Updated 12.3.2018 https://kimmontaidearvioita.blogspot.fi/

https://kimmontaidearvioita.blogspot.fi/

https://kimmontaidearvioita.blogspot.fi/

Hugo Simberg "Iltaa kohti"

https://kimmontaidearvioita.blogspot.fi/

https://kimmontaidearvioita.blogspot.fi

Miksi taulussa "Metsä sadeilmalla" on outo pallomainen muoto?

"Metsä sadeilmalla"
Werner Holmberg,1859
(Kansallisgalleria)

Vielä hiukan Werner Holmbergin taulusta “Metsä sadeilmalla”. Tässä taulussa näyttää olevan keskellä  tai oikeastaan keskeltä oikealle jonkinlainen pallomainen muoto, joka ikään kuin hohtaa taulusta läpi. Kyseinen muoto on helposti erotettavissa ilman mitään erityisiä välineitä, ja se tekee kuvasta hyvin mielenkiintoisen. Tuossa muodossa, joka on kuin joku “Terminator”-elokuvien aikakupla, jonka läpi koneet ja ihmiset matkaavat menneisyyteen. Tuon kuplan läpi näkyy ikään kuin toinen maailma, jota Holmberg katsoo hyvin tarkasti. Tämän takia olen joskus miettinyt sitä, että onko Holmberg oikeastaan piilottanut taulusta jotain, mitä hän on halunnut salata. Ja mikä tuo asia sitten oikeastaan olisi ollut?


Kun ajatellaan sitä, miltä tuo taulun keskellä oleva alue näyttää, niin jos joku nykyajan taiteilija olisi sen tehnyt, niin silloin varmasti olisin sanonut, että hän olisi ehkä nähnyt elokuvan “Stargate” tai sitten tuo taiteilija olisi ehkä kuvannut singulariteettia, eli keinotekoista mustaa aukkoa, mutta kuitenkin itse pidä tätä ajatusta hiukan kaukaa haetulta. Kun katson tuota pallomaista kohtaa tarkasti, niin itse olen sitä mieltä, että kyllä Holmberg on sen tahallaan tehnyt. Eli kaikki nuo oksat sekä muut yksityiskohdat ikään kuin väistävät aluetta, mikä muistuttaa ikään kuin jättimäistä suurennuslasia.


Tuon suurennuslasin läpi näkyy ikään kuin aivan eri maailma, kuin mitä tuossa tämän oudon ympyrämäisen alueen ympärillä on. Ja tässä sitten mielenkiintoinen kysymys olisi tietenkin se, että oliko tuossa kohtaa taulua joku ihminen tai asia, jonka julkistamisesta saattoi joutua vaikeuksiin? En usko että Werner Holmberg nyt aivan huvikseen tätä taulua kuitenkaan maalasi. Varmaan hänellä oli tällaiselle korkeatasoiselle työlle joku ostaja, vaikka kuitenkin voidaan aina sanoa, että tuo mies varmaan ei tehnyt työtään pelkästään rahasta.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/


https://pimeakronikka.blogspot.fi/p/viela-hiukan-werner-holmbergin-taulusta.html

Metsästäjä uhrilähteellä

"Metsästäjä uhrilähteellä"
(Kuva 1)

Kimmo Huosionmaa

Akseli Gallen-Kallelan taulu “Metsästäjä uhrilähteellä” on varsin erikoinen taulu, kuten varmaan kaikki tuon suuren romantikon tekemät maalaukset. Se esittää hahmoa, eli ilmeisesti metsästäjää, joka on ikään kuin tekemässä jotain puhdetöitä tuollaisen metsälähteen vieressä. Kyseinen taulu on hiukan epätarkka, ja siksi siitä puuttuu joitakin tarkkoja yksityiskohtia, joiden avulla kyseisen hahmon henkilöllisyys voitaisiin paljastaa. Gallen-Kallelan metsästäjä on jotenkin pahansuopa hahmo, jolle ei jostain syystä ole maalattu silmiä. 

Tuo panee minut arvailemaan, että olisiko tuo hahmo sitten ollut sokea, ja tässä vaiheessa sitten ihmettelen, että miksi Gallen-Kallela on sitten tuon varsijousen maalannut pun viereen. Kun tätä työtä katsoo, niin siitä pilkistää jonkinlainen mystinen voima, joka kumpuaa jokaisesta siveltimen liikkeestä. Mutta samalla itse kyllä mietin tämän maalauksen epätarkkuutta. Tuo hahmo on mystinen ja hiukan pahansuopa, ja hänen silmiensä maalaaminen valkeiksi tekee tästä hahmosta eräänlaisen “humanoidin” tai “alienin”, eli luonnottoman sekä voimakkaan olion, joka ei jotenkin kuulu tähän maisemaan. Vai kuuluko hän sittenkin. Itse olen sitä mieltä, että Gallen-Kallela on teosta tehdessään pohtinut sokeaa ihmistä, joka on aina jotenkin erilainen kuin kaikki muut. Ja tuohon aikaan erilaiset ihmiset pakenivat metsään muiden pilkkaa, ja tietenkin Gallen-Kallela on myös tiennyt millaista on olla erilainen. Hän oli varmaan kokenut myös pilkkaa sekä syrjimistä elämänsä aikana. 

Kun ajatellaan, että Gallen-Kallela oli hyvin taitava ja monitahoinen maalari, niin silloin voidaan myös miettiä sitä, että tuo hahmo saattaa symboloida oikeastaan kaikkea erilaista. Eli kun ihmistä tarpeeksi paljon haukutaan, niin silloin tietenkin hänestä tulee äksy sekä vihamielinen. Joten ehkä Gallen-Kallela haluaa viestittää meille, että jos erilainen ihminen haluaa elää maailmassa, niin hänen pitää olla tavattoman vahva, ja tultava toimeen yksin, koska erilaisten on vaikea löytää ystäviä. Tuo hahmo on sitten kuvattu eräänlaisena “voiman hahmona”, joka on tottunut elämään metsässä omillaan. 

Olisiko tuota maalausta tarkoitus katsoa joidenkin optisten välineiden, kuten väärän voimakkuuden omaavien silmälasien läpi? Ja kun itse tätä kuvaa katselen, niin silloin tietenkin mieleeni tulee sellainen ajatus, että olisiko joku metsästäjä tuohon aikaan ollut oikeasti sokea, ja sitten hän olisi kehittänyt niin tarkan kuulon, että olisi sen mukaan voinut ampua nuolen kohteeseen. Eli hän olisi ollut sellainen ihminen, joka olisi ollut elävä esimerkki siitä, että ihminen voisi metsästää jousella ilman, että hän näkee mitään. Tuosta aiheesta on muuten tehty oikein Hollywood-elokuva, jossa sankari menettää näkönsä, ja sitten joku heimo opettaa hänestä taistelijan. 

Tuollainen asia tietenkin mietitytti myös 1800-luvun ihmisiä, ja varmaan myös Gallen-Kallela mietti aina välillä sitä, että miten sokea voisi elää tuolloin ennen vanhaan, jos ei ollut sosiaaliviranomaisia, jotka olivat huolehtineen noista vammautuneista ihmisistä. Ja tietenkin jo tuolloin tiedettiin, että sokeilla on erinomainen kuulo näkeviin nähden. Se johtuu muuten siitä, että kuuloaistimuksen rooli kasvaa sekä kuuloaistiin liittyvästä hermotuksesta tulee vallitseva, jos ihminen menettää näkönsä. Ja tuolloin tietenkin myös ne hermosolut, jotka normaalisti on varattu näköaistin käyttöön, vapautuvat muiden aistien jakaman tiedon prosessointiin. 

Tuota taustaa vasten voidaan ajatella, että sokea voisi oikeasti omata niin tarkan kuulon, että hän voisi sen avulla suunnata nuolen kohteeseen. En muuten tiedä, käyttikö Gallen-Kallela tässä työssään oikeaa mallia, mutta voisin ajatella, että hän maalasi ehkä puhtaasti mielikuvituksen pohjalta tämän työnsä, eli kyseessä olisi ehkä sitten synteettinen maalaus. Eli jos tämä metsästäjä olisi oikeasti ollut vihainen, niin tuskin hän olisi Gallen-Kallelalle ainakaan poseerannut. 

Lähteet

Kuva 1

http://www.artnet.com/WebServices/images/ll00102lldSnOGFgzKECfDrCWvaHBOcyREC/akseli-valdemar-gallen-kallela-mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-uhril%C3%A4hteell%C3%A4.jpg

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

https://pimeakronikka.blogspot.fi/p/metsastaja-uhrilahteella.html

Pablo Picasso ja Avignonin naiset

Avignonin naiset
Pablo Picasso
(1907)

Pablo Picasson (1882-1973) taulu ”Avignonin naiset” on erittäin tyylikäs kubistisen taidesuunnan edustaja, vaikka Picasso ei vielä siinä osoita kaikkea sitä, mihin hän pystyy kubistisena eli pelkistetyn taiteen nerona, joka kykeni loihtimaan loistavia tutkielmia synteettisen kubismin alalla. ”Avignonin naiset” on ikään kuin kokeilu, jonka kautta Picasso tutustui tähän hieman erikoiseen taiteen suuntaukseen, missä kuvaa ikään kuin pilkotaan pieniksi palasiksi, joita voidaan kutsua sellaiseksi mosaiikiksi, joita esimerkiksi CCD-kamera luo. Kubismi on taiteen lajina erittäin mielenkiintoinen, ja moni sen luulee hallitsevansa, mutta kun sitten joku lähtee yrittämään tuota maalauksen tyyliä, niin silloin eteen tulee sellainen muistikuva, että miksi tuon Picasson taulu taas onkaan niin kamalan arvokas?


Kenestäkään ei tule taitavaa kuvataiteilijaa yhdessä yössä, ja myös Pablo Picasson piti tietenkin kehittyä erilaisten tutkielmien kautta, jotta hän voi sitten esitellä töitään sekä osoittaa olevansa sellainen mestari, jollaisena me tavalliset taiteen harrastajat hänet tunnemme. Kun katsomme tuota taulua hiukan tarkemmin, niin tietenkin ensin tulee mieleen sellainen asia, että onko tuossa kuvassa edes käytetty oikeita malleja, vai onko se ehkä kuitenkin syntettinen kuva? Onko kyseessä oikeastaan pila, jossa Picasso luo mielessään simulaation siitä, mitä ehkä tuolla pahamaineisella ilotyttö-alueelle saattoi tapahtua? Vai onko hän ehkä luonnostellut taulun johonkin muistilehtiöön, ja sitten hän on maalannut sen mukaillen tähän tauluun, missä joukko ilmeisesti prostituoituja ikään kuin juhlii. Tuossa kuvassa on sitten yksi naishahmo, joka istuu erillään joukosta. Ja sitten eräs yksityiskohta ikään kuin hyppää silmiini.


Tuossa taulussa on nimittäin hedelmiä noiden hahmojen edessä, ja olisiko suuri taiteilija sittenkin tarkoittanut noita hedelmiä symboliksi siitä, mitä kutsutaan ”vihan hedelmiksi”. Eli kun kuvaa ajatellaan hiukan enemmän abstraktilla tavalla, niin nuo juhlivat naishahmot saattavat olla ikään kuin prostituoituja, jotka sitten ovat tavanneet sen elämänsä prinssin, joka vie heidät pois siitä paikasta. Ja yksi tytöistä on jäänyt pois kuvioista. Eli hän ei kuulu tuohon noiden muiden tyttöjen maailmaan, mikä sitten tarkoittaa sitä, että hän jää aina pois kuvioista. Tuollainen tilanne varmasti ajaa monet ihmiset tuntemaan vihaa, ja niin varmaan on myös Picasso ajatellut, kun tuon taulun on maalannut. Taiteilijat ovat usein sellaisia ihmisiä, että he ovat hyvin vapaamielisiä, mutta samalla myös herkkiä ihmisiä, jotka pitävät luomistyöstä. Ja kun ajatellaan sitä, miten maalaus syntyy, niin yleensä tietenkin maalari käyttää hyväkseen malleja, mutta tietenkin poikkeuksen tekee synteettisen taiteen tekijä, jonka maalaukset tai piirrokset ovat puhtaasti oman mielikuvituksen tuotteita.


Eli niissä olevia asioita ei välttämättä ole edes oikeasti olemassa. Kun analysoidaan Picasson tuttavan Paul Cézannen (1836-1906)  tapaa maalata useita kertoja  vuorta nimeltään Mont-Sainte Victoire, niin silloin tällöin mieleeni tulee sellainen asia, että olisiko Cézanne oikeastaan vain kerran maalannut tuon vuoren mallista, ja sitten hän on ikään kuin muistikuvien mukaan tehnyt noita maalauksia. Mutta miksi tuo mies teki noin. Eli hän useita kertoja peräkkäin maalasi saman kuvan uudestaan? Se saattaa johtua siitä, että tuo mies saattoi oikeastaan tahtoa salata sen, missä hän oikeastaan oli. Eli hän saattaa olla kotoisin paikasta, mistä tuo vuori näkyi, ja hän teki siitä ikään kuin muistilapun, jota hän sitten hyödynsi muissa tauluissa, jotka esittävät tuota vuorta. Miksi hän kutsuu tätä huippua Mont Sainte Victoire:ksi eli ”Pyhän voiton vuoreksi” saattaa johtua siitä, että hän oli joskus lapsena sille kiivennyt.


Kun Picasson sekä Cézannen tiet erosivat jälkimmäisen mentyä armeijaan, kävi niin että Picasso ikään kuin oli helpottunut heidän erostaan. Kun tätä asiaa ajatellaan hiukan tarkemmin, niin saattaa olla niin, että Picasso koki ystävänsä ikään kuin painolastina, koska tämä oli hyvin hidas maalari, mikä johtui joko siitä, että hän oli teknisesti heikko tai sitten kyse on perfektionismista. Kaikki taiteilijat ovat hieman omituisia, ja ehkä tuo Chézanne sitten teki asioista hiukan hankalia, koska hän halusi kaikkien mallien vastaavan sitä, mikä oli hänen mielessään. Ja se sitten saattoi ärsyttää Picassoa, joka tietenkin piti Cézannea omana tai oman taiteensa kilpailijana. Kuitenkin hän saattoi pitää miehestä muuten, ja siksi hän koki vastenmielisyyttä sitä kohtaan, että olisi käskenyt toisen lähteä omille teilleen.


Mutta sitten kävi niin, että Cézanne kuoli pois vuonna 1906, ja sen jälkeen Picasso oli ilman opettajaansa. Kun ajatellaan sitä, mitä Cézanne oikeastaan merkitsi Picassolle, niin silloin hän tietenkin saattoi pitää vanhempaa miestä hyvin suuressa arvossa, koska tämä oli hänelle neuvonut monia asioita, mutta kun ajatellaan Cézannen suhdetta taiteeseen, niin silloin voidaan sanoa, että kun tuo mies ei aikoinaan päässyt taidekouluun, ja hänestä ei pidetty Pariisissa, niin se saattaa aiheuttaa myös tilanteen, missä hän ikään kuin ratsasti tä, tuolla boheemilla elämäntavallaan. Eli jotkut taiteilijat ovat ikään kuin ylpeitä siitä, että he ovat boheemeja, sekä kaikessa muita vastaan. Ja se sitten tekee joistain ihmisistä hiukan vaikeita.


Lähteet

Picasso

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pablo_Picasso

Cézanne

https://fi.wikipedia.org/wiki/Paul_C%C3%A9zanne

Kuva: 1

https://thelinknewspaper.ca/images/made/images/articles/Volume_31/04/_resized/picasso_dames_900_946_90.jpg

New Orleansin taistelu vuodelta 1815 sekä siihen liittyvän oudon taulun tulkintaa

Battle of  New Orleans at Chalmette
Jean-Hyacinthe de Laclotte
(1815)
Onko tuberkulooosirokotteella muuten
jotain yhteistä tämän taulun nimen kanssa?

New Orleansin taistelu oli 1815 Tapahtunut Brittien ja Amerikkalaisten kohtaaminen. Se päättyi sitten Amerikkalaisten voittoon  Kenraali Andrew Jacksonin (1766-1845)  johdolla, ja kuten varmasti moniin muihinkin taisteluihin, niin myös tähän tapahtumaan liittyy paljon tarinoita. Eli yhden kaikkein erikoisimmista tarinoista mukaan Englantilaisten päämajaan oli soluttautunut agentti, joka oli sitten vienyt vastapuolen komentajalle sanaa, että New Orleans oli jo Brittien hallussa, ja sitten houkutellut vastapuolen johtajan ansaan. 

Brittien komentajana toimi kenraali Edward Pakenham (1778-1815), jolle oli ehkä uskoteltu, että amerikkalaiset vain odottaisivat brittien saapumista, ja sitten ottaisivat komentajansa kenraali ”Old Hickory” Jacksonin vangiksi. Ja kuten tiedämme, niin kenraali Pakenham sitten kaatui taistelussa, mikä sinetöi Amerikan itsenäisyyden. 

Tähän taisteluun liittyy outo taulu, jonka on maalannut Jean-Hyacinthe de Laclotte (1766-1829) Se on taulu, mihin on kuvattu outo tähtikuvio. Tuo taulu on nimeltään ”The Battle of New Orleans at Chalmette” ja de Laclotte maalasi sen vuonna 1815 eli heti tuon taistelun jälkeen. Huomatkaa muuten että tuossa taulun nimessä on muuten sana "Chalmette", joka tarkoittaa tuberkuloosia. Se miten tämän taulun nimeen on tullut tuberkuloosi-rokotetta merkitsevä sana on ehkä sattumaa, mutta kuitenkin kyseessä on merkillinen yhteensattuma. Tuosta taulusta on kerrottu useita tarinoita, ja yksi kaikkein upeimpia on tietenkin se, että UFO:t auttoivat Andrew Jacksonin voittoon tuolloin vuonna 1815, mutta itse kyllä uskon hiukan maallisempiin tai maan läheisempiin  selityksiin tuon taulun oudosta kuviosta. 

Tuossa taulussa on outo tähtikuvio, jonka merkitystä ei olla selvitetty. Joidenkin mukaan tuohon maalaukseen on upotettu koodi, miten New Orleans olisi voitu vallata. Toiset taas ovat sitten saaneet päähänsä, että kyseessä olisi joku merkki ”muukalaisista”, jotka ovat ehkä käyttäneet tuota tunnusta operaatiossaan. Eli oliko tuo oikeastaan vain sellainen tunnus, jota oli käyttänyt Pakenhamin päämajaan soluttautunut agentti. 

Joidenkin tarinoiden mukaan tuo agentti olisi soluttautunut Buckinghamin palatsiin, jossa hän oli nähnyt tuon brittikenraalin suunnitelmat valloittaa amerikka. Tai ehkä britit sitten myivät tuon kenraalinsa, koska hän oli heidän mielestään yrittämässä vallankaappausta. Tämä teoria perustuu siihen, että jos tuo kenraali olisi sitten yrittänyt surmata kuningasperheen, niin tietenkin silloin hänellä olisi ollut mahdollisuus kaapata valta, ja jos hänet olisi sitten pidätetty, olisi siitä noussut hyvin suuri skandaali. 

Tämän teorian puolustajat tietenkin vetoavat siihen, että esimerkiksi vuonna 1809 päättynyt Napoleonin sotien sarja tietenkin toi Brittien käsiin hyvin ikäviä papereita, joista kävi ilmi joidenkin korkeiden komentajien veljelleen Napoleonin kanssa. Ja jos joku kenraali olisi tehnyt salaisia sopimuksia vastustajan kanssa olisi hänen tietenkin kuoltava. Mutta tuolloin Ranskan vallankumous oli vielä turhan hyvin ihmisten mielissä, ja siksi Brittien oli varottava sitä, että Pakehamista olisi tehty sankari hänen kuolemansa jälkeen. 

Tuohon Pakenhamin petturuuteen viittaa se, että hän johti tuolloin 1815 ylämaalaisia, jotka olivat Skotteja. Ja jos Napoleon olisi halunnut yllyttää jotain brittiarmeijan upseeria sekä joukko-osastoa kapinoimaan, niin tämä joukko-osasto olisi sitten tietenkin ylämaalaiset. Ja jos Brittien omalle maaperälle olisi voitu perustaa rintama, niin se olisi sitten tietenkin merkinnyt katastrofia Britannialle. Jos nuo Skotit olivat sitten tarjonneet palveluksiaan Ranskan keisarille, niin se tietenkin tarkoitti sitä, että heitä piti rangaista kapinoinnista.

Mutta ongelmia tietenkin aiheutti se, että noita kapinallisia oli kovin paljon, joten verilöylyä ei olisi voitu toteuttaa Britannian maaperällä, joten siksi telottajiksi valittiin Amerikkalaiset, joiden aseenkäyttö ei olisi sitten näyttänyt murhalta tai teloitukselta. Tuolloin riitti se, että aloitettiin sota, johon nämä ylämaalaiset sitten lähetettiin tapettaviksi.  Näin ei sitten tarvinnut pelätä sitä, että Britanniassa ihmiset kääntyivät Buckinghamin palatsin valtaa vastaan. Eikä niistä Skoteista tullut mitään uusia ”Rob roy:ta”, jotka aiheuttaisivat sisäpoliittisia levottomuuksia ympäri Britanniaa.


https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Leonardon taulu sekä mietteitä siitä miksi se on niin hirveän arvokas

Italialaiset tutkijat olettavat, että tämä taulu
on Leonardo Da Vincin kadonnut taulu

Leonardo Da Vincin tuntematon taulu on löytynyt, ja lähtöhinta sille on todella korkea, ja en usko kenenkään yksittäisen ihmisen hankkivan tuollaista 53 miljoonaa euroa maksavaa taulua huvikseen seinälleen. Noiden renessanssiajan mestareiden tauluja sekä muita töitään kuten anatomista kuvitustaan arvostetaan todella paljon, ja siksi näiden alkuperäisten teosten arvo on todella korkea, vaikka toki ”Da Vinci Koodin” kaltaiset uskomukset tauluissa olevista koodeista, jotka johtavat valtavien aarrekätköjen oville tietenkin nostavat niiden arvoa.Monissa Tuon ajan tauluissa kuvataan esimerkiksi jeesusta, mutta osassa tapauksista on mallina toiminut ilmeisesti nainen, jolle vain on sitten jälkeenpäin maalattu parta.

Tuon tarinan tästä koodista on saattanut keksiä joku 1600-luvun taideteosten välittäjä, saadakseen tauluja myytyä ovat tuollaisen tarinan kehittäneet, jotta saisivat tehostettua omia liiketoimiaan. Ja mikähän mahtaisi olla tehokkaampi tapa kaupata tauluja, kuin väittää siinä olevan salainen koodi, joka vie taulun omistajan jonkun suuren aarteen lähelle. Eikä kukaan voinut mennä kuolleelta taiteilijalta kysymään, onko noita koodeja olemassa vai ei. Mutta kuitenkin voidaan sanoa, että osaan piirroksista tai tauluista on piirretty esimerkiksi aseita tai karttoja, joten siksi nuo salaperäiset ”koodit” ovat totta. Ja tietenkin vaatteissa olevat merkit kertovat siitä, kuuluuko joku ihminen johonkin järjestöön tai muuta vastaavaa. Eli niistä näki suoraan sen kuinka lähellä kuningasta joku ritari on ollut.

Kun puhutaan noihin tauluihin sekä piirroksiin kätketyistä koodeista, niin tietenkin voidaan sanoa, että esimerkiksi luurangon luut sekä selkäranka voidaan piirtää siten, että niihin kätkeytyy kartta , mikä toimii siten, että tuollainen anatominen kuva pannaan tiettyyn mittakaavaan piirretyn kartan päälle, ja sitten tuosta kuvasta löytyy esimerkiksi kartta kaupungin puolustusjärjestelmän toteuttamiseksi. Eli kylkiluut ovat olleet juoksuhautoja, sydän taas kaupungin paikka, sekä selkäranka on ollut tie, mistä ratsuväki hyökkää omien joukkojen läpi. Samoin noissa piirroksissa on asioita, joissa neuvotaan esimerkiksi sitä, mihin salamurhaaja työntää tikarinsa, jotta hän ei sotkisi kaikkia paikkoja vereen, mutta toki niihin on piilotettu myös myrkkykäärmeitä, joiden myrkky voidaan toimittaa erittäin huomaamattomasti uhriin.

Yksi inhottavimmista tavoista oli käyttää kobran myrkkyä, joka valutettiin lankaa pitkin uhrin päälaelle, jolloin hän sitten koki melko nopean kuoleman. Ja tietenkin nuo mestarit maalasivat tai piirsivät myös kuvia anatomian oppikirjoihin. Noissa kuvissa sitten oli kuvaus siitä, miten erilaisten myrkkyjen vaikutus ilmenee ihmisen ruumiissa. Samoin niihin on kätketty tietoja siitä, millaisia varusteita kaupungin puolustajilla oli käytössään, eli noihin lintujen kuviin oli kätketty ballistojen sekä kanuunoiden kuvia, sekä varsin yksityiskohtaisia kuvia tykeistä, niiden laveteista sekä esimerkiksi rihlatuista kivääreistä, joita käyttivät lähinnä tarkka-ampujat, joiden aseet kantoivat kauas.

Mutta mukana on ollut myös lähinnä salamurhaajien käyttöön tarkoitettuja koottavia kivääreitä, joiden tukki on naamioitu kitaraksi, ja jonka piippu muistuttaa kävelykeppiä. Eli melko vaarallinen oli tuo Leonardon maailma, missä salamurhaajien avulla raivattiin tunteettomasti kilpailijoita pois tieltä. Myös kasvien kuvia maalattiin tuolloin renessanssiajalla, ja valtaosa niistä käsitteli kasveja, joita ei missään nimessä voinut syödä. Usein tiedon hankkiminen sekä tutkimus saavat alkunsa siitä, kun jokin menee vikaan. Kuka nyt tutkisi sellaisia asioita, joissa kaikki onnistuvat täysin niin kuin on suunniteltu. Ja tutkijoiden motiivina on usein ollut jokin negatiivinen asia.

Se tietenkin on vähän ikävää, koska tutkimuksia voisi tehdä myös aiheesta, miksi joku rakennustyömaa onnistui täydellisesti. Eli mikä oli se syy siihen, että kaikki sujui sillä kertaa oikein, vaikka kaikissa muissa työkohteissa on jokin asia jäänyt aina rempalleen. Ja silloin pitää miettiä, että onko joku sitten poistunut silloin työmailta, ja onko aikaisempia projekteja sabotoitu ehkä työn pitkittämisen takia. Tuo sabotaasi voisi olla vaikka väärin neuvottu rekka, ja miksi joku olisi tuota rekkakuskia neuvonut väärin? Ehkä kyseisellä henkilöllä on ollut rakennustyömaita kodin lähellä, ja hän lyhyen työmatkan toivossa sitten päättää hidastaa työn valmistumista, jotta hän voisi käydä kodin lähellä töissä. Eli joskus motiivi tällaisessa työssä, mikä ikään kuin kaivaa kuoppaa oman yhtiön alta, on sitten ollut sellainen että joku henkilö on halunnut vain lyhyen työmatkan, ja ihmismielen merkillinen ominaisuus on se, että juuri tällainen toiminta sitten on usein varsin lapsellisesta syystä johtuvaa.

Puhuttaessa taiteilijoista sekä insinööreistä, niin usein esimerkiksi Jules Vernen kirjojen kuvituksille naureskelleen, mutta toki avaruusalus voisi olla taipuisa samaan tapaan kuin junakin taipuu vaunujen välissä olevien liitosten kohdasta, ja kun se tarvitsisi sitten jäykkää rakennetta, niin silloin noiden vaunumaisten moduulien välissä olevat jäykistyslevyt sitten työntyisivät noissa moduuleissa oleviin aukkoihin. Ja sitten tuosta taipuisasta rungosta tulisi jäykkä, kun jäykkää rakennetta tarvitaan. Joten tulevaisuuden sukellusvene voisi muistuttaa jättimäistä toukkaa, joka ryömii meren pohjaa mukaillen eteenpäin.

Kun se tarvitsee jäykkää rakennetta, niin silloin vai jäykistyslevyt työnnetään noiden runkomoduulien välistä, niin että rakenne jäykistyy, kun aluksen pitää edetä nopeasti. Itse olen ajatellut sellaista mahdollisuutta, että ehkä syvyyksistä kohoava aavejuna voisi selittyä sillä, että joku kokeilee sukellusveneissään taipuisaa runkorakennetta käytännössä. Ja ehkä tulevaisuuden lentokone on sekä sukellusvene että lentokone samassa rungossa, eli kyseessä olisi lentokone joka voi hiipiä vesistöjä pitkin kohteensa lähelle, ja kun isku on suoritettu, niin silloin tuo kone vain lentää tiehensä. Tuo voisi olla käänteentekevä ratkaisu esimerkiksi rynnäkkökoneita ajatellen, joiden pitää toimia huomaamattomasti, kunnes ne iskevät kohteeseensa. Tuolloin taas on nopeasti suoritettu pako-operaatio paikallaan, jotta koneita ei ehditä tulittaa, kun ne ovat iskeneet maaliinsa, jolloin isku tietenkin on paljastunut myös viholliselle.