Gravitaatioenergia on käytössä vesivoimaloissa, mutta se voi olla myös joskus tulevaisuudessa energiamuoto. mitä käytetään kun viimeinen tähti on sammunut

Gravitaatioenergiaa emme käytä puhtaana missään muodossa, vaikka esimerkiksi vesivoimalat ovat sellaisia laitoksia, että ne välillisesti hyödyntävät gravitaatiota muuttamalla joen virtausta sähköenergiaksi. Toki vesivoima on myös paineeseen perustuva tapa tuottaa sähköä, mutta yleensä tuo voimala tehdään johonkin jokeen, joten silloin kyllä joen uoman kaltevuus saa aikaan virtauksen, mikä saa aikaan turbiinien pyörivän liikkeen.

Mutta myös kapillaari-ilmiöön perustuvia vesivoimaloita voidaan valmistaa, ja tuossa mallissa syvyyksiin pudotetaan putki, jonka läpi imeytyvä vesi pyörittää turbiineja. Siksi vesivoima voidaan ymmärtää myös paineeseen perustuvana energiantuottotapana. Ja tietenkin kelloissa on ennen käytetty punnuksia, joita riiputetaan köysistä, ja vajoavien painojen avulla saadaan aikaan koneiston tasainen pyörivä liike.

Mutta syy siihen, miksi puhdasta gravitaatioon perustuvaa-generaattoria ei olla rakennettu on tuon kelloja käyttävien punnusten liikkeen hitaus, ja jos tuota laitetta halutaan hyödyntää sähköntuotannossa, niin silloin täytyy rakentaa valtavan korkea torni, jotta punnus saadaan pudotettua niin nopeasti, että se voisi sitten antaa realistisesti energiaa myös sähköverkkoon. Kuitenkin gravitaatio-generaattori on teoriassa hyvin yksinkertainen valmistaa.

Riittää että poraamme reiän maapallon läpi, ja sitten sinne pudotetaan punnus, joka on kiinni vauhtipyörissä. Tuon generaattorin toiminta perustuu siihen ajatukseen, että jos Maan läpi on saatu porattua tunneli, ja sinne pudotetaan kappale, niin se hyppii kuin jojo edestakaisin. Ja jos tuo kappale sitten laitetaan kiinni generaattorin vauhtipyörään, niin se voisi sitä pyörittää. Mutta kuten äsken kirjoitin, niin tuon laitteen toteuttaminen Maassa vaatisi todella paljon sellaista tietotaitoa, mistä meillä ei ole mitään kokemusta.

Ja voin sanoa, että missään nimessä maapallon vaipan läpi poraaminen ja pysyvien putkirakenteiden valmistaminen tuollaiseen paikkaan ei takuulla ole vielä mahdollista, mutta ehkä tuollainen putki vedetään joskus tulevaisuudessa maan läpi, jotta ihmiskunta saisi sitten tarvitsemaansa puhdasta energiaa. Tuollainen putki voidaan tietenkin porata vulkaanisesti kuolleen kappaleen läpi laser-poralla hyvinkin helposti, ja se ongelma sitten on siinä, että meidän pitää viedä tällaiset laitteet kyseiselle taivaan kappaleelle, ennen kuin poraus voidaan aloittaa. Ja jos esimerkiksi poraaminen tapahtuisi asteroidi Cereksellä, joka on ilmeisesti täysin umpikiveä, niin tuon tunnelin kaivaminen ei sen kummempi suoritus olisi kuin kaivostoiminta Maassa, paitsi tuon tunnelin valmistaminen olisi helpompaa, koska Cereksessä ei ole mitään geologista toimintaa eikä myöskään kaivosjäte ole ongelma.

Pieni painovoima sitten helpottaa tuon jätteen siirtämistä pois tuon asteroidin pinnalta. Kuitenkin meidän pitää ensin matkustaa tuolle asteroidille, jotta tuo voimala voidaan rakentaa. Tuon vaijerijärjestelmän valmistaminen tietenkin vaatisi fullreenista valmistettuja kaapeleita, koska vaikka tuo ratkaisu muistuttaa kuvitelmissa ulkonäöltään auton laturin hihnan asettelua, mutta tuon hihnan pitäisi olla todella pitkä. Eli jos tuo järjestelmä sitten asennetaan joskus Cerekseen, niin se vaatisi vain 1800 kilometriä pitkän hihnan, joka sitten käännetään remmiksi, jotta siitä voidaan tehdä vauhtipyörän hihna.

Ja sitten tuo kieppi pitäisi kiinnittää kahden kuilun kummallakin puolella olevan generaattorin vauhtipyörään. Ja kun tuohon naruun on kiinnitetty sitten paino, niin se alkaa pyörittää generaattoria, kun tuo paino alkaa sahata edestakaisin Cereksen läpi kaivetussa tunnelissa, mutta kuten olen kirjoittanut, niin tuo väline ei oikeasti olisi aivan niin yksinkertainen kuin yleensä kuvitellaan. Tietenkin suurin haaste olisi saada nuo välineet Cerekselle, ja sitten niille pitää löytyä jotain käytännön tarkoitus, eli pelkkä kokeilu ei riitä varmasti määrärahojen saamiseen.

Kuitenkin gravitaatiovoimalan kaltaisia ratkaisuja tutkitaan kaiken aikaa, koska ne eivät ole riippuvaisia tähtien valosta tai  paineesta, eli ne toimivat varmasti myös sellaisilla kappaleilla, joilla ei ole kaasukehää tai jotka ovat etäällä keskustähdestään, jolloin esimerkiksi kaasukehä voi olla jäätyneenä planeetan pinnalle.Vielä suurempaa mielikuvitusta vaativa malli tuosta gravitaatio-generaattorista olisi varmaan sellainen väline, joka perustuu singulariteetin läpi ammuttuun kappaleeseen, joka sitten muuttaisi oman liike-energiansa esimerkiksi jonkinlaisen pyörän avulla sähköksi. Ideana olisi se, että tuo kappale laukaistaan singulaarin eli sähkömagneettisen mustan aukon läpi, ja se kulkisi sitten generaattorin vauhtipyörien kautta, jolloin se sitten pyörittää noita vauhtipyöriä, jotka on liitetty generaattoriin.

Ehkä joku super-sivilisaatio sitten käyttää tuollaisia voimanlaitteita, jotka voidaan rakentaa oikeastaan siten, että ensin laukaistaan tuolla generaattori-järjestelmällä varustettu alus läpi mustan aukon, ja sitten aluksen perään ammutaan tuollainen “koho” tai punnus, joka lentää äärettömän tarkasti tuon vauhtipyörä-linjan kautta. Kyseinen ajatelma tuosta välineestä perustuu siihen ajatukseen, että musta aukko voi kehittää vakaan singulaarin, ja jos tuo madonreikä toimisi kumpaankin suuntaan, niin tuollaisia jojoja voidaan ampua kyseisen kanavan läpi edestakaisin, jolloin saadaan aikaan gravitaatiovoimala, mikä toimisi myös silloin, jos käytettävissä ei ole auringonvaloa tai ydinmateriaalia, jolla voidaan toteuttaa fissio. Mutta käytännön toteutusta tuosta laitteesta varmaan saamme odottaa vielä pitkään,  ja ehkä sitten joskus kaukana tulevaisuudessa tuollainen voimala toteutetaan ehkä Ceres-asteroidille tai Jupiterin Kallisto-kuulle.