Ajatuksia siitä millainen kuvitteellinen humanoidi sitten voisi olla

Vieras sivilisaatio David Hardyn kuvaamana

Seuraava kirjoitus on itseasiassa tarkoitettu filosofiseksi tai humoristiseksi kirjoitukseksi, siitä millainen olisi kuvitteellisen alienin sielunelämä, ja mitä tuollainen mahdollisesti hyvin erilaiselta planeetalta kotoisin oleva olento ehkä meidän planeetallamme sitten pelkäisi. Jos ajatellaan sellaista tilannetta, että “alien” muuttaisi Maahan, niin silloin tietenkin pitää muistaa se, että sen elinympäristö olisi varmasti erilainen kuin meidän omamme, ja jos sen kotiplaneetta olisi esimerkiksi Zeta Aurigaen tai Zeta Cancrin  kaltaista hyvin suppeaa  kaksois- tai moninkertaista tähteä kiertävällä radalla, niin sen luontaisessa elinympäristössä olisi sellainen ilmiö, että joillakin sen planeetoista tulisi hämärä kaksi kertaa. 

Sen takia tämän olion unirytmi olisi täysin erilainen kuin meidän, ja jos tuo hypoteettinen humanoidi sekä muuten samanlainen kuin me olemme, niin sillä olisi ehkä itseasiassa kaksi yöunta, koska tuo kaksoistähti aiheuttaisi sen, että yö tulee planeetalle kaksi kertaa. Tuollaisella kaksoistähteä kiertävällä planeetalla asuvalla kuvitteellisella olioilla voisi olla kahdet silmäluomet, joista toisia se käyttää kun kaksoistähtijärjestelmän  himmeämpi osapuoli olisi näkyvissä, ja toisia se sitten tarvitsisi kun kaksoistähtijärjestelmän keskustähti tulee näköpiiriin. Tuollainen tilanne voisi olla sellaisessa tähtijärjestelmässä, jossa kaksi keskustähteä kiertää hyvin lähellä toisiaan, ja sitten kauempana olisi tuollainen kolmas tähti, jolla olisi ehkä oma aurinkokunta. 

Monet nykyisin tunnetuista eksoplaneetoista kiertää punaista kääpiötähteä, ja jos niillä olisi elämää, olisi tuon elämänmuodon sitten sopeuduttava tuon tähden hyvin rajuihin purkauksiin, ja tietenkin nuo planeetat olisivat lukkiutuneita, jolloin niiden toinen puoli olisi jatkuvasti kohti tuota tähteä, mutta kuitenkin elämä olisi silti mahdollinen tuon planeetan pinnalla, mikäli se kykenisi jotenkin suojautumaan tuota punaisen kääpiötähden purkausta vastaan. Tai toinen mahdollisuus olisi sitten se, että tuo elämä olisi rajoittunut planeetan terminaattorille eli sen yön ja päivän väliselle rajalle, missä lämpötila olisi ehkä hyvin miellyttävä. 

Tuollainen punaista kääpiötä kiertävä planeetta sitten varmasti kiihottaa ihmisten mielikuvitusta, ja voidaan ajatella, että tuollaisella planeetalla olisi kaksi eri lajia, joista toinen olisi sopeutunut elämään ainaisessa auringonpaisteessa, ja toinen taas olisi sitten tuomittu elämään ainaisessa pimeydessä, ja tuolla pimeässä elävällä lajilla voisi olla hyvin suuret silmät, jotka keräävät paljon valoa. Toisaalta päivän puolella elävät oliot saattaisivat pelätä pimeää, ja niillä pitäisi olla sellaiset silmät, jotka voivat suojautua hyvin äkisti alkavilta flarepurkauksilta. Tuollainen planeetta voisi olla esimerkiksi Gliese 581:tä kiertävä elollinen planeetta, jonka elämän älyllisyyteen en tässä sitten ota kantaa.   

Jos ajatellaan että olio olisi kotoisin flaretähteä kiertävältä planeetalta, niin sillä voisi olla erittäin nopeasti kehittyvä pigmentti, sekä myös sellainen näkökyky, joka havainnoi hyvin herkästi tuollaisen punaisen kääpiötähden rajuja purkauksia edeltävää infrapunaisen säteilyn lisääntymistä. Ja tietenkin tuollaisella olioilla voisi olla kalan eviä muistuttavat lisäluomet, jotka suojaavat silmiä tehokkaasti, mikäli olio sattuisi katsomaan tuota punaista kääpiötähteä silloin kun se alkaa purkautua.  Tietenkin tämä kaikki on vain saivartelua sekä pohdintaa, koska itse en ainakaan ole mitään alieneja koskaan tavannut, mutta voidaan sanoa, että tietenkin tällaista asiaa pohtiessa aika menee nopeasti. Kun mietitään esimerkiksi sellaista tilannetta, että humanoidi tulee jostain hyvin lämpimältä planeetalta, niin sen elinympäristössä ei ehkä olisi ollenkaan tähtiä, vaan koko taivas olisi jatkuvasti udun peitossa, joka peittää pilvet näkyvistä, ja ehkä tuo outo äly näkisi vain planeetan jättimäisen kuun, kuten oma lempitaitelijani David Hardy on yläkuvassa kuvannut. 

Eli tuollaisella oliolla saattaisi olla esimerkiksi tähtiä koskeva pelko, ja ehkä se kokisi meidän planeettamme  yön hyvin ahdistavana, kun taivaalla on tuhansia pieniä pisteitä. Tällaisia kirjoitelmia on erittäin mukava tehdä, ja tietenkin aina tällaisista asioista puhuttaessa täytyy pitää mielessä se, että meillä ihmiskunnalla ei ole ainakaan vielä mitään tieteellisesti todistettua tai tiedemiesten toimesta julkaistua kontaktia muihin sivilisaatioihin, vaikka tietenkin jotkut ihmiset ovat asiasta toista mieltä. Mutta kaikki “kontaktit” mitä vieraisiin sivilisaatioihin on saatu, ovat tähän asti olleet virallisen selityksen mukaan peräisiin hajonneista porakoneista tai muista sähkölaitteista. Mutta toivossa on hyvä elää, ja ehkä alien ottaa yhteyttä vielä joku päivä, kun se havaitsee sen, mihin suuntaan maailma on menossa.