Showing posts with label johtaminen. Show all posts
Showing posts with label johtaminen. Show all posts

Wednesday, July 19, 2017

Cannonball sitten hajosi sisäisiin ristiriitoihin, kuten oli odotettukin



MC-Cannonball on sitten historiaa. Tuota hajoamista sitten on jo odotettukin, ja sen laukaisivat riidat rahoista sekä myös Helsingin jengin jäsenten ilmeisesti liialliseksi koettu määräily, joka on ilmeisesti jotenkin alkanut "sapettaa" noita muita jengiläisiä, joita on ilmeisesti kohdeltu jotenkin halventavasti tuossa jengissä, jonka perustaja ammuttiin muutamia vuosia sitten. Ja tuon jälkeen tämä ryhmä on ollut ilman vahvaa johtajaa. Tuota tapausta, missä alunperin varmaan ihan harrastuksesta alkanut ryhmä muuttuu voimakkaaksi tekijäksi alamaailmassa, mutta joka sitten hajoaa omaan mielettömyyteeensä voidaan pitää hyvänä muistutuksena siitä, mitä voi käydä jossain tällaisessa ryhmässä.

Nimittäin viranomainen lähtee aina siitä, että jengin nimissä annetut uhkaukset ovat todellisia, ja siksi kannattaa vähän miettiä, jos tuolla kadulla ryhdytään vihjailemaan sillä, että tuollainen rynnäkkökiväärillä ammuttava sarja saattaa koitua jonkun ihmisen kohtaloksi. Moni ihminen kantaa kaunaa tai on vain kateellinen noille MC-miehille, ja siksi heidän nimissään esitetään paljon asioita, jotka eivät sitten lähemmin tarkasteltuina ole totta. Ja vaikka esimerkiksi aiheetta takavarikoidut aseet on palautettu noille miehille, niin kuitenkin noista tapauksista, missä vaikkapa Internetissä on esiinnytty MC-miesten liivit päällä tuon ryhmän tunnuksen edessä heiluttaen jotain rynnäkkökiväärin näköistä välinettä tai sitten "splatter-aseita" on kasattu pöydille.

Sitten kerrottu muutamia "tosiasioita" kameralle, on seurannut kotietsintöjä, koska poliisi on pakotettu pitämään uhkauksia aitoina. Ja tietenkin joku sitten aina välillä saa potkut noista ryhmistä, niin silloin tietenkin on tällaista henkilöä alkanut hiukan sapettaa tällainen toiminta, ja hän on saattanut sitten esimerkiksi kirjoittaa sähköpostilla "ihailijakirjeen" amerikan presidentille, missä hän esittää jengin nimissä oman mielipiteensä vaikkapa Donald Trumpin tavasta johtaa maataan.

Vaikka alun perin olisi tarkoitus ollut hyvä, niin sitten siellä joku ryhtyy määräilemään muita, ja samalla tietenkin seuraa se, että noista jengin rahoista syntyy ongelmia. Kun johonkin ulkomaille lähtee "lähetystö", niin sitten siihen ei koskaan pääse kaikki mukaan. Se sitten varmasti herättää vihaa sekä kateutta noissa ihmisissä, jotka maksavat noille jengeille jäsenmaksuja, koska tietenkin noihin matkoihin käytetään ryhmän rahoja. Ja esimerkiksi FBI on noita järjestöjä hajottanut sillä, että se on kertonut esimerkiksi johonkin "edustusmatkaan" kuluneen paljon suurempi summa rahaa, kuin mitä on ilmoitettu, ja samalla myös muu jengin varojen käyttö on aiheuttanut kinaa noiden jäsenten keskuudessa, joista osa ei ole niistä mitään hyötynyt.

Mutta tietenkin on asioita, joita noissa jengeissä tehdään, vaikka säännöt sanovat niiden olevan kiellettyjä. Yksi niistä on se, että vaikka toisen jengin jäsenen tyttöystävää ei saisi kuulemma vikitellä, niin silloin tällöin on käynyt niin, että tuollainen tyttö on siirtynyt noiden jengin "upseerien" taakse istumaan. Eli ilmeisesti alemman jäsenen tai muun ehdokkaan tyttöystävää saa avoimesti kuitenkin iskeä. Ja muutenkin jengien hierarkiasta on tullut joskus tullut oikea riesa, koska noissa ryhmissä ei ole mitään virallista tapaa hyväksyä esimerkiksi jengikoetta, missä ylennettävän on osoitettava, että "hänessä kanttia". Joidenkin kohdalla jengin pääsykoe on ollu se, että hänen on syötävä koiraa, kun taas joissain tapauksissa sitten on kyse ollut "luottamustestistä", missä kokelasta on lyöty pesäpallomailalla päähän, jolloin tietenkin joku on sitten välillä innostunut vähän liikaa, jolloin seurauksena on ollut pahimmillaan kuolema.

Nuo jengit ovat maksullisia organisaatioita, joiden jäsenet tietenkin saavat sieltä turvaa muita jengejä vastaan, mutta tuo turva on monesti sellaista, että koska niiden jäsenistö on hierarkkista, niin ylemmän jengiläisen turvaksi rientää koko jengi, mutta rivijäsen tai mikä tuo prospect tai hang-around-jäsen sitten oikeastaan onkaan saa itse käydä tappelunsa tappelemassa. Tuollaiset MC-kerhot ovat monesti hajonneet siksi, että niiden johto on ikään kuin täyspäivätoimisesti toimivista motoristeista koottu ryhmä, joka ei muuta työtä tee, kuin johda tuota klubia, ja noiden rivijäsenten taas pitää maksaa näille henkilöille siitä, että he ovat liittyneet tähän ryhmään, jota ehkä on heille muilla asioilla markkinoitu kuin mahdollisuudella saada haltuun rynnäkkökivääri, mutta sitten on käynyt niin, että tuo jengi on ollut paikka, missä tuollainen henkilö sitten on vajonnut rikolliseksi.

Noissa jengeissä on sellainen tapa, että niistä lähtevältä sitten peritään kaiken maailman eromaksuja, joita käydään perimässä rynnäkkökiväärien kanssa, ja sitten televisiossa kerrotaan, miten tässä ryhmässä sitten noita velkoja käydään perimässä. Toisin sanoen kyseistä velkaa ei jostain syystä voi antaa viralliselle perintätoimistolle, vaan siinä käytetään laittomia menetelmiä, joita kutsutaan normaalisti "laittomaksi perintätoimeksi", joten sellaiseen toimintaan täytyy sitten myös viranomaisten lähteä puuttumaan. Perintätoimen harjoittaminen on luvanvaraista toimintaa, mihin sitten liittyy myös asianajo-oikeudet. Ja ulosmittaukset saa suorittaa vain siihen valtuutettu viranomainen, joten jos yksityinen toimija tunkeutuu toisen kotiin, niin hän saa siitä sitten syytteen, ja missään nimessä kuka vain ei saa Suomessa edes toimia haastemiehenä.

Ulosmittaus vaatii sitten tietenkin luvan oikeudelta, ja sen suorittaa ulosottomieheksi kutsuttu viranomainen. Ulosmittauksen ja ulosoton ero on siinä, että ulosmittaus koskee palkkatuloa, ja ulosotto on se tilanne, missä oveen kolkutetaan ja asuntoa lähdetään tyhjentämään huonekaluista.  Vaikka jengi itse sanoisi olevansa sellainen 1% mc, joka haluaa elää yhteiskunnan sääntöjen ulkopuolella, niin silti rikoslaki on maassamme edelleen voimassa, ja laittomia perintätoimia käsitellään oikeudessa ryöstöinä, joista tulee sitten kovat tuomiot. Eli maassamme on sellainen ikävä sääntö, että kaikkien ihmisten pitää lakia noudattaa, ja jos joku yllyttää esimerkiksi väkivaltaan tai uhkaa toista, niin silloin seuraa ampuma-aseluvan peruuttaminen sekä muutamia muita sanktioita.

Ja sitten jostain syytä joku joutuu aina välillä johonkin "bad stand"-asemaan, missä häntä sitten saa käydä ilmeisesti kuka hyvänsä vetämässä turpiin. Kuitenkin noissa moottoripyöräkerhoissa on sellainen ongelma, että mikään niistä ei ole varsinaisesti virallinen rikollisjärjestö. Jos joku tuollainen järjestö ryhtyy avoimeen toimintaan poliisia vastaan, niin siitä ei hyvää seuraa.

Noissa "bad stand"-asemissa on sellainen ikävä puoli, että ne saatetaan tulkita joskus yllyttämiseksi pahoinpitelyyn. Eli vaikka noita moottoripyörämiehiä pelätään, niin he eivät kuitenkaan ole mikään IRA, koska se sitten tekisi sen jäsenyydestä rikollista, koska terroria ympäriinsä jakaviin järjestöihin kuuluminen on rikos, joten tietenkin silloin ei myöskään mitään ampuma-aseita saa olla hallussa, jos sen tunnuksia ryhtyy käyttämään.

Sama tietenkin koskee myös Mafiaa sekä muita vastaavia järjestöjä, joiden jäsenyydellä leveileminen tuo hyvin nopeasti poliisin kotiovelle kyselemään aseiden perään. Sama tapahtuu, jos julkisesti lähdetään esittelemään aseita, joita aiotaan käyttää johonkin laittomaan toimintaan.  Suomessa on sellainen tapa, että ilman aseenkantolupaa ei maassamme saa koskaan kantaa asetta, joten se että tunnettu rikollinen tai joku rikollisen puolesta uhkaa toisia tuollaisen jengin nimissä saattaa hyvin nopeasti aiheuttaa kotietsintöjä noiden henkilöiden koteihin.

Kuten tiedämme, niin se ei sitten mitään merkitse, että onko tuollainen uhkailija edes jengin jäsen, kun hän vain väittää niihin kuuluvansa. Ei viranomaisia kiinnosta se, että uhkaileeko joku ulkopuolinen tuon jengin nimissä vai ei. Se riittää että uhkauksia annetaan jengin tunnusten näkyessä, ja jos tuohon uhkaamiseen liittyy esimerkiksi vihjailuja siitä, että jonkun henkilön kotiin kaadetaan bensiiniä ja sytytetään palamaan, niin silloin on kyseessä murhapoltolla uhkaaminen, ja se sitten tietää poliisitoimia välittömästi.

https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/cannonballin-hajoamisen-laukaisivat-rahariidat/6508848

Sunday, July 9, 2017

Kyllä hädässä ystävä tunnetaan, eli miksi maailman eliitin epäillään ikään kuin jakavan rooleja keskenään?


Maailman eliitin puuhien tarkastelu varmasti on mukavaa ajanvietettä, ja joskus itsellenikin tulee sellainen ajatus, että kaikki mitä meille näytetään ei ehkä ole aivan totta. Kun tätä viimeistä G-20-kokousta ajatellaan, niin tietenkin USA ja Donald Trump vetäytyivät Pariisin ilmastosopimuksesta, mikä sitten jätti USA:n maailmaan yksin tämän ilmastoa koskevan asian kanssa, mikä minua sitten kamalasti ihmetyttää. Eikö Trump sitten elä tässä samalla planeetalla kuin me muutkin, ja eikö myös hänen etunsa olisi silloin ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, joten miksi hän ei sitten kuitenkaan halua esiintyä rakentavasti tässä asiassa?


Joskus aivan tuntuu siltä, että onko maailman johtajille joku jakanut erilaisia rooleja näissä kaikkia maailman ihmisiä koskevissa kysymyksissä? Tämä kysymys saattaa vaikuttaa hiukan erikoiselta, ja itsekin sitä vähän skeptisesti tutkailin, mutta itsestäni joskus tuntuu vähän siltä, että noissa maailman huippujohtajien kokouksissa ikään kuin käydään sellaista vaihtokauppaa näillä asioilla, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen sekä ihmisoikeuksiin.


Siellä ikään kuin jaetaan jossain lappuja sellaisessa hengessä, että “ota sinä vähän kritiikkiä noista ilmastonmuutosta käsittelevistä kysymyksistä, niin minä sitten otan vähän kritiikkiä osakseni oman maani tavasta kohdella oppositiota”. Vaikka tämä kysymys on todella absurdi sekä tietenkin sen muotoiluun olen käyttänyt mielikuvitusta, niin silloin tällöin näissä kansainvälisissä ympyröissä tapahtuu asioita, joita kukaan ei uskoisi voivan edes tapahtua. Kun puhutaan esimerkiksi maailman johtajien toiminnasta omien etujensa ajamiseen, niin silloin kun kaikki tuntuu joltain toiselta menevän huonosti, ja oma valtio voisi ottaa tuosta tilanteesta oikean propagadavoiton, niin silloin tietenkin tuo valtio tekee juuri sen, mikä saa varmasti kansainvälisen yhteisön vihaamaan sitä aivan oikeasti.


Tällä tarkoitan esimerkiksi sitä tilannetta, missä USA on vuosien ajan sotinut sekä Irakissa että Afganistanissa, ja ihmiset ovat varmaan olleet vähän väsyneitä näihin operaatioihin, ja samalla kansainvälisellä yhteisöllä olisi ollut halua tuomita tuo valtio, niin silloin kaikkien hämmästykseksi Venäjä hyökkää Ukrainaan, ja sitten ei ollut mitään muuta sanottavaa, kuin että Venäjän johto menetti tuossa kaiken sen mitä se onnistui rakentamaan. Siis se että Venäjä hyökkäsi pienemmän naapurinsa kimppuun ilmoittaen hyökkäyksen syyksi sen, että Venäjä haluaa liittää  Krimin itseensä, jotta sen asevoimat voisivat huoltaa sitä kautta Sevastopolin tukikohtaa, jonka sen katsoo kuuluvan itselleen varmasti sai ihmiset arvioimaan Kremlin toimintaa hiukan vähemmän rauhantahtoiseksi, kuin mitä se varmaan  haluaisi ihmisten uskovan.


Kun Venäjän sekä USA:n suhteita arvioidaan historian valossa, niin silloin mieleen tulee vastaavia tapauksia Neuvostoliiton ajoilta, jolloin tuo valtio hyökkäsi esimerkiksi Tsekkoslovakiaan, joka oli irtautumassa sosialistisesta leiristä. Tuolloin USA oli maailmanpolitiikassa pahassa pulassa, kun sen joukot taistelivat Vietnamissa, ja maailman yleinen mielipide oli silloin Vietnamin sotaa sekä asevarustelua eli lähinnä eurooppaan sijoitettuja ydinohjuksia vastaan, ja USA:aa kehotettiin purkamaan nuo Euroopassa olevat ohjuksensa ja lähtemään kotiin, niin silloin Neuvostoliitto ikään kuin pelastavana enkelinä lensi paikalle miehittäen valtion, jonka poliittinen johto sekä sen valitsema tie ei sitä miellyttänyt.


Seuraavaksi sitten Neuvostoliitto teki saman virheen kuin USA sitä ennen, ja lähetti sotilaansa Afganistaniin, mistä sitten tuli Neuvostoliiton versio Vietnamin sodasta, eli monella tavoin Afganistanin sota oli samanlainen kuin USA:n aikoinaan käymä Vietnamin sota, paitsi viidakon paikalla oli vaikeakulkuista vuoristoa. Venäjän toiminta on samanlaista ollut kaiken aikaa kansainvälisellä kentällä. Kun Putin sai maan olot vakautettua, niin hän sitten samalla tietenkin ampui ohjuksilla Venäläistä kaupunkia, ja silloin kansainvälinen yhteisö piti tuota toimintaa ihmisoikeusloukkauksena. Kuitenkin tuon jälkeen 1990-luvulla alkaneen Tshetseenikapinan jälkeen ovat USA ja Venäjä vuoron perään käyneet loukkaamassa jonkun valtion suvereniteettia.


Tässä haluan korostaa sitä, että Tsetsenian tilanne on tietenkin kansainvälisen oikeuden tai juridiikan mukaan Venäjän sisäinen asia, eikä tuota separatistien hallitusta ole kukaan tunnustanut sen jälkeen kun Putin lähetti joukkonsa kukistamaan tuon alueen hallintoa, joka oli tunnustettu ensimmäisen sodan jälkeen vuonna 1997. Tuo sota päättyi virallisesti vuonna 2009, mutta varmaan tilanne kytee osittain edelleen. Tshetsenian sodat ovat osoittaneet sen, että koskaan ei Venäjän tai minkään valtion heikkoutta saa käyttää hyväksi, eikä sen johtoa saa pakottaa allekirjoittamaan mitään papereita.


Kun ensimmäinen Tshetsenian sota päättyi, vuonna 1997, niin Venäjän johto koki silloin karvaan tappion, mikä ei varmaan tehnyt sen arvovallalle hyvää. Syy tuohon tappioon oli valtion sekava tilanne, mutta kun talous sekä yhteiskunnalliset olot alkoivat ainakin osittain parantua, otti Kremlin johto asian puheeksi uudelleen, ja marssitti joukkonsa tuohon tasavaltaan, käyttäen toimintansa perusteena eräitä terrori-iskuja, kuten Beslanin koulukaappausta joita oli tehty Venäjällä, ja siitä sitten Putin sai syyn murskata tuon Tshetseenien valtion. Samalla maailmalle annettiin signaali, että Venäjä tulee palaamaan taas siihen asemaan, mitä sillä oli Neuvostoliiton aikaan.


Tällä viittaan Afganistanin, Irakin sekä Georgian sotiin, joista viimeksi mainittu tuli USA:n johdolle kuin juhlaillallinen. Kerrankin TV:ssä saatiin seurata sitä, kuinka Venäläiset koneet vaihteeksi pommittavat vierasta valtiota, eikä aina raunioiden tekijä ole siis USA:n tai Israelin ilmavoimat. Kyseinen hiukan unohduksiin painunut Tsetsenian tapaus tietenkin oli Venäjän kannalta melko ikävä, mutta sitä voitiin kuitenkin pitää ikään kuin poliisitoimen yhteydessä käytettynä voimana, jossa käytettiin tykkejä sekä ohjuksia. Mutta hyökkäys Georgiaan oli tunkeutuminen suvereenin valtion alueelle. Samoin kun Venäjä lähti sitten tukemaan Syyrian presidentti Al-Assadia hänen taistelussaan Isis:tä vastaan, niin silloin kyllä voidaan sanoa, että kyseinen valtio varmasti pelasi pommituksia suunnitellessaan tahtomattaan USA:n pussiin.


Tuolloin kansainvälinen yhteisö varmasti oli kyllästynyt siihen, kun USA:n lentokoneiden tekemiä raunioita näytettiin televisiossa, mutta sitten ensin tuli Isis kuin taivaan lahjana, eli silloin jostain syystä arabien oma yhteisö aktivoitui, ja tuota järjestöä vastaan hyökättiin nimenomaan arabimaiden koneilla, mikä tietenkin oli propagandavoitto Washingtonille, joka saattoi näin osoittaa, että myös muut muslimit vastustivat Isis:tä sekä että nimenomaan Saudi-Arabia haluaa tukea sen politiikkaa, minkä mukaan terroristien kanssa ei sitten ollenkaan neuvotella, vaan heidät pitää sitten murskata. Ja sitten tietenkin ISIS teki muutaman iskun Eurooppaan, mikä varmasti aiheutti vihaa ja pelkoa ihmisten mielissä. Mutta kuten vanha sanonta kuuluu, niin hädässä ystävä tunnetaan. Venäjän saapuessa tukemaan Al-Assadia oli tilanne ollut se, että USA:n toimintaa oli taas vaihteeksi arvosteltu. Kuitenkin Putin lähetti ilmavoimansa pommittamaan Syyrian kaupunkeja, joita ilmeisesti hallitsi Isis, ja sen jälkeen oli taas kuvissa raunioita ja itkeviä lapsia.


Tuolloin tietenkin voidaan kyllä sanoa, että varmasti tämä Venäjän apu on tervetullutta myös USA:lle, jonka ongelma on siinä, että sen lentokoneet ovat olleet vähän turhan monessa uutiskuvassa pommittamassa jotain kaupunkia. Ja lopulta sitten paikalle kaartelivat TU-95-pommittajat sekä risteilyohjukset, joissa oli lopulta joku muukin teksti kuin U.S ties mikä. Eli tuolloin tietenkin myös median paine USA:aa kohtaan helpotti, kun vanha ystävä tuli apuun, kuten se tuli Tsekkoslovakiassa vuonna 1968, Afganistanissa 1979 sekä Georgiassa vuonna 2008, ja Ukrainassa vuonna 2014.


Noissa tapauksissa voidaan sanoa, että Venäjän tai sen edeltäjän toimet varmasti ovat helpottaneet USA:aan kohdistuvaa median luomaa painetta, eikä myöskään esimerkiksi aikaisemmin Unkarissa ja DDR:ssä tapahtuneet kansannousujen kukistamiset ole varmaan olleet mitenkään sellaisia asioita, että niistä olisi ainakaan ollut Pentagonille haittaa, kun sen strategit ovat laittaneet ohjuksiaan pitkin Eurooppaa. Näiden toimien takia varmasti suuri osa ihmisistä hyväksyi Pershing-ohjusten sijoittamisen Saksaan, mutta samalla pitää muistuttaa siitä, että tällaiset järjestelmät ovat hyvin liikkuvia, ja niitä voidaan kuljettaa kuljetuskoneilla, ja esimerkiksi Altaan voidaan muutamassa tunnissa siirtää NATO:n taktisia ohjuksia kuten LANCE tai Ranskan Pluton, joka voi lentää muutamassa minuutissa Murmanskiin.

Alla linkit Ensimmäistä ja Toista Tshetsenian sotaa käsitteleville Wikipedian sivuille






Memory manipulation can be a tool. That removes bad memories.

But who makes the decision? What are bad memories?  The ability to select memories. It is a new thing. For. Psychotherapy. But those things ...