The starship of tomorrow

(Picture 1)

Kimmo Huosionmaa

Why Starcraft or the body of space telescope is good to be the triangle shape, is the question, what might be interested people. The triangular shape allows making more powerful radios or DEW (Directed  Energy Weapons) than any other shape. In the middle of this triangular body is one very strong maser and both sides are two weaker radio transmitter. That's why this shape is so good for spacecraft.


The maser what is in the middle of the triangle collects the radiation, and that would raise the power of that system. If the system uses one powerful antenna, the problem of that system would be overheating. And three smaller transmitters would keep the heating problem under control. The use of maser would make the signal more clear than using the normal radios. The coherent signal, what has only one frequency would carry messages far away from the transmitter.


Also, visible light can be used, but this would need that some optical telescopes would equip with light cells, what makes possible to read about those messages. The transmission would happen by binary codes, and the marks what would be used are zero and one. So this system is actually similar to the normal Internet. But the range of communication would be extremely long. The signal must be allowed to read, even if it would send from thousand astronomical units from earth.


If we think that this triangular shape would be used in some laser satellites or weapons, the system works like communication system. There would be three lasers, and those rays would be collected with the central laser to one very powerful ray, what would burn every other satellite. If we would have enough budget, we would make the 300 meters long triangular spacecraft. That spacecraft would not ever land to other planets, but it can travel in the solar system, and offer its crew very good room for their trip.


That spacecraft size would be so huge, that it must build at the space, and at the planet operates robots, what would make the flight more comfortable and also safer, because the crew would not be infected by those planets bacteria.  And that kind of vehicles would need laser-cannons to protect them against asteroids, but there would be a danger, that this giant spacecraft would become the military system. This kind of system would be very useful in many military space operations like catching opponents satellites and investigating their electronics and secrets in that giant laboratory, what might look like Imperial Starcruiser from the Star Wars movies.

Sources:

Picture 1.

https://www.koniec-swiata.org/wp-content/uploads/2016/08/tajna-flota-kosmiczna-600x300.jpg

https://crisisofdemocracticstates.blogspot.fi/

http://crisisofdemocracticstates.blogspot.fi/p/the-starship-of-tomorrow.html

Marsin muuttaminen Maan kaltaiseksi voi joskus tulevaisuudessa olla totta

Marsin pintaa luotaimen kuvassa
(Kuva: NASA)

”Marsin aikakirjat” on viehättävä romaani siitä, kuinka Mars-planeetta joskus tulevaisuudessa ehkä muutetaan Maan kaltaiseksi. Syy siihen, miksi Marsin muuttaminen elämälle suotuisaksi planeetaksi on niin vaikeaa, johtuu siitä, että siellä Auringon valo on niin paljon heikompaa kuin Maassa, että planeetan kaltaistamisessa käytetyt yksisoluiset levät eivät ehkä kykenisi elämään tuolla planeetalla, ja samoin tuon planeetan kaasukehän tiedetään olevan sen verran ohut, että Auringon UV-säteily kuitenkin vaarantaisi tuon operaation. Tietenkin noita organismeja kuten leviä sekä yhteyttäviä bakteereja voidaan kylvää Marsin erämaihin, ja ainakin Vales Marinerasin rotkolaaksossa voisivat nuo operaatiossa käytettävät lajit sitten elää. Kyseisessä kirjassa Marsia lämmitetään kuumentamalla sen kuita valokaarien avulla, niin että ne sitten toisivat lämpöä tuon planeetan karuille tasangoille, mikä sitten saisi sen pinnan alla olevat hiilidioksidisulkeumat kaasuntumaan, mikä nostaa planeetan pintalämpötilaa.

Marsin kiviaines voi sisältää melkoisen määrän kidevettä, joten jos kidevesi olisi käytettävissä, niin silloin vettä voidaan tehdä tuolle punaiselle planeetalle lähetettävässä ydinvoimalassa, jossa Marsin pintaa kuumennetaan erittäin kuumaksi, jolloin tuo planeetalta ehkä löytyvät vesivarat saadaan vapautettua, mutta sitten ongelmia tulee ravinnon sekä planeetan pinnan erittäin alhaisen lämpötilan kanssa, missä sitten noiden organismien aineenvaihdunta hidastuu, ja silloin niiden tehtävä eli yhteyttäminen häiriintyy. Tietenkin aluksi voidaan käyttää jättimäisiä kasvihuoneita, joissa jotain yhteyttävää arkkibakteeria viljellään, ja noiden bakteerien tuottamaa happea voidaan sitten johtaa tuon planeetan kaasukehään, josta sitä kautta muokataan sellaista, että siinä voisivat normaalit Maasta tuodut eliöt elää.

Mutta tietenkin UV-säteily on ongelma, joka voidaan ratkaista paksuntamalla planeetan kaasukehää näiden arkkibakteerien avulla, mutta se sitten vaatisi vettä sekä sitä, että tuolle bakteereille sopivaa maa-ainesta löytyisi, jotta bakteeria voitaisiin lopulta päästää luontoon kasvamaan. Muuten tuollaisten kasvihuoneiden käyttö tietenkin veisi todella paljon aikaa, ja tietenkin esimerkiksi ydinvoiman käyttö tarve varmasti ajaisi tuon projektin alas, syynä olisivat projektin kallis hinta sekä luonnonsuojelulliset näkökohdat, koska reaktorin sekä muiden tukilaitteiden valmistaminen tuolla planeetalla olisi valtavan kallis operaatio, ellei sitä sitten tehdä robottien avulla. Mutta silloinkin kyseessä on tähtitieteellisen kallis projekti, jonka ongelmana olisi reaktorin vaatiman uraanin vieminen Marsiin tai sen kaivaminen planeetan pinnasta. 

Tässä kuvitteellisessa operaatiossa Marsiin lähetettäisiin täysin automaattinen robottitehdas, joka valmistaa tarvittavia robotteja, jotka kykenevät valmistamaan tarvittavat rakenteet tuota operaatiota varten, jonka arvioitu alkamisaika olisi ehkä vuoden 2200 tienoilla. Tuolloin ihmiskunta ehkä on jo matkannut asteroidivyöhykkeelle, ja silloin tietenkin käytössä olisi virtuaalitodellisuus sekä tehokkaat tekoälyllä varustetut robotit, joiden avulla ihminen voisi suorittaa niin sanottuja ”nojatuolimatkoja” pitkin aurinkokuntaa.

Kauko-ohjattavien sekä autonomisten robottien avulla voisi ihminen mennä sinne, mihin ei koskaan ole edes ajateltu voitavan mennä. Tuollaisten korkeasti kehittyneellä ja mutkikkaalla tekoälyllä varustettujen robottien käyttö olisi varmasti monien tutkijoiden sekä avaruushallinnon päätöksentekijöiden mielestä hyvin kannattavaa, koska tuolloin ei kalliisti koulutettujen tutkijoiden sekä insinöörien tarvitse viettää suurta osaa elämästään jossain avaruusaluksessa, vaan he voisivat suorittaa tehtävänsä istuen kotonaan tai toimistossaan, jolloin nämä henkilöt voisivat ottaa osaa muihinkin ohjelmiin kuin vain siihen yhteen.

Kuitenkin Marsin pintalämpötilaa voitaisiin nostaa hyvin tehokkaasti lämmittämällä sen kuita hyvin voimakkaasti, jolloin planeetan pinnan alla olevat hiilidioksidi sulkeumat kaasuuntuisivat. Tuo lisääntyvä hiilidioksidin määrä nostaisi sitten Marsin pintalämpötilaa edelleen, ja samalla paksuuntuva kaasukehä sitten myös nopeuttaa planeetan lämpötilan nousua sekä lisää mikrobitoimintaa.

Syy miksi tässä operaatiossa tietenkin pitää käyttää aluksi arkkibakteereja, johtuu siitä, että nuo bakteerit sitten voivat muodostaa proteiinikuoria ilman varsinaista humusta eli valmista biomassaa, ja yksi kiinnostavimmista vaihtoehdoista olisi käyttää sellaisia mikrobeja, jotka kykenevät pelkistämään rautaa, jolloin rautaoksidista saataisiin happea paneetan kaasukehälle. Kuitenkin alhainen lämpötila on tietenkin ongelmallinen asia. Marsin lämpötilaa voidaan kuitenkin nostaa kuumentamalla sen kuita Phobosta sekä Deimosta esimerkiksi suuntaamalla niihin voimakkaita radio- tai mikroaaltoja, mutta koska kyseessä on kaksi hiilestä muodostunutta asteroidia, niin nuo asteroidit voitaisiin muuttaa valtaviksi hiilivastuksiksi.

Silloin asteroidin molempiin päihin voidaan kiinnittää elektrodit, ja tuon kappaleen viereen laitetaan ydinvoimala, josta saatava sähkövirta kuumentaa noita kuita. Kuitenkin kaikkein paras vaihtoehto olisi hybridiratkaisu, missä noihin punaisen planeetan kuihin pumpataan energiaa useilla eri välineillä, eli planeetan pinnalla sekä sen kiertoradalla olevien mikro- tai radioaalto-lähettimien avulla noiden kuiden pintaa kuumennetaan, ja syy miksi tähän ei kannattaisi käyttää laseria, on se että tuolloin noiden Marsin kuiden saama sätelyenergia jakaantuu tasaisemmin, jolloin ne eivät räjähdä kappaleiksi. Jos käytetään radioaaltoa, niin se vaatii tuolloin kahta lähetintä, jotta kappale saadaan kuumenemaan, ja tuolloin on vaara, että kohde räjähtää lämpölaajenemisen takia kappaleiksi.

Syy miksi sätely kannattaa kohdistaa ensin Marsin kuihin johtuu siitä, että jos tuo energiateho sitten johdetaan suoraan planeetan pintaan, niin se sitten vaarantaa siellä olevat installaatiot. Jos ajatellaan oikein fundamentalistisia ajatuksia esimerkiksi sähkövirran toimittamiseksi Mars-planeetalle, niin kaikkein paras kuviteltavissa oleva vaihtoehto olisi valtavan tehokas radiomaser, jolla sitten sähköä siirretään läpi avaruuden, kuten esimerkiksi Teslan Vanderbilt-kokeessa tehtiin.

Tuolloin käytettävän sähkötehon vain pitää olla niin kauhean paljon suurempi, jotta tuo laitteisto sitten kykenisi toimittamaan tarpeeksi sähköä radioaaltojen muodossa Marsiin, että tätä mahdollisuutta tuskin kovin helposti otetaan käyttöön, mutta teoriassa se toimisi niin, että keskellä radiomasereiden ryhmää olisi yksi tehokkaampi maser, joka sitten ikään kuin vetää muiden tuohon säteeseen kohdistettujen heikompi tehoisten maserien säteet mukaansa, jolloin saadaan aikaan valtavan voimakas radioaalto. Jos tuo koherentti radioaalto osuu johonkin kesken matkaa Marsiin, niin silloin tuo kappale varautuu valtavan voimakkaalla sähkövirralla, ja jos joku alus sitten tuon jälkeen sattuu telakoitumaan  johonkin avaruusasemaan, niin tuloksena olisi tilanne, missä se toimisi kuin valtavan voimakas sähköpamppu, joka lamauttaa tuon kohteen elektroniikan.

https://marxjatalous.blogspot.fi/

Nikola Tesla säväyttää edelleen, ja ehkä sähköä voidaan tulevaisuudessa siirtää ilmassa radiomaserin avulla

"Teslan torni" jota hän käytti aikoinaan kokeissa,
joissa testattiin sähkön toimittamista ilman läpi.
Koe epäonnistui koska laite ei käyttänyt
suunnattua radiolähetintä, vaan levitti
radioaaltoja ympäriinsä. . 

Nikola Tesla oli Serbialainen keksijä, joka kehitti aikoinaan induktiomoottorin, mutta samalla hän tutki monia muitakin sähkömagnetismiin liittyviä ilmiöitä, joista yksi on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi ajatukseksi. Vanderbiltin kokeeksi kutsutulla laitteistolla voisi olla valtava kapasiteetti  kun pohditaan sitä, millä kauas stratosfääriin lähettäville tiedustelua sekä kommukaatioverkon tukitehtäviä hoitaville ilmalaivoille saadaan toimitettua sähkövirtaa siellä missä kaamos peittää maan moneksi kuukaudeksi.

Alkuperäisen vanderbilt-kojeen ongelmana on se, että se ei kykene lähettämään tarpeeksi kohdennettua radioaaltoa ilmassa, mutta jos siihen liitetään radiomaser, jolla voidaan luoda äärimmäisen tarkasti suunnattava radioaalto niin sillä sitten voidaan toimittaa myös erittäin suuria jännitteitä sekä voimakasta sähkövirtaa ilman läpi.  Vaikka sähkön toimittaminen ilman läpi, niin että siinä ei käytetä johtimia saattaa kuulostaa erittäin monimutkaiselta sekä tarpeettomalta ratkaisulta, niin sitä voitaisiin käyttää esimerkiksi Kanadan erämaissa sekä Etelämantereella olevien tutkimusasemien sähkön toimittamiseen, eli tuolloin rannikolle rakennetaan voimala, josta vedetään sitten tuollainen langaton sähköverkko sisämaahan, jolloin ei tarvitse käyttää johtimia, joihin muodostuu jäätä, mikä sitten vaarantaa sähkön toimitukset.

Saattaa olla että tuollainen radiomaser-järjestelmä aiheuttaa jonkin verran hävikkiä sähköverkossa, mutta kuitenkin sellainen hävikki voidaan hyväksyä ainakin tuollaisissa äärioloissa, missä korjaukset ovat tavattoman kalliita.  Samoin tällaisten laitteiden avulla voidaan toimittaa sähkövirtaa esimerkiksi Etelämantereen tai Siperian päällä leijuville ilmalaivoille, joiden tarkoitus on tarkkailla maalla tapahtuvaa toimintaa sekä tarjota esimerkiksi kommunikaation tukipalveluita vaikka öljyä tai kaasua tuottavilla laitoksille. Tuollaisten ilmalaivoihin asennettavien kommunikaatio- sekä havaintolaitteistojen tarve on erittäin suuri silloin kun esimerkiksi arktisella alueella tapahtuu onnettomuus, jolloin pelastushenkilökunnan täytyy pystyä kommunikoimaan tehokkaasti sekä toimia koordinoidusti. Tällainen tilanne voi tulla eteen silloin, jos esimerkiksi ydinkäyttöinen alus ajaa karille Barentsin merellä.

Tai sitten tällaista järjestelmää voidaan hyödyntää myös öljynporausmiehistöjen pitäessä yhteyttä Gazpromin päämajaan, ja tietenkin esimerkiksi Murmanskin tukikohdan valvonnassa siitä voisi olla hyötyä, koska tuollainen ilmalaiva voi leijua paikoillaan vuorokausien ajan kerrallaan. Noiden laitteiden avulla voidaan valvoa huomaamattomasti sekä tehokkaasti suppeita alueita tutkien kaukoputkien sekä infrapunalaitteiden avulla, ja niitä voidaan käyttää myös erilaisten tapahtumien valvomiseen.

Samoin nämä ehkä täysin automatisoidut laitteet voivat seurata vaikkapa laivoja, ja äänittää kaiken mitä niiden kansilla sekä komentosilalla puhutaan. Tutkaan tai laseriin perustuvat etämikrofonit hyödyntävät sitä, että puhe saa aikaan sen, että talon ikkunat sekä seinät värähtelevät. Tuo värähtely aiheuttaa sen, että pinnan etäisyys tuohon laitteeseen muuttuu vajaa tuhannesosamillimetrin, ja nuo laitteet mittaavat tätä eroa, joka sitten dekooderin avulla muutetaan ääneksi. Ja vaikka kohteessa olisi muuta melua, voivat nykyaikaiset tietokonejärjestelmät erotella ihmispuheen tuon äänen seasta.

 Ongelma vain on se, että tuollaiset ilmalaivat tarvitsevat elektronisiin järjestelmiinsä sähkövirtaa, jota tietenkin tuotetaan hybridijärjestelmillä, missä päivällä käytetään aurinkokennoja, mutta yöllä taas esimerkiksi pieniä dieselgeneraattoreita, mutta ongelma on siinä, että jossain vaiheessa tuon ilmalaivan pitää tulla tankkaamaan, ja varsinkin napa-alueella ei ole talvella auringonvaloa auttamaan tehn tuotossa. Ja esimerkiksi Antarktiksella tuollaiset monikäyttöiset modernit Zeppelinit voisivat tukea napojen tutkimusta monilla tavoin, eli ne voivat tukea retkikuntien kommunikointilaitteita, kuljettaa varatelttoja tai rakennustarvikkeita ja muita tavaroita tuonne autioille jäälakeuksille sekä paikallistaa ihmisiä ja etsiä jääkannen alla olevia muodostumia tutkan avulla, sekä tarjota esimerkiksi paikan, missä lääkäri voi hoitaa luunmurtumia onnettomuuden sattuessa.

Toisin sanoen ne voivat toimia ilmassa leijuvina lääkäri-keskuksina, eli niiden tilat voidaan varustaa myös lääkinnällisiä tarpeita silmällä pitäen, ja tukea kaikkia muitakin operaatioita, mitä tuolla asumattomilla seuduilla tehdään. Mutta noiden laitteiden pitää saada sähkövirtaa toimiakseen, ja siksi Teslan vanha yritys lähettää sähkövirtaa ilman kaapeleita voisi toimia tuolla kaukana Antarktiksella, eli tuolloin esimerkiksi laivassa voisi olla radiomaser, joka lähettää valtavan voimakkaita radioaaltoja, jotka suunnataan tuohon ilmalaivaan tai siitä riippuvaan antenniin, joka sitten kerää sähkövirran kyseisen laitteen akuille.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/