomuurahainen taas selviää tuosta sienestä siten, että  ne pitävät aktiivisesti huolta toistensa kitiinikuorista, ja pyykivät itöt pois toistensa päältä, jotta ne eivät sitten saisi niiden rihmoja omaan kehoonsa, koska jos tuon sienen rihma tunkeutuu noiden muurahaisten kuorissa oleviin  hengitystä varten oleviin aukkoihin, niin silloin sieni surmaa uhrinsa tehokkaasti.  Kun pohditaan yhdyskunnissa elävien eliöiden olemusta, voidaan ajatella sellaista asiaa, että ehkä vieras äly olisi jotenkin muurahaisen kaltainen olio, joka tarvitessaan älyä liittää esimerkiksi tuntosarvensa yhteen, jolloin ne voivat liittää aivonsa yhteen, ja tällöin tuo muuten ehkä hyvinkin primitiivinen laji sitten voi aina välillä innovoida yhdessä uusia asioita, ja kun innovointiprosessi sitten on loppu, niin sen yksilöt voivat toimia kuin robotit ja toteuttaa tuon innovaation.

Valtiotieteelliseltä näkökannalta katsoen myös kansakunnat ovat kuin muurahais-yhdyskuntia, joiden jäsenet tekevät työtä yhteisen päämäärän eteen. Samoin valtiot puolustavat kansalaisiaan muiden valtioiden harjoittamalta sen kansalaisiin kohdistuvaa oikeudetonta toimintaa vastaan. Samoin valtiolla ei ole maata antaa muille loputtomasti, joten valtion pitää puolustaa itseään omaan alueeseensa  kohdistuvia  anastus-yrityksiä vastaan. Kansat siis käyttäytyvät kuin yhdyskunnissa elävät eläimet kun ne koettavat saada aikaan sellaisia asioita, joilla ne voivat maksimoida oman etunsa. Mutta peliteoria on muutakin kuin vain yksilön oman edun maksimoimista.

Nimittäin kaikilla eliöillä on muutamia vaistoon perustuvia toimintoja, joilla ne ikään kuin varmistavat lajin säilymisen, ja tuollaiset lajille välttämättömät toiminnot ilmenevät esimerkiksi eräillä muurahaisilla kuten  termiiteillä sekä muutamilla muilla yhdyskunnissa elävillä eläimillä, joilla on erityinen sotilas-kasti, joka suojelee näitä olioita muiden lajien hyökkäyksiltä. Samoin kerran jo tässä tekstissä olen maininnut, että on olemassa muurahaisia joita kutsutaan sotilas- tai vaeltajamuurahaisiksi, koska ne eivät rakenna pesää, mikä tietenkin saa aikaan sen, että koko yhdyskunta saattaa esimerkiksi hukkua, kun rankkasateiden aika tulee, tai sitten loispistiäinen munii niiden kuningattaren päähän, mikä saa yhdyskunnan munantuotannon päättymään, jolloin se sitten näivettyy kuoliaaksi. Nämä aggressiiviset isokokoiset muurahaiset ryöstelevät esimerkiksi toisten muurahaislajien pesiä, ja vievät niistä toukat omiksi orjikseen. Termiitteillä on tuota hyökkäystä vastaan erityinen sotilaskasti, joka on varustettu erittäin suurilla leuoilla, joiden tarkoitus on surmata pesään tunkeutuvat muurahaiset.

Sitten tietenkin koska kyseessä on peliteoriaan kuuluva toiminto, ja kirjoitelma sitten käsittelee peliteoriaa, niin silloin voidaan muistuttaa siitä, että jopa kaikkein kovimmilla sekä parhaiten varustetuilla hyökkääjillä on heikkoja kohtia, joita niiden viholliset varmasti sitten oppivat hyödyntämään. Luonnossa peliteoria ilmenee sellaisena toimintana, että kaikille hyökkäyksille on kehittynyt vastahyökkäys-taktiikka, joka saattaa olla hyvin erikoinen. Esimerkiksi tietyt loismuurahaiset hyödyntävät tuota sotilasmuurahaisten tapaa hyökätä toisten lajien pesiin, ja sitten nämä muurahaiset alkavat näytellä orjiksi lähteviä toukkia, mistä sitten seuraa yleensä koko sotilas-muurahaisten yhdyskunnan kuolema.

Tuo pieni muurahainen asettuu muurahais-kuningattaren tuntosarvien väliin, ja samalla työntää myrkkyään kuningattaren hermostoon, mikä saa sen käyttäytymään vihamielisesti muuta yhdyskuntaa kohtaan. Samalla tuo pieni muurahainen munii tuon muurahaisyhdyskunnan kuningattaren munien suvullisesti hedelmöitettyjen munien päälle, jolloin sen toukka sitten syö nuo kallisarvoiset kuningatar-toukkia sisältävät munat poskeensa.  Samaa tekee myös maantiepistäinen mehiläisille, eli tuo pieni loispistiäinen munii munansa nimenomaan kuningatarmehiläiseen, joka sitten infektoituu sekä tietenkään ei tuolloin enää pysty tuottamaan munia sekä uusia yksilöitä, jolloin yhdyskunta tulee kuolemaan. Samoin on olentoja, jotka kääntävät vihollisen parhaat aseet sitä itseään vastaan. Ja yksi niistä on pieni punkki, joka asettuu termiittisotilaan valtavan leuan pohjaan, ja sitä kautta sitten soluttautuu tuon olennon pesään.

Se nimittäin kopioi itselleen termiitti-kuningattaren lähettämän kemiallisen kutsun, ja ikään kuin huijaa tuota sotilasta viemään itsensä kuningattaren kammioon, jossa se sitten alkaa syödä kuningatar-munia, ja samalla tuo pieni vieras sitten syö poskeensa kuningattaren hajuelimet, joilla se komentaa alaisiaan. Tuo sitten saattaa aiheuttaa myös kuningattaren kuoleman, koska se ei enää kykene ottamaan yhteyttä alaisiinsa, ja koska se sitten on menettänyt tuoksun, jonka avulla se hallitsee muita, niin silloin saattaa käydä niin, että joku pesän vartijoista havaitsee oudon olennon kuningattaren itsensä hedelmöittämien munien läheltä, ja sitten koska tuota feromonia ei enää ole, niin alaiset sitten repivät tuon entisen pesän hallitsijan kappaleiksi. Tällaisia asioita hyödynnetään nykyaikaisessa aseteknologiassa. Eli vaikka nanoteknologia sekä UCAV:t ovat valtaamassa taivaita, niin kuitenkin voidaan sanoa, että niitä vastaan kehitettyjä vasta-aseita on jo olemassa.

Yksi niistä on tietenkin ECM (Electronic Counter Measures) laitteisto, joka estää noiden robottien kommunikoinnin päämajansa kanssa. Mutta tietenkin myös erilaisia “loislentokoneita” voidaan käyttää esimerkiksi UCAV:n tuhoamiseen. Tuollaiset “loislennokit” asettuvat taisteluvälineiden pinnalle, ja sitten ne vain “roikkuvat” sen pinnasta. Tuollaiset nanokokoiset lennokit voivat joko auttaa paikantamaan UCAV:n tukikohdan GPS:n avulla, ja sitten esimerkiksi raskaat pommittajat voivat hyökätä tuohon tukikohtaan. Tai sitten noita hyökkääviä robotteja varmasti yritetään myös hakkeroida. Eli niitä voidaan yrittää ottaa hallintaan, ja sitten kun nuo koneet laskeutuvat tukikohtiin, niin silloin hakkerit voivat sen avulla hyökätä noita paikkoja sekä niissä olevia installaatioita vastaan. Tuolloin UCAV:stä tulee ikään kuin Troijan hevonen, joka käännetään sen luojia vastaan.

Tai sitten joku valtio rakentaa vain kopion jostain lennokista, ja sitten ohjaa sen vaikka lentotukialuksen komentosiltaa päin. Kuten tästä voitte huomata, niin kaikille aseille kehittyy vasta-aseita, kuten esimerkiksi panssarivaunuja vastaan kehitettiin sinko, joka on tarpeeksi kevyt, jotta sitä voidaan kuljettaa yhden miehen voimin, ja jonka läpäisykyky riittää tankin tuhoamiseen. Mutta sitten tietenkin sinkomiesten päänmenoksi on kehitetty kiikarikivääreitä sekä pieniä helikoptereita, joiden avulla nuo miehet voidaan eliminoida tehokkaasti. Eli tuolloin käytetään samoja tekniikoita kuin tarkka-ampujien etsinnässä sekä eliminoinnissa. Mutta tietenkin sinko on edelleen tehokas ase, jos sillä päästään ampumaan piilosta.

Tuolloin käytetään samoja taktiikoita kuin kiväärin kanssa toimittaessa, mutta kohde on vain isompi. Mutta sinko mainitaaan tässä kuitenkin vain varusteena, joka on kehitetty voittamattomana pidettyä asetta eli panssarivanua vastaan, ja tietenkin sitten alettiin kehittää panssareita, jotka kestävät onteloammuksen suunnattua paineiskua, mutta tietenkin on kehitelty singon ammuksia, joissa on esimerkiksi hiilivetyä tuon ammuksen kuoren sisällä, mikä tehostaa räjähdysvaikutusta. Nimenomaan sotilaat ovat ottaneet peliteorian omakseen, ja esimerkiksi ydinaseita koskevia taktiikoita sekä strategioita hiotaan tuon teorian kannalta.

Ydinaseiden tukikohtien suunnittelusta on olemassa kaksi pääasiallista koulukuntaa, joista toinen vannoo raskaasti panssaroitujen kiinteiden ohjus-siilojen nimeen, ja toinen taas korostaa liikkuvuutta, jolloin järjestelmän selviäminen iskusta perustuu siihen, että tätä ydinasetta ei havaita ennen laukaisua. Kuitenkin myös ohjus-siiloissa olevien ohjusten tuhoaminen voi olla vaikeaa, koska niitä voidaan puolustaa ABM (Anti Ballistic Missile) järjestelmillä, vaikka toki STEALTH-lentokoneet voivat iskeä noita siiloja vastaan esimerkiksi (A)JDAM (Atomic JDAM) eli ydinkärjellä varustetuilla täsmä-aseilla.

Täsmäpommien kanssa toki on opittu elämään, ja ECM-järjestelmien avulla voidaan GPS-hakeutuvien pommien tarkkuutta pudottaa tehokkaasti, ja jos ilmakehän yläosiin muodostetaan plasmakerros, niin silloin GPS-signaali ei pääse sen lävitse, eikä myöskään pitkän matkan radioaaltojen avulla tapahtuva kommunikaatio toimi. Sitten tietenkin voidaan siirtyä laserin avulla tapahtuvaan kommunikaatioon, mikä ei ole niin helposti häirittävissä kuin radioaaltoihin perustuva viestintä, mutta laserin ongelma on se, että tuo laite ei kykene viestimään esimerkiksi näköesteen läpi, mikä rajoittaa sen käyttöä.

Eikä laserin avulla tapahtuva viestintä ole myöskään mitenkään helposti hyödynnettävissä esimerkiksi taktisessa tilanteessa, koska tuo laitteisto pitää suunnata erittäin tarkasti. Jos viestintään taas käytetään LED-valoja, niin silloin tietenkin vihollisen suuntimomiehet sekä infrapuna- ja valoa vahvistavilla tähtäimillä varustetut tarkka-ampujat voivat helposti havaita tuon valon, jota voidaan häiritä savulla. Mutta kuitenkin tuollaisen raskaasti panssaroidun tukikohdan lähelle voidaan tuoda sitten SADM  (Special Atomic Demolition Munition) tai sen henkilökuntaan voidaan kohdentaa salamurha-operaatioita. Toisaalta esimerkiksi avaruussukkula voi tehdä myös tuollaisesta raskaassa tukikohdassa olevasta aseesta erittäin vaikeasti tuhottavan.

Näet jos tuo ase laukaisee avaruuteen kiertoradalle sijoitettavan FOBS (Fractional Orbital Bombardment System)  taistelukärjen, niin silloin sukkulan avulla voidaan isku perua. Sukkulaohjelmaa arvosteltiin aikoinaan siitä, että tuon välineet avulla voitiin avaruuteen laukaistut strategiset taistelukärjet sitten kerätä takaisin maahan, jolloin myös Minutemanilla tai SS-18-ohjuksilla voi olla samanlaisia tehtäviä kuin strategisilla pommikoneilla. Toki noita kiertoradalla olevia asejärjestelmiä voidaan tuhota SIS (Satellite Integrated System) aseilla. Tuollaiset ehkä siviili- kuten viestintä- yms. tehtävissä toimiviin satelliitteihin liitetyt ydinaseet laukaistaan ehkä hyvinkin yllättäen  avaruudessa, jolloin niiden avulla voidaan saattaa avaruuteen sijoitetut FOBS-aseet sekä GPS-satelliitit toimintakyvyttömiksi. Nuo aseet tietenkin tuhoavat myös tiedustelu- ja muita taistelun tukemiseen tarkoitettuja satelliitteja, jolloin esimerkiksi kohteiden määrittäminen sekä muu viestintä ehkä valtameren takana olevan päämajan kanssa vaikeutuu.

Myös GPS-satelliitteja voidaan tuhota  tappaja-satelliittien avulla, mutta myös esimerkiksi mannertenvälisten ohjusten parvia voidaan vahingoittaa elektromagneettisella aseella sekä räjäyttämällä ydinaseita niiden keskellä, jolloin EMP- eli sähkömagneettinen pulssi vahingoittaa myös vihollisen komentojärjestelmiä, mikä estää laukaisukoodien lähettämisen esimerkiksi ohjus-sukellusveneille. Mutta tietenkin myös ABM eli vastaohjusten kehittäminen on vähentänyt strategisten ydinaseiden merkitystä, mutta tietenkin myös näitä aseita kehitetään jatkuvasti. Monet nykyaikaiset ydinaseet ovat sellaisia, että niissä on erittäin ohut taistelukärki, mikä tietenkin vähentää kineettistä energiaa käyttävien aseiden tehoa, koska kapea neulamainen taistelukärki tarjoaa vaikean maalin kohti tuleville ohjuksille.

Tuollainen erittäin kapea taistelukärki voi myös tunkeutua maahan, ja aiheuttaa maanjäristyksiä joilla sitten voidaan vaurioittaa vihollisen tukikohtia todella pahasti. Samoin iskut päämajoja vastaan tehdään nykyään niin, että samaan kohtaan ammutaan useita ydinaseita peräkkäin, mikä lopulta sitten varmasti avaa myös komentojärjestelmän bunkkerien katon. Liikkuvan päämajan kuten lentokoneeseen sijoitetun komentokeskuksen  tuhoaminen tietenkin on helppoa, jos se satutaan havaitsemaan ja hävittäjät ehtivät hyökätä sitä vastaan. Samoin EMP-aseet voivat vaurioittaa noita koneita erittäin vakavasti. Mutta kuten tiedämme, niin ABM-järjestelmät kehittyvät jatkuvasti, ja laseraseiden tulo myös tälle sektorille on varmasti odotettavissa.

Nuo järjestelmät ovat sellaisia, että niissä käytetään valtavia kilometrien pituisia hiilimonoksidi-lasereita, joiden päissä on hiukan pientä radioteleskooppia muistuttava peili, joka sitten ohjaa tuota sädettä kohti kohteitaan. Ja hyökkäys toiselle puolen maailmaa tapahtuu sitten sillä tavalla, että lasersäde lähetetään maapallon kiertoradalla olevien peilien kautta kohti kohdettaan. ABM-järjestelmät ovat aiheuttaneet sen, että myös kiertoradalle ollaan lähettämässä magneettirataan perustuvia asejärjestelmiä, joiden teho perustuu kineettiseen energiaan.

Äärimmäinen esimerkki tällaisesta järjestelmästä on “PROJECT THOR”, jossa ydinkäyttöinen satelliitti laukaisee harjateräksen kappaleita erittäin pitkän magneettisen “gaussin radan” läpi, ja tuo järjestelmä voi nostaa ammuksen nopeuden jopa 20 000 kilometriin tunnissa, jolloin sen sisältämä iskuenergia tuhoaa kohteen erittäin tehokkaasti. Mutta vielä vaikuttavampi laite on ainakin teoriassa mahdollista toteuttaa. Se on äärimmäinen versio ratatykistä (railgun), ja oikeastaan tämä väline olisi pelkkä avaruuteen asennettu LHC (The Large Hadron Collider) -kiihdytin, joka sitten vedetään suoraksi. CERN:issä oleva LHC-kiihdytin on laite, jolla ammutaan atomien ydinten hiukkasista irti esimerkiksi kvarkkeja sekä higgsin bosoneja.

Jos tuo LHC-kiihdytin muutetaan lineaariseksi hiukkaskiihdyttimeksi, ja sen läpi ammutaan raudasta tehtyjä kappaleita, niin osuessaan maapalloon voi tuollainen kappale sitten tuhota kokonaisen planeetan. Lineaarikiihdyttimen rakentaminen avaruuteen ei ole niin vaikeaa, kuin mitä ihmiset usein ajattelevat. Tuo kiihdytin voidaan rakentaa moduuleista, jotka laukaistaan avaruuteen useilla kantoraketeilla, ja nuo moduulit voivat olla oikeastaan aivan tavallisia satelliitteja, joiden läpi kulkee magneettirata. Käyttövoimansa tuollainen superase voisi sitten saada aurinkopaneeleista, joita voidaan liittää sen jokaiseen moduuliin. Eli tällaisia välineitä sekä niiden käyttöä varmasti pohditaan tällä hetkellä monissa esikunnissa päällä maan. Samoin tuollainen äärimmäinen ratatykki sitten voisi joskus pelastaa ihmiskunnan, jos esimerkiksi asteroidi Ceres sattuisi syöksymään kohti maapalloa. Tuolloin kyseisellä aseella, josta voidaan käyttää vaikka nimeä "PROJECT ODIN" voidaan ampua rautakappale, joka muuttaa tuon asteroidin plasmasta koostuvaksi pilveksi.


http://peliteoria.webnode.fi

Täysimittaisen sodan uhka on siis sisällytetty uuteen turvallisuuspoliittiseen mietintöön

Rikollisilta takavarikoituja palvelimia

Sodasta sekä sen ottamisesta huomioon turvallisuuspolitiikkaa suunniteltaessa voidaan aina keskustella siitä, mikä on perinteinen sota? Perinteisessä mielessä sodankäynti on esimerkiksi panssarivoimien avulla tapahtuva valtion haltuunotto tai pahimmassa tapauksessa pelkkä ydinasein tapahtuva infrastruktuurin tuhoaminen,missä tuo valtio vain neutraloidaan, niin että jäljellä on pelkkiä raunioita. Tuon operation toteuttaminen kuitenkin helpottuu, jos vihollisen komentojärjestelmää sabotoidaan sekä sen ammusvarastoihin asetetaan aikapommeja, jolloin asevoimien operointikyky laskee.

Kun puhutaan perinteisestä sodasta, missä valtio vallataan panssariaseen sekä taisteluhelikopterien yhteisoperaatiolla, niin se alkaa jokaisessa skenaariossa ”pienten vihreiden miesten operaatiolla”. Siinä pyritään valtion johdon sekä sotilaallisen komentojärjestelmän jaseniä sekä teknisiä komponentteja tuhoamaan mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi kommandojoukkojen suorittamilla salamurha- sekä muilla sobotaasioperaatioilla, joissa esimerkiksi öjyn varmuusvarastoihin asennetaan tuhopanoksia sekä esimerkiksi mikrobeja ja myös hävittäjiä sekä aamusvarastoja  pyritään varustamaan sellaisilla räjähteillä, joilla ne saadaan tuhottua vähän ennen kuin vihollisen suorittama haltuunotto-operaatio aloitetaan. Tuolloin hakkerit voivat pyrkiä luomaan esimerkiksi kulkulupia, jotta omat agentit pääsisivät huomaamatta kohteidensa kimppuun.

Yleensä noissa operaatioissa käytetään muoviräjähteitä, tarkkuuskivääreitä sekä muita vastaavia aseita ja mahdollisesti myrkkykaasuja sekä puhelinkeskusten järjestelmiä ja voimalinjoita pyritään miinoittamaan sekä tietokoneviruksin että fyysisin pommein, jotta valtio olisi mahdollisimman haavoittuva tuon hyökkäyksen alkaessa. Eli noilla operaatioilla pyritään varmistamaan sellainen asia, että vastapuoli ei kykene toimimaan tehokkaasti sekä kontrolloidusti. Eli tietokonevirukset voivat toimia siten, että niiden avulla voidaan  ehkä avata joitakin ovia, joista räjähdemiehet pääsevät sitten asentamaan panoksia. Samoin esimerkiksi tiedonvälitystä voidaan häiritä viruksilla, joita solutetaan vaikkapa lehdistön käytössä oleviin tietokoneisiin.

Esimerkiksi tietokonemaailman filoviruksia eli makroja, voidaan käyttää esimerkiksi viime hetkellä siihen, että vapaa tiedonvälitys saadaan tuhotuksi, ja samoin niiden avulla voidaan tehostaa erikoisjoukkojen toimintaa. Mutta kuten tiedämme, niin silloin kun valtiota vastaan hyökätään, niin tietenkin käytössä on tuolloin useilla eri keinoilla tapahtuva hyökkäys, missä käytetään samaan aikaan useita eri menetelmiä täsmäpommeista tarkka-ammuntaan joita tehostetaan  esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiin, joilla pyritään estämään tietokoneiden toimintaa, ja kaatamaan valtiollisia kotisivuja. Samoin voidaan sanoa, että kun sotaa ryhdytään valmistelemaan, niin tietenkin täytyy omalle kansalle sanoa jotain.

Tuolloin esimerkiksi venäjän johto voi käyttää sellaisia argumentteja,että Suomessa on hyökätty vaikkapa sen edustustoa vastaan tai sitten hyökkäystä voidaan perustella jotain muuta Mainilan laukausten  variaatiota hyödyntäen, eli esimerkiksi suomalaista ohjusvenettä voidaan syyttää Venäläisen sota-aluksen tulittamisesta, ja tietenkin esimerkiksi joukkojenkuljetusalukset ovat sota-aluksia. Kun puhutaan esimerkiksi puhtaasta palvelunestohyökkäyksestä, niin tuota varten pitää tietenkin rakentaa palvelinkeskus, jolla sitten tuota kohdejärjestelmää kuormitetaan spammila tai ”echo request”-pyynnöllä, ja tuollainen keskus voidaan rakentaa johonkin asuntoon.

Kuitenkin tuo palvelin voidaan kytkeä irti estämällä tuon verkkosegmentin toiminta katkaisemalla sen yhteys yleiseen Internetiin, mutta näiden välineiden ongelmana on siinä, että kuka tahansa voi sen ostaa. Tavallisista PC-tietokoneista sekä W(L)AMP (Windows (Linux) Apache MySQL PHP) ohjelmistosta voidaan rakentaa sopiva palvelin, joka sitten voi toimia myös piraattiserverinä. Ja välillä noita palvelimia löytyy poliisin ratsioissa, mutta välillä ei niiden haltijaa tahdo löytyä mistään. Kyseisiä välineitä on käsitelty hanskat kädessä, jolloin niihin ei jää sormenjälkiä, ja myös komponentteja on käsitelty hiilivedyllä, jotta niihin ei jää hajujälkiä, joita voidaan käyttää hyväksi hajutunnistuksessa.

Huolestuttavaa tässä on se, että tällainen toiminta saattaa olla kohdennettu esimerkiksi tiettyjä yrityksiä vastaan, ja esimerkiksi kehitysasteella olevien tietokonepelien tai ohjemistojen jakaminen netissä ilmaiseksi saattaa syöstä yhtiön hyvin nopeasti konkurssiin. Tuollaisella piraattiohjemien jakamisella voidaan helposti raivata liike-elämästä pois kilpailijoita. Mutta myös yhtiöiden toimintaa voidaan hyvin tehokkaasti häiritä suuntaamalla sen reittiittimiin tai kotisivuihin jatkuvia”echo request”-pyyntöjä, ja samalla tekniikalla voidaan estää esimerkiksi NORAD:in palvelimien toiminta. Eli ne eivät tuossa palvelunestohyökkäyksessä sitten estettäisiin asevoimien johtoa saamasta yhteyttä joukkoihinsa, jolloin vihollinen saa siitä sitten etua, kun se alkaa panssarivoimien avulla  vallata jotain valtiota. Joten tämän takia tuollainen perinteinen sota varmaan alkaa erikoisasein tapahtuvalla operaatiolla, mitä sitten laajennetaan täysimittaiseksi sodaksi ja sitä kautta ydinsodaksi.

marxjatalous.blogspot.fi