Kaupunkien- ja työmaiden infrastruktuurin sekä kulttuurin että asenteiden muutos saavat aikaan autoilun vähenemistä

T-mallin Ford joka aikoinaan teki
autoilusta koko kansan asian

Nuorten asenne autoilua kohtaan on muuttunut todella paljon viime aikoina, ja enää autoa ei pidetä enää statussymbolina samalla tavoin kuin ennen kertoo Helsingin Sanomien juttu muuttuvasta kaupunkikulttuurista. Nykyään autottomuus ei ole mitenkään erityisen leimaavaa, koska esimerkiksi Helsingissä tai muissa suuremmissa kaupungeissa ovat parkkipaikat melko kalliita.Mutta myös esimerkiksi yksinkertainen parkkipaikkojen puute saavat aikaan sen, että nykyään ihmiset eivät niin mielellään enää hanki autoja. Eikä autolla ole samaa asemaa statussymbolina kuin ennen, jolloin kaikilla ihmisillä oli auto perheessä. Jos sitä ei ollut, niin asiat olivat huonosti.

Samoin jos opiskeluaikana sattuu joku ajamaan ylinopeutta, niin silloin on budjetti sekaisin pitkän aikaa. Mutta myös polttoaineen hinta saa aikaan sen, että autolla ei niin paljoa ajeta kuin ennen, ja siksi saattaa käydä niin, että akku menee tyhjiin, jolloin startti on hiukan vaikea suoritus, koska akku pitää ladata ennen ajoa. Eikä kukaan halua varmasti maksaa myöskään turhista vakuutuksista. Oli syy mikä vain, niin silloin jos ihminen ei aja autoa, niin hän ei varmasti myöskään ajajana kehity, ja silloin saattaa auto jäädä hankkimatta.

Kuitenkin asenteiden muutokseen vaikuttaa myös se, että työpaikoilla on otettu käyttöön verkkotyötiloja, joissa työntekijät voivat työskennellä etänä. Ja se sitten onkin tuonut uusia ongelmia työajan suhteen. Koska kun työläinen alkaa tehdä etetyötä, pitää hänen silloin jakaa aikaansa itsenäisemmin kuin ennen, ja tuolloin ei kukaan tule kellokorttia vahtimaan. Tuolloin jos henkilö ei ole mitenkään totutellut siihen, että hänen tulisi tehdä työnsä ilman ohjausta, ja ikään kuin ”johtaa itseään”, niin silloin tietenkin saattaa käydä niin, että työtä ei olla tehty kunnolla.

 Keskusteltaessa siitä onko etätyö oikeasti yhtiölle hyväksi, niin silloin tämä asia pitää erottaa ekologisuudesta. Jos etätyö onnistuu, niin silloin tietenkin sillä on varmasti posetiivinen vaikutustyöympäristöön, ja tietenkään omaa pöytäkonetta ei mihinkään etätyöhön käytetä, vaan noihin töihin käytetään vain niitä koneita, jotka on sitä varten asennettu. Ja tuolloin voidaan tietenkin työajan käyttöä valvoa tarkemmin, kun työ tehdään yhtiön antamilla läppäreillä, joilla on pääsy verkkoon. Missään tapauksessa ei ole mahdotonta hoitaa asioita niin, että etäpäivänä riittää se että työ on tehty, ja se voi olla linja sellaisissa yrityksissä, jotka eivät tee työtä minkään salaisen asian parissa. Tuolloin saattaa työpäivä sitten olla selvä sillä, että työläinen vain lähettää vaikka pyydetyn Excel-taulukon pomolle sähköpostiin, ja sillä sitten on työpäivä tehty.

Mutta aina välillä tulee eteen yhtyöitä, joissa käsitellään sellaisia asioita, mitä ei missään varmaan edes kukaan normaali ihminen voisi kuvitella käsittelevänsä. Siinä sitten varmasti kyse on suuresta tietoturvarikkeestä, jos vaikka joku ydinase-expertti laittaisi nuo välineet pomonsa sähköpostiin, tai SUPO:n päällikkö lähettäisi operatiivisia suunnitelmia kavereidensa Gmailiin. Mutta muuten tavallisissa yhtiöissä varmaan riittää se, että työ tulee tehdyksi. Kuitenkin saattaa olla niin, että etätyö aiheuttaa vaikeuksia siltä kannalta, että jos henkilöllä on huonot IT-taidot tai sitten hän vain ei osaa tehdä työtä ilman ohjausta, niin silloin seurauksena on todella vakava tilanne, missä annettu tehtävä voi jäädä kokonaan tekemättä, jos henkilö sitten tekee kaikkea muuta kuin tuota tehtävää. Etätyössä voidaan hyödyntää nykyaikaisia tietojenkäsittelylaitteita kuten WEB-kameroita sekä pikaviestimiä, joiden avulla voidaan pitää verkkopalavereja ihan mihin aikaan hyvänsä.

Kuitenkin tuo aika pitää sitten sopia, ja muutenkin nettipalvereihin pitää suhtautua sillä tavoin kuin normaaliinkin palaveriin suhtaudutaan, jolloin tietenkin muut asiat jätetään pois mielestä. Se missä työtilassa tuo palaveri pidetään on tietenkin jokaisen meistä itse päätettävä. Kuitenkin jos yhtiön johto haluaa pitää etyöpäiviä, niin se on heidän asiansa, ja silloin myös alaiset niitä pitävät, jos niin satutaan määräämään. Etätyö varmasti sitten kuitenkin auttaa myös ekologisen kehityksen ylläpitämisessä, koska se ei edellytä henkilön matkustamista työn ja kodin välillä, ja silloin tietenkin tulee eteen tilanne, missä jossain yhtiöissä saattaa käytännöksi muodostua sellainen, että työläiset valitsevat itse tekevätkö he töitä kotitoimistoissa vain jossain muualla.

Mutta kun keskustellaan työpaikan infrastruktuurin kehittämisestä, niin tulevaisuuden yhtiöt saattavat toimia siten, että niillä ei ole oikeastaan toimitiloja ollenkaan, vaan kaikki työ tehdään etätyön kautta kannattavilla tietokoneilla, jolloin fyysiseksi osoitteeksi käy joku postilokero, vaikka tietenkin kaikki mahdolliset asiat tehdään nykyään tai  viimeistään lähitulevaisuudessa niin, että printtejä ei enää käytetä ollenkaan, koska salasanoilla suojatut PDF:t sekä muut dokumentit ovat turvallisempia kuin paperit, ja kun keskustellaan erityisistä suojauksista, joita voidaan noissa dokumenteissa käytellä, niin niiden tallenusohjelmissa voi olla käytettävissä sellainen asetus, että vain luettelossa olevat koneet ovat sellaisia, että niillä voidaan tuo dokumentti avata. Tuolloin kyse on koneen sarjanumerosta, joka on osa salausavaimen purkualgirytmiä. Eli osa tuosta todennuksesta voi olla ihmisen näppäilemä numerosarja tai salasana, mutta osan taas antaa tietokone automaattisesti. Ja tietenkin koneessa voi olla myös sormenjälkitunnistin, joka sitten ilmoittaa valvojille, mikäli käyttäjä on eri henkilö, kuin se jolle kone on luovutettu.

Ja jos tässä oikein kunnolla aletaan luoda teorioita siitä, mitä tuolloin voi tapahtua, niin silloin saattaa esimerkiksi joku Loran-asema kohdentaa tuohon pisteeseen, missä konetta käytetään kaksi kapeaa radioaaltokeilaa, jolloin joku parapsykologi sitten alkaa miettiä sitä, kuinka jostain henkilöstä jää jäljelle vain tuhkakasa. Tai sitten Predator-lennokki alkaa siirtyä kohti tuota pistettä, jolloin tuo onneton sitten voi saada panssarintorjuntohjuksen oman asuntonsa ikkunasta sisään.

Mutta toisaalta jos ajatellaan esimerkiksi stenologisia menetelmiä, missä esimerkiksi kuviin upotetaan toinen tiedosto, missä voi olla mitä vain informaatiota, niin silloin tietenkin voidaan ajatella niin, että jos henkilöllä ei ole tuota tarvittavaa purkuavainta, ei hän myöskään saa silloin oikeaa dokumenttia näkyviin. Tuolloin hän näkee kyllä PDF:n, jossa saattaa olla esimerkiksi joku asiakirja, mutta vain tietty johtaja saa tuosta asiakirjasta sen kuvan, mikä pitää sisällään luottamuksellista tietoa. Tuolla tavoin eliminoidaan tarve katsella ihmisten olkapään yli, kun he availevat dokumentteja. Nuo dokumentit voivat myös pitää sisällään loogisen pommin, joka sitten tuhoaa tietojärjestelmän, mikäli näitä dokumentteja yritetään availla sellaisella tietokoneella, mikä ei ole listalla.

Eli tietokoneessa voi olla sellainen kirjautuminen, että siinä käytetään sekä kuvaa että myös perinteistä salasanaa. Ja jos kone avataan pelkällä salasanalla, niin silloin ei noiden dokumenttien salattu sisältö sitten aukea, vaan jotta nuo tiedostot saadaan näkymään niin, että niissä oleva salattu sisältö aukeaa, niin silloin täytyy käyttää sekä kuvaa että salasanaa. Ja noissa salasanoissa voi sitten olla sellainen aspekti, että jos henkilö antaa tietyn sanan, niin silloi turvamiehet saavat hälytyksen, että hänen niskaansa on painettu ase. Mutta kun puhutaan etätyöstä, niin nykyaikaiset tietokoneet mahdollistavat myös sen, että yhtiöllä ei ole fyysistä toimitilaa ollenkaan, vaan kaikki työläiset työskentelevät etänä.

marxjatalous.blogspot.fi

Autoveron muutos sekä tieverkon yksityistäminen ovat varmaan edessä, ja tuo asia käydään ehkä läpi samalla tavoin kuin autokatsastuksen yksityistäminen aikoinaan käytiin.

Auto on ihmisille ikään kuin pyhä lehmä, ja siihen kajoamista on pidetty jotenkin pyhänä asiana, ja tämä hallituksen aikomus ruveta yksityistämään maanteitä varmasti on pantu merkille kaikkialla, koska näitä maanteitä on rakennettu verovaroilla, ja siksi ihmiset ovat niiden ilmaisuutta pitäneet pyhänä asiana. Mutta kuten tiedämme, niin asioissa sitten on myös kääntöpuolensa, mikä näkyy autokannassa siten, että maassamme on liikenteessä suhteellisen paljon ajoneuvoja, joiden ikä on melko korkea, ja niissä ei ole käytössä uusinta tekniikkaa, mikä parantaa turvallisuutta sekä alentaa saasteiden määrää.

Ajoneuvoverotus on maassamme todella korkealla tasolla, mikä sitten on aiheuttanut tuon äsken mainitun ilmiön. Samoin maamme kaupunkien infrastruktuuria suunniteltaessa ei ole autojen koon kasvua otettu huomioon, joten esimerkiksi kaupungeissa ei ole tarpeeksi parkkipaikkoja kaikille autoille, tai ne ovat liian pieniä isoille ajoneuvoille.

Myös sakotuskäytäntö on maassamme sellainen, että jos henkilö on opiskelija, niin hän ei varmaan kovin paljoa uskalla autoa ajella, koska esimerkiksi yliopiston opiskelijan opintotuesta ei sitten paljoa sakkoja maksella. Kun ihmiset eivät enää aja autolla, niin se johtaa polttoaineen vähittäismyyntikaupan vähenemiseen, ja sitten öljy-yhtiöt tekevät sellaisen liikkeen, että ne korjaavat tuota myyntihintaa, jotta voivat kompensoida saamansa tappion, ja se sitten vie sellaiseen kierteeseen, mikä lopulta voi aiheuttaa vahinkoa koko öljyteollisuudelle.

Eli kun hintoja nostetaan, niin silloin taas jää uusia autoja parkkipaikoille, ja ihmiset sitten siirtyvät käyttämään julkista liikennettä. Tämä tietenkin vähentää myös liikenteestä kerättävien sakkomaksujen määrää, joka näkyy sitten sakkotulojen vähenemisenä. Se mitä itse tuosta kehityksestä ajattelen, on se että bussin käyttöön tottuu, ja sitten tietenkin auto jää useammin myös hankkimatta, kun koulussa ollessa ei sitten opi ajamaan, kun auto on jatkuvasti parkissa. Kun taas puhutaan auton verotuskäytännöstä, niin itse olen sitä mieltä, että tuo että auton omistamisesta laskutetaan, on jotenkin väärin.

Järki tietenkin sanoo niin, että bensiini ja diesel sitten tuottavat noita paljon puhuttuja saasteita, ja maanteitä pitkin liikkuvan auton renkaat kuluttavat noita tienpintoja, joten sitä mukaan järkevää olisi suunnatta verotusta siten, että autojen käytöstä maksetaan, eikä siitä että se seisoo tallissa. Mutta tietenkin on monia ihmisiä, joita tämä asia varmasti suututtaa, ja he ovat esimerkiksi ammattiautoilijat sekä ihmiset, jotka käyvät esimerkiksi reissutyössä, missä he sitten liikkuvat autoilla. Tuon takia autojen verotus on ikään kuin ”pyhä asia”, vaikka tietenkin myös reissutyössä käyvien henkilöiden auto sitten tuottaa ilmansaasteita, ja ammattiliikenteen käytössä oleva auto sitten kuluttaa tien pintoja. Kun puhutaan siitä, miksi kaikki asiat ovat niin vaikeita, kun ne koskevat liikennettä johtuu muustakin, kuin siitä että auto mielletään ikään kuin ”vapaan ihmisen merkiksi”, kuten Henry Ford aikoinaan asian ilmaisi.


Hän halusi että jokaisella amerikkalaisella on T-mallin Ford autotallissaan, ja tuo mies teki aikoinaan valtavan omaisuuden tuolla Fordilla, koska hän otti tehtaissaan käyttöön liukuhihnan, mikä takasi sen että työläisiä ei tarvinnut kouluttaa pitkään, vaan hän oppi hyvin nopeasti vääntämään pultteja, ja sitten jos työläinen kapinoi, niin hänet voitiin helposti korvata uudella. Vaikka liukuhihna takasi sen, että autoja valmistui nopeammin, niin sillä oli se kääntöpuoli, että työtehtävät muuttuivat mekaanisiksi, ja tuon takia esimerkiksi nykyisissä autotehtaissa sitten työt tekee robottien armeija, joka ei koskaan kapinoi ja joka ei koskaan mene lakkoon, ja joka osaa tehdä tuotteen suoraan CAD-kuvasta. Tuo on vain yksi osa totuutta. Autoilijat ovat iso ryhmä ihmisiä, joita kukaan poliitikko ei halua suututtaa.

Sen takia on ollut tärkeää, että autoille ei määrätä kohtuuttomia maksuja, koska se saattaa ärsyttää monia ihmisiä. Mutta myös autoista on perinteisesti kerätty joukko maksuja, joista yksi on tietenkin polttoainevero, joka sitten on kartuttanut valtion kassaa. Mutta samalla myös ylinopeussakot ovat lisänneet valtion tuloja, ja tietenkin myös poliiseja on työllistetty tuon nopeusvalvonnan tiimoilta. Mutta kun verrataan autoja esimerkiksi juuri GSM-liittymiin, niin silloin kyllä ihmettelen sitä, miksi autojen maksuja ei siirretä niille ihmisille, jotka tuota liikennevälinettä käyttävät? Eihän GSM-liittymääkään makseta siksi, että se lepää taskussa, vaan ihminen valitsee sellaisen liittymän, jossa on palveluita mitä hän käyttää. Kun puhutaan esimerkiksi ICT-alan työläisistä, niin suurin osa heistä voisi varmaan työskennellä kotoaan käsin, mikä laskee tietenkin työnantajien kustannuksia, koska silloin heidän ei tarvitse maksaa työmatkakorvauksia.

Esimerkiksi kotisivuja voidaan suoraan tehdä kotona, ja sitten ryhmän vetäjä lähettää tälle tekijälle kommentit sekä korjausehdotukset vaikka messengerillä, ja etätyö sitten on myös yhteiskunnalle halvempaa kuin autoilu. Ja Internetin yli tapahtuva toiminta tietenkin on sellaista, että silloin kaikki voidaan hoitaa reaaliajassa, ilman että kukaan ei juutu ruuhkaan. Eli etätyö on sellaista, mitä voidaan ajatella tulevaisuuden työn muodoksi. CAD-piirustukset voidaan lähettää Internetin kautta suoraan työmaalle, ja mobiililaitteiden avulla tapahtuva kommunikaatio takaa sen, että esimerkiksi rakennustarkastusta ei tarvitse kutsua paikalle, ellei jotain näytettävää ole, ja myös vaikkapa metsuri voi lähettää tukeista ja työalueestaan kuvia suoraan Metsäliiton päämajaan, jotta he voivat tarkastaa, että mitään sieniä ei ole tulossa sahatavaran joukkoon, ilman että noiden asiantuntijoiden täytyy käydä jokainen tukkikasa henkilökohtaisesti läpi.

Tuolla tavoin voidaan sitten lahopuut sekä muu epäilyttävä puuaines siirtää suoraan sellaiseen paikkaan, mihin noita lahopuita voidaan turvallisesti varastoida, eli ne ohjataan suoraan sellunkeittoon tai lämpövoimalaan, jotta noita tukkeja ei sitten joudu mihinkään, missä on sahatavaraa. Ja samoin myös neuvojen kysyminen työmaalla on helpompaa, kun käytössä on kameroita, joilla voidaan kohdetta dokumentoida. Ja tuolloin voidaan kysyä netin kautta, että saako puita, joissa on esimerkiksi epäselvä merkki tai jotka ovat lehtipuita, varastoida samaan kasaan tukkien kanssa, ja myös internetin kautta välittyy tieto siitä, että miten metsätraktori toimii, jotta esimerkiksi sen koneiden käynnin muuttuessa epätasaiseksi tai jos hydrauliikassa on vuoto, niin työ voidaan keskeyttää ja asentaja tuoda paikalle automaattisesti.

Suurin vahinko syntyy siinä tilanteessa, jos joku alkaa esimerkiksi hydrauliikan vuotaessa siirtää sitä ”viimeistä tukkia”, jolloin sitten hydrauliikan liitos alkaa pettää. Ja tuolloin liittimen kiinnitysrengas saattaa hajota kappaleiksi, jolloin koneen putkistoon pitää tehdä remontti, mutta jos maa saastuu siksi, että ei olla käytetty rypsiölyjyä tai muuta biohajoavaa hydrauliikkaöljyä, niin edessä on sitten kallis maan puhdistusoperaatio. Mutta kun palataan autoveroon sekä maanteiden yksityistämisestä, joka ehkä noudattaa samaa kaavaa kuin katsastuskonttorien yksityistäminen. Ensin perustetaan liikelaitos, ja sitä kautta sitten tuo liikenneverkko myydään eniten tarjoavalle taholle, niin tästä asiasta  tullaan varmasti keskustelemaan melko raivokkaasti.

Näet monille ihmisille on liikaa, jos maamme verorahoilla maksettu infrastruktuuri myydään yksityisille yrittäjille. Mutta se sama on toteutunut jo monissa muissa maissa, missä sitten peritään tienkäyttömaksuja samalla tavoin kuin esimerkiksi parkkimaksuja peritään. Ja ehkä tämä hallitus vie tällaisen asian läpi kuten aikoinaan vietiin katsastuskonttorin yksityistäminen, vaikka asiaa aikoinaan kritisoitiin todella paljon.

marxjatalous.blogspot.fi