Jos ihmisellä on pääsy oikeisiin tietokantoihin, niin hän voi tehdä kenestä vain oman tuhon lähettiläänsä
Elokuvan "Manaaja" (The Exorcist) juliste |
Seuraava kirjoitus ei ole tarkoitettu väkivaltaa ihannoivaksi tutkielmaksi. Älkää koskaan ottako lakia omiin käsiin, koska se sitten vie ihmisen varmasti kaltereiden taakse. Kun puhutaan henkilöstä, jota Charles Bronson näytteli elokuvassa ”Death Wish”, niin silloin kannattaa vähän miettiä, että miten tuollaisen ihmisen lähellä sitten aina vain sattuu ja tapahtuu. Eli seuraako joku tuota hahmoa, ja sitten motivoi hänet tekemään asioita, joita pidetään yleisesti murhana? Vaikka nämä elokuvat ovat hyvin raakoja, niin tietenkin niiden avulla voidaan päästä sellaiseen asiaan, että juuri tämän kaltaisen tilanteen takia esimerkiksi psykiatrit eivät saa jaella potilastietoja miten heitä sattuu huvittamaan.
Bruce Willis näyttelee taas kerran erittäin väkivaltaista henkilöä Charles Bronsonin tähdittämän ”Death wish”elokuvan uudelleen filmatussa versiossa, missä ruutia tulee palamaan, ja tietenkin ”sankarilla” on sitten syy lahdata ”pahiksia” koko elokuvan ajan. Ja tietenkin se syy on selvä, joukko rikollisia käy tämän miehen kotona, ja tuhoaa hänen perheensä. Tuo sama kuvio tietenkin on osana myös alkuperäisessä ”Death Wish”-elokuvassa. Mutta kuten tiedämme, niin taiteilijat haluavat elokuvastaan varmasti syvällisempiä tulkintoja kuin sen, että joku ihminen käy leikkimään jotain lain valvojaa kadulla. Ja siitähän tämän tyyppisessä väkivaltaelokuvassa on lopulta kysymys, eli ihminen asettuu ikään kuin lain yläpuolelle, ja sitten hän alkaa partioida kaupungin katuja, ja ampua kaikkia näkemiään roistoja.
Tuossa elokuvassa käydään läpi sellaista asiaa, mitä kutsutaan ”hallituksi sosiopatiaksi”. Silloin henkilön vihan tunnetta kohdennetaan haluttuun kohteeseen, niin että hän surmaa niitä, joita motivoinnin takana oleva taho haluaa hänen surmaavan. Eli tuolloin tietenkin henkilön kotiin tunkeudutaan ja häne perheensä pahoinpidellään. Samalla hyökkääjät käyttävät helposti tunnettuja vaatteita, mutta heidän kasvonsa on peitetty. Tuolloin on helppo väittää hyökkääjien kuuluneen johonkin jengiin, jonka tuo uhria motivoiva taho sitten tietenkin haluaa pyyhkäistä pois kaduilta, ja silloin tietenkin on hyvä käyttää vaatteita, joita aiotut kohteet normaalisti käyttävät, jotta henkilön viha saadaan kohdistettua oikein.
Kun elokuvaa tarkastellaan sitten sen kannalta, että joku haluaisi käyttää tuota oman käden oikeuden jakajaa säälittä hyväkseen, niin tietenkin elokuvan juoni voisi mennä niin, että joku rikollinen etsii esimerkiksi jonkun entisen erikoisjoukkojen sotilaan paperit käsiinsä, ja sitten tuo kohde profiloidaan henkilöksi, joka alkaa sitten ikään kuin harrastaa yksityistä lainvalvontaa. Kyseisen profiilin jälkeen kohteen perhe vain pahoinpidellään, ja sitten tietenkin ystävällinen poliisisetä kertoo julmia lukuja sekä pienen tarinan rikollisen oikeusturvasta henkilölle, joka on juuri menettänyt perheensä. Tämän jälkeen tuo henkilö sitten kuulee vielä sellaisen sanoman, että ”tosimies hankkii nyt aseen jotta voisi puolustaa perhettään tai kostaa niille tekijöille”, mikä tietenkin on sama kuin hänelle laitettaisiin ase käteen.
Tämän jälkeen rikolliseksi kelpaa mikä tahansa ”east siden” huumemies tai jengien jäsen. Ja sitten tuo onneton lähtee suoraan tekemään jonkun muun likaista työtä. Kun puhutaan huumekaupasta sekä tuon liiketoimen ympärillä pyörivistä valtavista rahasummista, niin tietenkin on muitakin huumekauppiaita kuin joku ”east siden jengi”, josta ei juuri kukaan ole koskaan kuullutkaan. Ja joku huumekauppias voi keksiä sellaisen ajatuksen, että hän motivoi tuollaisen entisen Navy Seal tai Ranger-sotilaan tekemään oman likaisen työnsä, ja tietenkin tehokkain mahdollinen tapa motivoida ihmistä vihaamaan muita on se, että hänen rakkaimmalleen tehdään pahaa.
Ja sitten tietenkin tarvitaan sopiva motivaattori, jotta tämä ”katujen järjestysmies” saadaan sitten suuntaamaan vihansa tuohon oikeaan jengiin, joten siihen tarvitaan tietenkin joukko poliisin ottamia valokuvia, joissa esitetään aiottuja uhreja, ja sitten tietenkin tuo kuvia näyttävä etsivä tai mikä hän nyt sitten onkaan vain sanoo, että ”laki ei näitä henkilöitä koskaan tavoita”. Tuolloin tietenkin on kyse motivoinnista, eli henkilöä manipuloidaan surmaamaan hänelle annettuja kohteita. Ja tietenkin psykiatrit ja muut vastaavalla tavalla koulutetut henkilöt antavat tuossa elokuvassa signaaleja, joiden mukaan tuo henkilö toimii muka oikein, mikä ei tietenkään ole oikeasti totta. Kuitenkin ihminen voidaan manipuloida tekemään asioita, mitä he eivät koskaan muuten tekisi.
Comments
Post a Comment