Legenda Lentävästä Hollantilaisesta sai modernin version Hammond Innesin käsissä, kun hän vuonna 1991 kirjoitti kirjan "Kuolemanlaiva", mikä käsitteli biologista sodankäyntiä merivoimien näkökulmasta

Hammond Innesin (1914-1998) kirjassa "Kuolemanlaiva" (1991) käsitellään tilannetta, missä Argentiinan laivasto aikoi Falklandin sodan aikana soluttautua Falklandin saarten rannikolle purjealuksella, mikä olisi sitten kuljettanut biologista asetta mukanaan. Sitten tuossa kuvitteellisessa operaatiossa tapahtui niin, että säiliö, missä tuota asetta pidettiin hajosi, ja aluksen miehistö kuoli pois. Ideana tuossa iskussa olisi ollut se, että äänetön ja huonosti tukassa näkyvä purjelaiva olisi kyennyt soluttautumaan Falklandin rannikolle, ja vapauttamaan biologisen aseen brittiläisten joukkojen päälle. Tuohon levitykseen olisi Argentiinan juntta käyttänyt sitten lennokkeja tai ihmisiä, jotka olisi infektoitu tuolla pilkkukuumeella tai mikä sitten tuo käytettävä organismi olisi ollutkaan.


Kuitenkin voidaan sanoa, että tällaiset asiat ovat vain myyttejä kuten on myös "Lentävä Hollantilainen. Eli kirjailija  Hammond Innes ei tuota "Kuolemanlaivassa" kerrottua tarinaa ole keksinyt, vaan sen alkuperä on jossain historian hämärässä, ja välillä tuon laivan omistaja on vaihtunut kulloisenkin vihollisen mukaan. Ja pelkästään tuosta Falklandin versiosta on useita eri variaatioita, joista joissakin tuon aluksen miehistö oli brittiläinen ja kohteena Argentiinan rannikko. Joissakin versioissa taas tuon biologisen aseen kohteena olisi ollut Britannian emämaa, jonne alus olisi soluttautunut esittäen jotain regatta- tai "tall ship meetingiin" saapuvaa laivaa, ja sitten se olisi päästänyt tuon aseen irti.


Eli tämä on moderni versio "Leviathanista" eli laivasta, jonka piti tarinan mukaan soluttautua Lontooseen Amerikan vapaussodan aikaan, ja sitten päästää siellä irti koleraa. Tietenkin toisten tarinoiden mukaan "Leviathan" oli Brittiläinen laiva, jonka piti päästää tuo organismi irti Amerikan rannikolla. Tämäkin legenda elää vielä nykyäänkin ihmisten mielissä, ja se kuka tuon laivan sitten omistaa riippuu vähän siitä, millainen poliittinen ilmapiiri missäkin maassa milloinkin on, ja tietenkin tuosta samasta legendasta on olemassa lähes jokaiseen valtioon sovitettu versio, missä laiva on välillä Dzonkki, eli silloin kyse on joko Japanilaisesta tai Kiinalaisesta laivasta, ja välillä se on taas ollut Tsaarin venäjän ja välillä Preussin omistuksessa ja tietenkin Hitlerin laivasto on välillä ollut vastuussa tuosta operaatiosta. Riippuen siitä ketä maassa kohotetaan ja ketä lasketaan poveen maan, sekä siitä ketä halutaan unohtaa historian hämärään.


Purjealusten uusi tuleminen on hyvin mielenkiintoinen asia, ja siinä käytetään uusinta tekniikkaa kuten tietokoneella ohjattavia purjeita, jotka on valmistettu lujasta synteettisestä aineesta kuten nailonista tai mylarista, jolloin voidaan valmistaa hyvin kevyitä sekä tehokkaita purjeita. Nuo purjeet voidaan asentaa Dzonkki-aluksissta tuttuun haitarimaiseen takilaan, joka voidaan valmistaa myös hiilikuidusta, ja nuo purjeet sitten vedetään maston sisään, kun niitä ei käytetä. Tai sitten nuo purjeet voivat muistuttaa alas vedettävää valkokangasta, joka sitten vedetään vinssillä tuohon koteloon, joka voidaan kääntää maston suuntaisesti, ja noiden purjeiden oikeasta asennosta vastaa tietokone, joka sitten kääntelee takilaa sen mukaan, mistä päin sattuu tuulemaan, ja tuohon huippunykyaikaiseen purjeeseen on kiinnitetty erilaisia sensoreita, joiden ansiosta aluksen tietokone kykenee säätämään purjetta, jos siihen kohdistuva voima on liian suuri.


Purjeiden käyttö isoissa aluksissa on tietenkin perusteltua sikäli, että niiden polttoaineenkulutusta voidaan tuolloin laskea, ja tietokonepohjaisella automatiikalla voidaan noiden uuden sukupolven purjealusten käsittelystä tehdä todella helppoa, ja automatiikka tietenkin ohjaa noiden laivojen purjeiden asemointia sekä kulmaa tuulta vastaan, jolloin avomerellä toimiva laiva voi kulkea eteenpäin ekologisesti sekä halvalla, koska tuolloin sen täytyy käyttää vain apukoneitaan sähkövirran tuotantoon. Tietenkin myös muihin kuin varsinaisiin purjealuksiin voidaan asentaa apupurjeita, eli tuolloin tarvitaan vain valtava laskuvarjo, jolla tuota laivaa aletaan vetää meressä.


Mutta kuitenkin on myös toisia tapoja valmistaa ekologisia laivoja, ja yksi niistä on varustaa laivat tuuligeneraattoreilla. Nuo tuuligeneraattorit voivat olla sellaisia, että niiden siivet ovat pystyasennossa, jolloin tuo tuuligeneraattori muistuttaa hiukan vispilää, ja tuolla tavoin voidaan laivaa hallita kuten muitakin moottori-aluksia. Noiden tuuligeneraattorien tarkoitus on siis tuottaa alukselle sähkövoimaa, jota voidaan käyttää paitsi merenkulkulaitteiden toiminnan varmistamiseen, niin myös aluksen sähkömoottorit voivat myös saada tuosta järjestelmästä virtaa, jolloin sen hallinta esimerkiksi saaristossa onnistuu paremmin.


Tuollaisten purjealusten käyttö asevoimissa saattaa olla tulevaisuudessa totta, eli jos esimerkiksi ASW (Anti Submarine Warfare)-fregatti varustetaan purjeilla ja sen kaksoisrungon väliin tehdään tyhjiö, niin silloin alus voi olla merellä täysin äänettömänä. Ja kun se tarvitsee sitten koneita, niin silloin sen turbiinit vain käynnistetään, ja alus voi sitten hyökätä kohteenaan olevaa sukellusvenettä kohti. Nuo ehkä täysin automatisoidut alukset voidaan varustaa torpedoilla sekä esimerkiksi ilmatorjunta- että keveillä monitoimi-ohjuksilla, joita se voi käyttää myös maalla olevia maaleja vastaan. Eikä mikään estä varustelemasta tavallista purjelaivaa torpedoilla, jotka laukaistaan mereen rullalla varustetulla heittimellä, mikä tarkoittaa sitä, että torpedoputkessa on tuolloin rulla, mikä heittää tuon aseen mereen.


Eli kovin montaa tällaista ohjusta ei tietenkään noin 50 metriseen alukseen mahdu, mutta jos se valmistetaan STEALTH-tekniikkaa käyttäen, ja aluksen purjeet tehdään siten, että tutka ikään kuin katsoo niistä läpi, niin silloin myös tiedustelu voi olla sellaisten laivojen tehtävänä. Ja tietenkin purjeita voidaan käyttää myös radiovastaanottimen antenneina, eli ne tarjoavat valtavan pinta-alan, mikäli aluksella halutaan äänittää radiosignaaleja, jotka ovat peräisin esimerkiksi OTH (Over The Horizon) -tutkista, joita vastaan sitten tehdään vasta-algoritmi tuon taltion perusteella.