Miksi kansainväliset sopimukset vesittyvät aina välillä? Eli jokainen valtion johtaja on vastuussa ensisijaisesti vain omalle kansalleen

USA sitten irtaantui Pariisin ilmastosopimuksesta, joten se sitten taitaa olla aika yksin tuon asian kanssa. Donald Trump on tietenkin saanut taas sitten omiltaan kiitosta siitä, kun hän muuttaa kaiken mitä on tehty ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi historiaksi, eli häntä ajaa eteenpäin vain oma kansallinen etunsa, mikä sitten tietenkin voidaan ymmärtää olevan hyvin lyhytnäköistä toimintaa. Kuitenkin Trumpin kannalta katsottuna hän on vastuussa vain omille äänestäjilleen eikä millekään Pingviinille, joka istuu jäälautalla. Eli tuo Pingviini tai Angela Merkel eivät häntä varmaan äänestä, mutta 50 000 Detroitin metallitehtaan työläistä sitten ovat hänen potentiaalisia äänestäjiään, joten hänen pitää sitten tietenkin heitä miellyttää, jos mielii saada jatkokauden.

Kansainvälisillä sopimuksilla on taipumus muuttua poliittiseksi hiekkalinnaksi, joka romahtaa heti, kun joku valtioista irtautuu siitä. Tuo mies varmaan on vedonnut Amerikkalaisiin äänestäjiin sillä, että hän sanoo asiat siten kuin ne muka ovat. Hänen asenteensa kaikkea sellaista kohtaan, mikä ei tuota rahaa on tietenkin nuiva, ja koska hän sitten tietenkin viestitti kaikille olevansa mies, joka tietää mitä haluaa, sai hän sitten todella paljon ääniä. Juuri tuollainen suorien puheiden mies sitten tietenkin vetosi nimenomaan “punaniskoihin”, joiden mielestä USA:n ei tarvitse välittää kuin niistä, jotka ovat tällä hetkellä maan pinnalla, ja kaikki asiat sitten tietenkin voidaan siirtää seuraavien sukupolvien ratkottavaksi.

Eikä tietenkään kukaan viiden vuoden päästä syntyvä lapsi pääse Trumpia enää sitten edes äänestämään, joten sen takia hän kykenee jatkamaan poliittista uraansa maailman tärkeimpien johtajien joukossa. Trumpin asenne esimerkiksi juuri ilmastonmuutokseen sekä muihin vastaaviin asioihin tietenkin kuvastaa sitä, millaisesta ympäristöstä tuo mies on tullut. Hän on liike-elämän kasvatti, jonka ainoa huoli tätä valintaa ennen on ollut saada vain korkeinta mahdollista voittoa omista liiketoimistaan. Ja nykyaikaista liiketoimintaa johdetaan noin kolmen tai neljän kuukauden jaksoissa, eli se että yhtiön tulos on neljän kuukauden välein esitettävän tilinpäätöksen mukaan positiivinen, mikä liike-elämässä tarkoittaa sitä, että yhtiö on  rankasti plussalla riittää sille, että johtaja saa jatkaa tehtävässään. Ja se miten tuo tulos tehdään on kaikille aivan sama, kunhan vain lakia noudatetaan.

Tuo tapa toimia sitten tietenkin aiheuttaa sen, että yhtiöt irtisanovat  työntekijöitään hyvin nopeasti laman sattuessa, koska palkoista on niin helppoa tinkiä, ja robottien avulla tehtävä työ tietenkin on todella tuottavaa, koska noille koneille ei tarvitse maksaa palkkaa. Kun puhutaan siitä, mitä noille taloudellisesta syystä pois potkituille tapahtuu, niin silloin he päätyvät valtion elätettäviksi, ja tietenkin silloin käy niin, että valtio ei ihmistä voi koskaan heittää pois yhteiskunnasta. Kun poliitikko lupaa jotain, niin hän tietenkin etsii kansan joukosta keskiverto-ihmistä eli “Regular Johnia”, mikä tarkoittaa henkilöryhmää, joka edustaa suurinta osaa äänestäjistä. Heille lupauksia tehnyt ihminen sitten saa itselleen melko varmasti ääniä taakseen.

Ja tietenkin talouden synkässä alamäessä kannattaa ihmisille luvata töitä sekä parempaa elintasoa. Tuollainen lupaus on paljon kiinnostavampi sekä konkreettisempi, kuin joku Pingviinien suojeleminen Etelämantereella, joten tietenkin autotehtaassa olevan työpaikan lupaaminen tuo Trumpille paremmin ääniä, kuin se että hän alkaisi rajoittaa USA:n kansalaisten perusoikeutta nimeltään henkilöauton käyttö. Eikä tietenkään myöskään Trumpin kaltaisten miesten edustamille omaa etuaan hänen kauttaan ajaville ryhmille, joita  yhdistää esimerkiksi taloudelliset intressit ole mitenkään epämiellyttävää, että USA jättää muutamia sopimuksia ratifioimatta.

Päätökset tietenkin tekee tässä tapauksessa valtiollinen johto, jonka kautta esimerkiksi maan teollisuus lobbaa omia etujaan. Tuolloin voidaan puhua esimerkiksi sellaisesta, mitä kutsutaan nimellä “eminenssin omainen vallankäyttö” , missä sitten tietenkin tuo todellinen vallankäyttäjä sitten istuu poissa kulisseista, jotta häntä ei missään tapauksessa pääse kukaan heittämään mädillä tomaateilla. USA:n presidentin Donald Trumpin vallankäyttö sekä hänen tapansa puhua ovat varmaan diplomaateille vieraita, mutta kun tuon miehen toimintaa ajatellaan mallioppimisen kautta, niin silloin tietenkin voidaan sanoa, että hän varmasti sitten on tuon puhetavan liike-elämässä oppinut.

Siellä ihmiset huutavat toisilleen, sekä elävät neljän kuukauden jaksoissa tehden voittoa kuin jossain “Mad Men”-sarjassa. Ja tuolla tavoin hänen mentorinsa sekä ohjaajansa ovat puhuneet myös hänelle itselleen, joten tietenkin hän kuvittelee tuollaisen käytännön olevan “se ainoa oikea tapa vaikuttaa”. Kuitenkin se että näin saattaisi käydä oli varmasti kaikkien ihmisten tiedossa, kun he tuota miestä sitten lähtivät äänestämään. Kyseinen päätös jättäytyä Pariisin sopimuksen ulkopuolelle tietenkin saattaa olla Trumpille paha ulkopoliittinen tappio, mutta kuten kaikki me tiedämme, niin silloin kun puhutaan jonkin maan presidentistä, niin silloin pitää muistaa se, että hän saa ääniä vain oman maansa kannattajilta.

Kansainväliset sopimukset ovat juuri niin paljon sitovia, kuin mitä milloinkin vallassa olevat henkilöt niiden haluavat olevan. Poliittisten irtopisteiden kerääminen on todella upeaa, kun ajatellaan sitä, että Kiina, Venäjä sekä Saudi-Arabia ovat ratifioineet Pariisin ilmastosopimuksen. Tuolla tavoin sitten voidaan taas sitten noiden maiden toimintaa verrata esimerkiksi Trumpin linjaan, jossa tällaisille sopimuksille sanotaan kiltisti “ei", jolloin ainakaan mistään kaksinaamaisuudesta ei voida tuota maata syyttää. Tuo osoittaa sen, että mikään muu kuin rehellisesti oman edustamansa eturyhmän asioita reilusti ajava mies ei Donald Trump oikeastaan ole.

Ei ole mitenkään valheellista tai kaksinaamaista sanoa suoraan, että mitään ilmastosopimuksia ei tulla allekirjoittamaan, jolloin kaikki tietävät, mitä sitten kannattaa ensi vaaleissa äänestää. Mutta kun puhutaan esimerkiksi siitä, että joku valtio allekirjoittaa kansainvälisiä sopimuksia, tai siis sen johtajat allekirjoittelevat noita asiakirjoja, niin silloin yleensä puhutaan sopimusten ratifioimisesta eli juridisesti päteviksi saattamisesta sekä siitä kuinka paljon hyvää ne ihmisille tuovat. Mutta samalla tietenkin unohdetaan se, että sopimusten allekirjoittaminen sekä niiden noudattaminen on kaksi aivan eri asiaa. Muistaakseni aikoinaaan Neuvostoliiton edustaja allekirjoitti aikoinaan ETYK:n ihmisoikeusasiakirjan, mutta tuo maa ei sitä juurikaan noudattanut.

Vaikka USA ei lähetä sotilaitaan tuomittavaksi Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen, niin eipä siellä muuten ole myöskään Venäläisiä eikä Kiinalaisia  koskaan näkynyt, mutta tietenkin pitää muistaa Haagin tuomioistuimen olevan vain neuvoa-antavan elimen, joten siksi esimerkiksi pikkuinen Suomi istuttaa aseistakieltäytyjiä vankilassa, koska maamme kanta on se, että kansallinen lakimme on yli Haagin päätösten. Kun puhutaan siitä, mitä esimerkiksi Saudi-Arabian toiminta kansainvälisellä kentällä on ilmastosopimuksen kannalta ollut, niin tietenkin tuo valtio on aivan mielettömän hyvällä asialla, mutta kuitenkin voidaan samalla vilkaista tuon maan rikoslakia, joka on kovan luokan shariaa, ja samoin Saudi-Arabia pitää hallussaan erittäin suurta määrää poliittisia vankeja. Joten esimerkiksi naisten oikeuksien sekä poliittisten tuomioiden kanssa voidaan sanoa, että tuolla maalla voisi olla vähän korjattavaa sen oman rikoslain kanssa.

Tuollaiset ilmastosopimukset ovat tietenkin hienoja asioita, joita kelpaa esitellä kansainvälisissä neuvotteluissa, mutta tietenkin voidaan sanoa, että tietyillä mm. USA:aan liittolais-suhteessa olevilla valtioilla on varmasti hiukan salattavaa esimerkiksi ihmisoikeustilanteen kanssa. Ja tuolloin mieleen tulee sellainen hiukan pelottava kysymys, että lähettääkö CIA tai Pentagon terrorismin vastaisessa taistelussa otettuja vankeja esimerkiksi Saudi-Arabian viranomaisten kuulusteltavaksi. Eli tietenkään noissa nauhoissa, mitä tuo maa toimittaa muille maille ei ole mitään huomautettavaa, mutta saattaa olla niin, että noita nauhoitteita sitten saatetaan käsitellä niin, että niissä asioita lukee joku toinen, kuunnellessaan toista nauhoitusta, mikä on tehty kuulustelujen yhteydessä.

Tuolloin ei tietenkään nauhoilta kuulu mitään, mikä ei täytä länsimaisia normeja, eikä silloin vankien luovuttajan tarvitse hävetä esimerkiksi tuskan huutoja sekä pampun iskujen ääntä, kun nauhat sitten korvataan sellaisilla versioilla, missä joku kielistudiossa istuva henkilö lukee niitä. Kuulustelun ongelma on siinä, että siinä pitää osata arabiaa, joten tuon takia CIA:n pitää sitten joko rekrytoida väkeä noihin tehtäviin USA:ssa asuvien muslimien joukosta tai sitten kääntyä jonkun liittolaisensa puoleen, ja silloin tarjolla on joku arabimaa tai Israel, mikä sitten voi olla poliittisesti hyvin arkaluontoinen asia.

Näet jos esimerkiksi Mossad kuulustelee arabeja, niin se sitten saattaisi herättää pahaa verta muslimeissa, sekä antaa terroristeille uuden tehokkaan propaganda-aseen, joten tietenkin silloin olisi parempi käyttää esimerkiksi Saudeja kuulustelijoina. Israel on USA:lle hiukan ongelmallinen liittolainen, koska tuo valtio tietenkin on erittäin tärkeä toimija terrorismin vastaisessa sodassa, koska sen viranomaiset tuntevat paikalliset olosuhteet, ja USA:ssa on voimakas juutalainen lobby, joka tietenkin avustaa Israelia saattamaan oman tahtonsa kongressin tietoon.

Muutenkin Israel on kohtalaisen demokraattinen maa, joka kuitenkin rikkoo ikään kuin kiusallaan YK:n sekä USA:n neuvottelemia sopimuksia, jotka koskevat Palestiinalaisten oikeuksia. Ja tuo valtio tekee sen ikään kuin USA:n selän takaa huudellen. Mutta vaikka Israel on varmasti USA:lle mieluisa liittolainen, niin tietenkään sillä ei ole sitä, mitä kaikki Lähi-Idästä haluavat eli öljyä, joka sitten tekee noista Arabimaista tärkeitä liittolaisia lännelle sekä Venäjälle.

Samoin myös Kiinaa varmasti kiinnostaa esimerkiksi asekauppa noille upporikkaille valtioille, jotka varmasti ovat kiinnostuneita hankkimaan Norinco-rynnäkkökivääreitä sekä muita Kiinan asetehtaiden huippuvarusteita, kuten YJ-18 merimaaliohjuksia, joilla ne haluavat sitten puolustaa aluettaan. Ja tietenkään noiden maiden hallitukset eivät mitään kovin suosittuja ole, joten sen takia niillä varmaan on tarvetta hankkia paljon aseita sekä kuuntelu-elektroniikka, joilla ihmisiä pidetään pelossa, eli tuolloin he eivät uskalla puhua politiikkaa, mikä tietenkin helpottaa valtioiden hallitsemista.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/