Etniset ryhmät sekä vihan politiikka

Vähemmistöt ovat aina hyviä kohteita erilaisille populistisille yllyttäjille, mutta kuitenkin kun puhutaan esimerkiksi tilanteesta, missä hallitus yllyttää vihaamaan jotain kansanryhmää, mennään kuitenkin hiukan liian pitkälle. Tuollainen sorrettu vähemmistö on varmasti loistava kohde ulkomaisille tiedustelu- sekä muille organisaatioille, jotka haluavat sitten yllyttää noita henkilöitä kapinaan.

Kun puhutaan esimerkiksi Abraham Lincolnin tavoitteesta päästää  orjat vapaaksi Etelä-valtiossa, niin hän ei sitä mistään liberaaleista syistä tehnyt, vaan tuo mies ajatteli käytännöllisesti vain luoda etelään vastarintapesäkkeen, jolla sitten hän tai kenraali Grant voisivat sitoa osan “Dixien” joukoista. Tuolloin mustan väestön huonoa asemaa perusteltiin etelässä orjuudella, eli he olivat tuotantokoneiston osa.

Tietenkin noiden ihmisten huono oikeusturva sai aikaan sen, että Pohjoisen väestön sympatiat kääntyivät unionin sekä Abraham Lincolnin taakse, kun pohjoinen lähti liittämään tuota aluetta itseensä entistä tiukemmin. Kuitenkin on tapauksia, joissa järjetön vihanlietsonta mikä kohdistuu vähemmistöön itseasiassa kaataa koko hallituksen.  Tuollainen tapaus oli Turkissa alkanut Armenialaisiin kohdistunut vaino, joka johti sitten siihen, että Atatürkin hallinto nousi valtaan Ensimmäisen Maailmansodan aikana. Kuitenkin kun puhutaan tästä vähemmistöjen vainoamisesta, niin siihen varmasti löytyy joku muu syy, kuin mitä hallitus tai yllyttäjät sitten esittävät.

Syy miksi vähemmistöjä vainotaan joissain maissa on nimittäin se, että erilaisiin etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten halutaan olevan mahdollisimman vähän tekemisissä toistensa kanssa, ja silloin pitää kyllä ruveta päässä pyörimään sellaisia ajatuksia, kuin että jollain on tällaisessa maassa todella paljon salattavaa. Nimittäin esimerkiksi “apartheid”-hallitus aiheutti Etelä-Afrikalle todella vakavan kansainvälisen kriisin, kun se käytti tuon rotuerottelun vastaisten mielenilmausten tukahduttamiseen todella kovaa väkivaltaa.

Rasismi tietenkin on joidenkin ihmisten mielestä perusteltua siksi, että oman maan kulttuuria suojellaan kyseisellä toiminnalla, mutta yhtä paljon tuota hyvin epämiellyttävää tapaa käytetään erilaisten katujengien jäsenten sitomiseen tuohon toimintaan mukaan. Tuossa mallissa sitten yleensä joku melko pieni kaveriryhmä kehittää ajatuksen siitä, kuinka he nousevat suuren maan suuriksi johtajiksi. Ja sitten siinä muita yllytetään rasismiin sekä huutelemaan toisille hävyttömyyksiä. Näin taataan se, että ryhmän jäsenet sitten ovat varmasti sitoutuneet siihen, mitä ryhmän johtaja haluaa.

Kun ensin on vähän huudeltu ympäriinsä “kohteliaisuuksia”, niin sitten tietenkin ryhmän jäseniä alkaa pelottaa kulkea yksin kaduilla, ja sitten tuon ryhmän yhteneväisyys taataan. Tuon ryhmän jäsenyys tietenkin vaatii myös erilaisia uniformuja, joilla sen jäseniä merkitään erittäin tehokkaasti, ja kun kokouksissa vaaditaan tuota asua, niin sillä taataan se, että nuo ryhmän jäsenet eivät yksin kävele kaduilla. Näin ryhmä voi valvoa jäsentensä toimintaa, niin että kukaan ei pääse ilman valvontaa käyttämään esimerkiksi sosiaalista mediaa. Rasismi sekä väkivalta ovat erittäin hyvä tapa myös taata se, että joku nuori ei pääse ainakaan poliisiin töihin, ja tällainen toiminta sitten takaa sen, että jos joku tietää liikaa esimerkiksi huumekaupoista, niin hän ei noita tietoja poliisiin vie.

Jengien ongelma on siinä, että siellä tyhmyys tiivistyy, ja jos joku alkaa yllyttää muita, niin silloin seuraa se, että tuo ryhmä saattaa provosoitua hyvin pahasti. Ryhmiä on helppo yllyttää tekemään asioita, joita kukaan ei pidä järkevänä. Ja mitä vähemmän oppia nuo henkilöt ovat saaneet, niin sitä enemmän he tukeutuvat johtajaansa. Tuolloin johtajan asema on paljon vahvempi kuin organisaatioissa, joissa henkilöillä on koulutus.

Mutta kun ajatellaan noiden henkilöiden käytöstä sekä uhoamista, niin tiedättekö mistä huomaa sen, onko ihminen oikeasti joku katunuori? Sama asia voidaan peilata esimerkiksi armeijaan tai karaten kaltaisiin itsepuolustuslajeihin. Eli oletteko koskaan kuulleet esimerkiksi laskuvarjojääkärin tai mustan vyön karatekan kehuvan taidoillaan? Yleensä tyhjät padat kolisevat parhaiten, on yleisesti tunnettu viisaus, josta kannattaa ottaa oppia myös arkipäiväisessä elämässä. Yleensä se joka leuhkii jollain itsepuolustuslajeissa  tai tarkemmin sanottuna itsepuolustuslajeissa olevalta kaveriltaan oppimillaan taidoilla ei niissä itse ole ollut.

Sama koskee myös esimerkiksi kadulla asuneita nuoria. Vain sellaiset jotka eivät itse kadulla ole asuneet kehuvat noilla asioilla. Tuollaisia ihmisiä löytyy varmasti useiden henkilöiden tuttavapiiristä, ja heidän tuntomerkkinsä on se, että joka kolmas lause on jotenkin sellainen, että “näin tehtiin kaduilla”.

On paljon ihmisiä, joiden mielestä on mukavaa ikään kuin soluttautua johonkin narkomaanien yhdistykseen, josta he sitten voivat hankkia tietoja jotain kirjaa varten. Itse en näissä katulasten piireissä ole pyörinyt, mutta välillä vastaan on tullut ihmisiä, joiden mielestä esimerkiksi entisenä narkomaanina esiintyminen on jotenkin “cool”. Siitä sitten saa jokainen miettiä, että onko oikeasti järkevää esiintyä entisenä narkomaanina? Vaikka tuollainen tausta vaikuttaa varmaan joidenkin mielestä upealta, niin varmasti jossain vaiheessa tulee eteen tilanne, missä henkilö joko jää kiinni tästä näytelmästä. Tai sitten hän asettaa itsensä muuten vaaraan, mitä hän ei voi hallita.

Nimittäin tuollainen seura sitten saa aikaan sen, että kokematon henkilö joutuu huumeiden tai “huumemiesten” vaikutuspiiriin ja lähtee kokeilemaan kovia huumeita. Ja tuo kokeilu voi tehdä hänestä narkomaanin. Samoin jos tuo henkilö käyttää varastettua identiteettiä, niin silloin hän voi joutua yllättäen tilanteeseen, missä vastaan tulee se ihminen, jota tuo “deep cover man” esittää.

Tai sitten hän alkaa kertoa tarinoita teoista, jotka ovat jonkun muun paikalla olevan henkilön tekemiä. Tuon takia tällainen toiminta on todella vaarallista, koska se saattaa aiheuttaa erittäin suuren tunnereaktion. Varsinkin jos tuollaisen henkilön esiintyminen on muuten huumeita markkinoivaa, niin se sitten aiheuttaa varmasti sellaisia tunteita, jotka eivät ole mukavia kenestäkään.

Erityisesti huumevieroitus-yhteisöissä on oma motivaatio vieroitukseen tärkeää. Jos tällaisessa yhteisössä sitten joku alkaa esittää “kovaa”, niin silloin hän vaarantaa kaiken, koska noiden yhteisöjen toiminta perustuu luottamukseen sekä siihen, että ihmiset luottavat niiden jäsenten kykyyn palata yhteiskuntaan. Jos tuo luottamus murenee, niin silloin yhteisö menettää sen rahoituksen, mitä se tarvitsee saadakseen tukea valtiolta.

http://marxjatalous.blogspot.fi/