Kun puhutaan sellaisesta asiasta kuin tulli-muureista, niin tietenkin meidänkin maassamme on sellaisia poliitikkoja, joide mielestä ero EU:sta on sitten ainoa oikea ratkaisu. Se kuitenkin merkitsisi tullimuurien nostamista maamme rajoille, ja sen takia tätä ratkaisua on aina välillä yritetty lobata joidenkin ihmisten toimesta, ja sen perusteluna on sitten ollut sellainen, että tuolla erolla voidaan hoitaa paitsi rajavalvonta tehokkaammaksi, niin myös kotimaiselle teollisuudelle voitaisiin luoda suojatulleja, joilla estettäisiin ulkomaisia halpa-tavaroita pääsemästä maamme markkinoille. Kuitenkin tuollaiset suojatullit ovat olleet sellainen asia, mikä ei sitten ainakaan elintarvikkeiden hintoja koskaan ole mitenkään alentanut.
Nimittäin kauppaketjuilla on aina ollut sellainen tapa, että ne siirtävät nämä tullit suoraan kuluttajahintoihin, eli tavaroiden hintoja nostetaan päivittäistavarakaupoissa sen verran, kuin mitä tullit siihen tuovat lisää hintaa. Oman teollisuuden suojaamiseksi tehtyjen tullien ongelma on siinä, että niiden vaikutus kohdistuu nimenomaan siihen teollisuuden alaan, mihin maamme valtiollisen- sekä yksityisen elinkeinoelämän sektorien johto on halunnut panostaa eli HighTech-teollisuuteen, jonka komponentit tilataan joko ulkomailta, tai sitten yhtiöiden pitää ostaa patentit noiden kallisarvoisten mikroprosessorien tuotantoon ulkomailta, koska maassamme ei tällaista tuotantoa ole olemassakaan.
Tai sitten meidän maamme teollisuuden pitää ryhtyä kehittämään omia mikroprosessoreja, joilla kierretään Intelin sekä AMD:n patentit. Toinen versio sitten voisi olla se, että me ryhtyisimme myymään esimerkiksi puuteollisuuden tuotteita, mutta kuten tiedämme, niin huonekalut sekä hirsimökit eivät ole niin kauhean tuottoisia tuotteita kuin HighTech. Tämä johtuu siitä, että noita tuotteita päivitetään todella harvoin. Ja jos tuo suojatulli sitten kohdistuu esimerkiksi HighTech-laitteisiin kuten juuri mikroprosessoriin sekä noiden laitteiden ohjaus-ohjelmistoon, niin tietenkin silloin se vaikuttaisi esimerkiksi tietotekniikkaan sekä HiFi-laitteisiin sekä niiden osien saatavuuteen.
Tuolloin tämä vero sitten vain nostaisi muutenkin kalliiden tuotteiden hintoja, ja tietenkin se heijastuisi heti alkuun esimerkiksi tuonti-vihanneksiin, joita tuodaan jopa Afrikasta saakka meidän maamme satamiin, ja silloin tietenkin tarvitaan suuria laivoja, koska kappalekohtaiset kustannukset saadaan pienemmiksi, jos tuotteita saadaan kuljetettua mahdollisimman paljon kerralla. Ja sen takia myös USA:n ilmavoimien kannattaa palauttaa 75 metriä pitkät C-5M Galaxy-kuljetuskoneet käyttöön, koska niiden avulla se kykenee kuljettamaan mahdollisimman paljon lastia kerrallaan. Kaiken kaikkiaan tavaroiden kuljetuksen hinta saadaan alas sillä, että mahdollisimman paljon tavaraa saadaan ahdettua samaan kuljetusvälineeseen.
Tämä on syynä muuten siihen, miksi esimerkiksi lentomatkustaminen on niin mukavaa, kuin mitä sen maine on. Lentokoneet ahdetaan nykyään todella täyteteen, jotta niiden matkustaja-kohtaiset polttoainekustannukset saadaan mahdollisimman pieniksi, koska tuolloin ne voidaan jakaa todella monen ihmisen kesken, mikä alentaa kustannuksia, mutta nostaa taas matkustajamääriä sekä lisää epämukavuutta matkustamoissa. Sekä samalla myös tarvetta nostaa lentokoneiden runkotilavuutta.
Esimerkiksi tämän runkotilavuuden kasvattamisen takia Airbus on alkanut rakentaa kaksikerroksisia matkustajakoneita, jotta koneen runkoon saadaan ahdettua mahdollisimman paljon ihmisiä. Joten tämän takia C-5 Galaxy on huokeampi väline kuin kevyempi kuljetuskone, jos se vain lastataan täyteen asti.
Silloin lastin kappalekohtainen tai painoyksikkö-kohtainen polttoainemaksu on pienempi kuin pienemmän koneen. Mutta se sitten edellyttää sitä, että lentokoneeseen lastataan riittävän paljon tavaraa, niin silloin iso kone hakkaa pienen koneen edullisuudessa aina, kun lastia kuljetetaan pitkiä matkoja. Sama asia tietenkin on havaittavissa tuotannossa. Eli kuten jo Henry Fordin aikaan havaittiin, niin mitä suurempia määriä tuotetta eli tässä tapauksessa T-mallin Fordia voitiin tuottaa tehtaassa aikayksikköä kohti, niin silloin sen tuotantokustannukset saatiin painettua alas.
Siksi Fordin liukuhihna antoi tuolle tehtaalle sitten etulyöntiaseman muihin autotehtaisiin nähden. Toki se että Ford saattoi teettää tuon työn henkilöllä, jota ei tarvinnut mitenkään kouluttaa tehtäviinsä alensi kustannuksia entisestään. Kuitenkin esimerkiksi Chaplinin elokuvassa "Nykyaika" ivailtiin tuollaisten tehtaiden työ-olosuhteille, jotka silloin olivat sellaiset, että työntekijä saattoi tehdä koko päivän samaa liikettä, mikä sitten aiheutti ehkä tuollaisia kyseisessä elokuvassa esiteltyjä kohtauksia.
Eli työntekijät tekivät Fordin tehtailla työtä, joissa tehtiin jatkuvasti samaa liikettä, ja sitten tietenkin tylsät sekä yksitoikkoiset työpäivät johtivat siihen, että Fordia alettiin arvostella. Mutta liukuhihna oli kuitenkin hyvin tehokas väline, kun haluttiin tuottaa suuria määriä jotain tuotetta. Samoin työmotivaatio oli hyvä, koska työläinen oli helposti vaihdettavissa, jos hän sattui joutumaan riitoihin pomonsa kanssa, ja silloin korvaavan työläisen löytäminen oli helppoa, kun tuo mies sai sitten lähteä etsimään uutta työtä, ja tehtaan portilta löytyi uusi työläinen vanhan tilalle.
Sitä mikä sitten tekee esimerkiksi lentomatkustamisesta halpaa voidaan soveltaa muuhunkin tuotantooon. Lentomatkustaminen nimittäin on myös tuottamista, eli kyseessä on SOAP(Service Oriented Application) eli palvelukeskeinen tuotantomalli, missä asiakkaalle suunnataan aineettomia palveluita. Mutta toki mikään lentoyhtiö ei noita palveluita pysty tuottamaan rajattomasti, koska lentokoneen matka pisteestä A pisteeseen B kestää sen ajan mitä se kestää, ja tietenkin lentokoneet pitää tankata. Kuten tässä ennenkin kirjoitin, niin tietenkin suuret määrät alentavat tuotteen hintoja, ja sen takia esimerkiksi Rock-konsertteihin halutaan myydä paljon lippuja, koska silloin kustannukset jakautuvat suuremman joukon kannettaviksi.
http://marxjatalous.blogspot.fi/
http://marxjatalous.blogspot.fi/
Comments
Post a Comment